Joulukalenteri 20: Musta enkeli ja hyvä minä/me


Elämä on! 

Juuli on suomalainen 35 vuotias nainen. Asuu jossain päin Suomea ja on päivät kotona. 

Juuli herää aamulla "tukka sekaisin", kuten sanonta kuuluu. 
Hän marmattaa ensituimaan, sillä "en ole nukkunut yhtään! Koko yö mennyt valvoessa! "
Hän katsoo kelloa ja tuhahtaa. "Hitsiläinen, kun aina tuleekin nukuttua niin pitkään aamuun. Menee päivä sivu suun. Jälleen 8 tuntia päivästä mennyt silmät ummessa tiedottomassa tilassa..."

Meikkaus. "Ja pyh. Minusta ei saa nättiä vaikka maalipurkin kaataisi niskaan! "
Juuli muistaa, kuinka edellisviikolla oli ollut jossakin kaupassa ja siellä tyystin tuntematon mies oli tullut hänen luo, vinkannut silmää ja kehunut, kuinka kaunis Juuli on. "Just joo! Uskoo ken tahtoo. Ne miehet nyt tiedetään! "
Juuli menee keittiöön. Hänen puolisonsa suukottaa Juulia ja katsoo silmiin tietämättä ajatuksia, jotka Juulin päässä juuri sillä hetkellä velloo. "Minun kaunis vaimoni", hän sanoo. "Pyh, kunhan hupattaa... "

Juuli askartelee tilauskortit pois. Siirtyy korujen tekoon ja tekee muutamat korvikset. Hän laittaa ne pakettiin ja lähettää yllärinä lahjaksi muutamalle blogiystävälleen. "Ilahtuvatkohan he edes niistä?! Minä tykkään, mutta eihän mun korut ole yhtään mitään verrattuna Kalevalakoruihin tai Aarikkaan..".  
Myöhemmin Juuli  saakin lukea koruistaan blogeista ja kehut päälle. "Huh. Tykkäsivät hekin."

Päivän mittaan Juuli on tiskannut, imuroinut, käynyt kaupasta puuttuvat tarvikkeet kakkuun ja leiponut. On aika istahtaa alas ja alkaa lukemaan blogeja. Siinä se aika vierähtääkin kivasti,kunnes.. "KÄÄK! MITÄ KELLO ON?! Hemmetti! Taas päivä mennyt laiskana, enkä MITÄÄN ole tehnyt! " Juuli ajattelee

M"inusta ei vaan ole mihinkään! Olen väsynyt, ruma ja laiska vaimo! Mitä miehenikään minussa näkee?! "

Ja Juuli vaipuu synkkyyteen ja purskahtaa itkemään. "Milloin minusta on tullut näin huono kaikessa?! Miksi en osaa mitään?! En viitsi tehdä mitään? Väsynyt ja ruma.. Kelpaanko edes miehelleni enää.."

Voi Juuli ja kaikki me Juulin kaltaiset, joilta puuttuu itsensä arvostus. Teemme paljon asioita huomaamattamme. Saamme paljon kehuja ja kiitosta, mutta emme noteeraa niitä kuin korkeintaan olankohautuksin. Vähättelemme itseämme. Mutta niin syyttä suotta! 

Me kelvataa juuri sellaisena kuin olemme! 
LUOTA ITSEESI! USKO ITSEESI! Usko siihen, mitä sinulle sanotaan! 

Itsekunnioitusta naiset nyt kehiin!

Itseluottamus lähtee kasvuun esimerkiksi uuden kampauksen myötä. Tai mahdollisesti uusi meikki, uusi vaate tai kokeile vaatekaapistasi ihan uutta vaatekokonaisuutta!


Tänään...


...Paketin tarjosi RIINA. 
Riina on yksi heistä, jonka kanssa vietän aikaa muutenkin, kuin netin välityksellä. Riina on tuntenut minut kymmeniä vuosia! 
HUI, aika rientää. 
Riina siis on nähnyt myös elämästäni hyvät ja huonot puolet, ilot ja surut, sairauteni etenemisen, taloustilanteen...
Riina on niitä, jolle en tarvitse edes esittää, vaan kerron suoraan, että nyt väsyttää, nyt koskee, nyt on paha hetki.
Ja kuinkahan monesti olemme istuneetkaan meillä ja olemme maistelleet erilaisia teemakuja, joita meiltä löytyy. :D 


Paketista löytyi koruiluun kaikenlaista. 
KIITOS RIINA!

Jouluun kuuluvat enkelit. Meidän enkelimme ovat kyllä kilttejä ja suojelevia, antavat turvan ja pitävät huolta, mutta heillä on mustat siivet. Meidän enkelit ovat erilaisia, mutta silti ihan samanlaisia kuinmuillakin.



Kommentit

Nanna sanoi…
Huoh,osui ja upposi tuo teksti,tunnistin itseni siitä hyvin:/ Siis en tarkoita että olisit minusta kirjoittanut mutta oloni on juuri tuollainen.Olenkin itselleni luvannut että ensi vuonna alan satsaamaan itseeni ja huolehtimaan itsestäni (ja itsetunnostani) vähän paremmin;)
Tiia Koivusalo sanoi…
Niin olet oikeassa, niin olisi kampaamon aika... Ei tarttisi katsoa tätä kuollutta hapsupesää...

Iloista viikonloppua. <3