Väkivalta voi olla paljon muutakin kuin fyysistä satuttamista. Tänään kerron mitä perheväkivallalla tarkoitetaan ja miten voit hakea apua uhrina tai tekijänä. Kerron myös mitä perheväkivallasta voi seurata ja miksi avun tarve on todellinen.
Riitely on aivan normaalia perheiden elämässä. Kaikki riitelevät joskus. Jotkut vähemmän, jotkut hieman useammin, mutta tuskin täysin riidatonta pariskuntaa tai lapsiperhettä löytyy pitemmän päälle. Rakentava riitely on jopa tervetullutta ilman puhdistamista ja siitä otetaan opiksi. On kuitenkin hyvä miettiä ja keskustella siitä, mitkä ovat hyväksytyn käytöksen rajat riidan aikana ja kuinka kumpikin osapuoli rauhoittuu parhaiten. Joku tahtoo käydä lenkillä, joku puhua heti asian poikki ja pinoon.
Riitelyn ja väkivallan ero voi olla pieni. Vaikka kodissa pitäisikin saada käydä tunneskaala läpi turvallisesti ja hyväksytysti, väkivalta ei kuulu riitelemiseen. Kaikki teot, jotka loukkaavat, uhkaavat tai pelottavat, ovat väkivaltaa.
Mitä perheväkivalta on ?
Perheväkivalta voi olla:
- henkistä
- fyysistä
- seksuaalista
- taloudellista
- kunniaan liittyvää väkivaltaa
- laiminlyöntiä
- perustarpeiden tyydyttämisen estämistä
Fyysinen väkivalta on aina samalla myös henkistä väkivaltaa, sillä se loukkaa ja alistaa uhria. Muita henkisen väkivallan muotoja on periaatteessa rajattomasti.
Suomessa KAIKKI perheen sisäinen väkivalta on kriminalisoitu ja virallisen syytteen alainen RIKOS. Tämä tarkoittaa sitä, että väkivallan tullessa POLIISIN TIETOON se tutkitaan ja saatetaan syyttäjälle syyteharkintaan ja mahdollista rikossyytettä varten RIIPPUMATTA SIITÄ, haluaisiko väkivallan kohde itse nostaa asiasta syytettä.
Usein eri väkivallan muodot sulautuvst keskenään niin, että sama henkilö joutuu samanaikaisesti tai ajan mittaan kohtaamaan useita eri väkivallan muotoja.
Runsas alkoholin käyttö lisää lähisuhdeväkivallan riskiä ja vaikuttaa väkivallan uusiutumiseen, vakavuuteen ja seurauksiin. Tekijän päihtymys lisää riskiä enemmän kuin uhrin päihtymys. Sanonta "viini on viisasten juoma" pitää siis paikkansa. On osattava käyttää alkoholia niin, ettei iloliemi muutu ärinäjuomaksi, tai vastaavasti on päätettävä lopettaa juominen kokonaan ja pysyttävä päätöksessä. Alkoholin alaiseen väkivaltaan vaikuttavat yksilöllisten fysiologisten vaikutusten lisäksi myös esimerkiksi henkilön persoonallisuuden piirteet, taustatekijät ja kokemukset sekä tilannetekijät. Päihtyneenä olemista voidaan käyttää myös tekosyynä väkivaltaan, tai sillä voidaan kieltää oma vastuu väkivallasta tai sen seurauksista. Esimerkkejä: "kännissä nyt pinna vaan kiristyy helpommin ja itsehillintä pettää", "En minä muista tuollaista, olin niin humalassa", "Olin kännissä, en minä muuten", "Mitähän sitä taas tuli tehtyä humalassa.. heh heh".
Humalatila ja varsinkin pitkäaikainen alkoholinkäyttö
- heikentää kykyä havainnoida oikein toisten käyttäytymistä ja puheita
- lisää alttiutta loukkaantua vähäpätöisistä asioista
- hämärtää suhteellisuudentajua
Suomessa lähes joka toinen nainen on elämänsä aikana kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai molempia. Kyselytutkimusten mukaan naisista ja miehistä suunnilleen yhtä moni on kokenut parisuhdeväkivaltaa, mutta vakava väkivalta kohdistuu useammin naisiin ja naiset saavat väkivallasta miehiä enemmän ja vakavampia vammoja. Parisuhdeväkivaltaan kuolleista suurin osa on naisia.
Kaikki lapsiin kohdistuva väkivalta on ollut Suomessa kiellettyä vuodesta 1984 lähtien, jolloin lasten ruumiillinen kuritus kiellettiin lailla. Laissa lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta (1§) todetaan:
"Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää".
Rangaistuksista säädetään rikoslain pahoinpitelyä koskevissa pykälissä.
Pahoinpitelyä on kaikki tahallinen kivun tai vamman aiheuttaminen toiselle. Perheessä lapseen kohdistuvasta väkivallasta puhutaan usein kaltoinkohteluna. Termi pitää sisällään kaikki väkivallan muodot ja viittaa tilanteisiin, joissa väkivalta ilmenee vastuu-, luottamus- tai valtasuhteessa heikommassa asemassa olevaa henkilöä kohtaa. Lapsen kaltoinkohtelu voi ilmetä aktiivisena tekemisenä sekä passiivisena tekemättä jättämisenä.
Kouluterveyskyselyn mukaan etenkin lasten ja nuorten kokema henkinen väkivalta vanhempien taholta on kasvussa. Vuoden 2013 lapsiuhritutkimus osoitti äitien ja isien syyllistyvän lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan suunnilleen yhtä usein. Poikkeuksen tekevät lasten surmat, joissa tekijänä on biologinen äiti noin 80 prosentissa tapauksia ja biologinen isä noin 20 prosentissa tapauksia. Jokainen lapsena päättynyt elämä on liikaa! Saatikka kohtaamalla ensin pelkoa ja väkivaltaa, mikä lopulta päättyy pysyviin vakaviin fyysisiin ja henkisiin vammoihin tai lapsen surmaamiseen.
Jos oma tai jonkun toisen käyttäytyminen huolestuttaa tai aiheuttaa pelkoa, on syytä hankkia apua. Lastensuojeluun voi aina ottaa yhteyttä, myös nimettömänä, kun herää huoli oman lapsen tai lähiympäristössä kasvavan lapsen hyvinvoinnista.
Suurin osa suomalaisista ei hyväksy lapsen ruumiillista kurittamista edes poikkeustapauksissa. Kuritusväkivaltaa käytetään kuitenkin edelleen kasvatuskeinona. Vuonna 2021 tehdyssä Lastensuojelun keskusliiton selvityksessä 44 % vastaajista kertoi käyttäneensä kuritusväkivaltaa joskus jossain muodossa. Yleisimpiä kuritusväkivallan muotoja vuoden 2021 selvityksessä olivat kovakourainen kiinni tarttuminen ja retuuttaminen, tukistaminen, luunappi ja väkivallalla uhkailu.
Perheessä tapahtuva väkivalta on lapsen kokemuksena traumatisoivampaa kuin muu koettu väkivalta. Väkivallan todistajana ja kokijana olo on lapselle yhtä vahingollista. Itseen tai perheenjäseniin kohdistuvan väkivallan pelossa eläminen on vakava riski lapsen kehitykselle. Sen lisäksi, että väkivalta ja sen uhka aiheuttavat riskin tulevaisuudelle, ne aiheuttavat lapselle myös välitöntä kärsimystä. Lapsen täytyy saada tuntea olevansa turvassa aikuisten välisestä riidasta ja kriisitilanteista huolimatta.
Lähisuhdeväkivallasta aiheutuu usein äärimmäisen vakavia henkisiä ja fyysisiä seurauksia. Lähisuhdeväkivalta voi aiheuttaa fyysisen tai psyykkisen vamman, kehityshäiriön, perustarpeiden tyydyttymättä jäämisen tai kuoleman.. Lisäksi lähisuhdeväkivalta vaikuttaa usein sosiaalisiin suhteisiin.
Läheiset, etenkin lapset, joutuvat kärsimään lähisuhdeväkivallan takia, vaikkei väkivalta varsinaisesti kohdistuisi heihin. Lapselle väkivallalle altistuminen on yhtä haavoittavaa kuin väkivallan kohteena oleminen.
Kun lapsi elää perheessä, jossa käytetään väkivaltaa, hän ei opi kunnioittamaan toisen ihmisen koskemattomuutta. Väkivallan ilmapiiri herättää lapsessa voimakkaita turvattomuuden tunteita ja saattaa näkyä esimerkiksi vaikeutena sitoutua läheisiin suhteisiin. Väkivalta tai sen uhka eivät kuulu riitelyyn ja ovat aina vaurioittavia kaikille osapvallalle altistuminen on yhtä haavoittavaa kuin väkivallan kohteena oleminen.
Lähisuhdeväkivalta rikkoo lapsen ihmisoikeuksia. Suomen perustuslain mukaisesti myös jokaisen lapsen perus- ja ihmisoikeuksiin kuuluu oikeus fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Myös YK:n lapsen oikeuksien julistuksen keskeisiä periaatteita ovat lapsen oikeus osallistumiseen, huolenpitoon, yhteiskunnallisiin resursseihin sekä erityiseen suojeluun.
Joskus väkivalta alkaa niin hienovaraisena, että sitä on vaikea tunnistaa väkivallaksi. Väkivalta voi alkaa esimerkiksi nimittelynä, taloudellisena rajoittamisena tai ihmissuhteista eristämisenä.
Henkistä ja hengellistä väkivaltaa on:
- nimittelyä, mitätöintiä, arvostelua ja vähättelyä (esim. ulkonäön, seksuaalisuuden, ymmärryksen tai muun ominaisuuden pilkkaaminen)
- menemisten, pukeutumisen, olemisen ja tekemisen arvostelua ja kontrollointia (esim. Puolisoiden välillä toisen eristäminen ystävistä, sukulaisista ja harrastuksista ja muu kontrollointi)
- alistamista tai pakottamista omaan tahtoon
- läheisen väittämistä henkisesti sairaaksi
- väkivallalla tai itsemurhalla uhkailua
- tavaroiden särkemistä
- lapsen tapaamisten tai huoltajuuden menettämisellä uhkailemista
- pelon ja uhan ilmapiirin luomista seuraamalla, soittamalla ja lähettämällä viestejä
- toisen henkisyyden tai uskonnollisuuden vähättelyä, arvostelua ja pilkkaamista
- pakottamista tietynlaiseen käyttäytymiseen tai elämään vetoamalla uskontoon
- pakottamista järjestettyyn avioliittoon vasten henkilön omaa tahtoa
- voimakas mustasukkaisuus
Seksuaalista väkivaltaa:
- ulkonäön ja naiseuden tai mieheyden arvostelua
- vertailua seksuaalisesti toisiin naisiin tai miehiin
- pettämisellä uhkailua ja pettämistä
- pakottamista, painostamista tai taivuttelua seksuaaliseen tekoon tai pornon katsomiseen
- seksuaalinen ahdistelu
- lähentely ja koskettelu vasten kumppanin tahtoa
- raiskaus
- ehkäisyn käytön kieltäminen
- aborttiin pakottaminen
- seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rajoittaminen (itsemääräämisoikeus omaan kehoon. Eli sinulla on oikeus päättää kuka sinuun saa ja ei saa koskea, miten haluat sinuun koskettavan ja halutatko myöntyä seksiin tai kieltäytyä siitä)
Fyysistä väkivaltaa:
- tönimistä, läpsimistä, kiinni pitämistä ja siirtämistä toiseen tilaan
- lyömistä, potkimista ja puremista
- lyömä-, ampuma- tai terä-aseella uhkaamista tai aseiden käyttämistä
- hiuksista repimistä ja raapimista
- kuristamista ja tukahduttamista
- esineiden heittämistä toista päin
Taloudellista väkivaltaa:
- taloudelliseen päätöksentekoon osallistumisen estäminen tai pakottaminen omien rahojen antamiseen toisen käyttöön
- itsenäisen rahankäytön estäminen (viikkorahan antamista aikuiselle ja rahattomana pitämistä)
- oman pankkitilin avaamisen kieltäminen aikuiselta
- aikuisen rahankäytön kontrolloimista
- taloudellisella väkivallalla uhkailu tai kiristäminen
Vaino:
- toistuvat, ei toivotut yhteydenotot
- perättömien tietojen levittäminen
- omaisuuden tuhoaminen
- pelottelu
- seuraaminen, tarkkailu
- henkilön tietojen kaappaaminen ja väärinkäyttö
Laiminlyönti
- lapsen, vanhuksen tai vammaisen henkilön jättäminen ilman hänelle välttämätöntä hoitoa, apua tai huolenpitoa
- toisen ihmisen vahingoittaminen lääkkeillä, päihteillä, kemikaaleilla tai liuottimilla
Kunniaan liittyvä tai uskonnollinen väkivalta
- uskonnolliseen vakaumukseen pakottaminen
- väkivallalla uhkaaminen tai sen käyttö uskontoon tai kulttuuriin viittaamalla
- uskontoon liittyvillä asioilla uhkailu
Lapsiin kohdistuva väkivalta voi olla kaikkea yllä mainittua ja lisäksi:
- pelon tuottamista raivoamalla
- tukistamista ja "luunapin" antamista
- leikin varjolla kiusaamista
- lelujen särkemistä
- ravistelemista ja kovakouraista käsittelyä
- lapsen estämistä tapaamasta toista tai muita vanhempia tai muita lapselle tärkeitä ihmisiä
- lapsen koulunkäynnin tai harrastusten kieltämistä tai niihin osallistumisen vaikeuttamista
Lapset väkivallan välineinä:- toisen vanhemman tai muiden lapselle tärkeiden ihmisten haukkumista lapsen kuullen
- lapsen käyttämistä kielteisten viestien viejänä aikuisten välillä
- lapsen tapaamisten väärinkäyttöä
Viharikos:
- kunnianloukkaus
- laiton uhkaus
- kiihottaminen kansanryhmää vastaan
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvat rikosepäilyt ovat usein sanallisia loukkauksia ja pahoinpitelyitä. Viharikosmotiivi on rikoslaissa mainittu peruste rangaistuksen koventamiselle.
Syrjintä seksuaalisen suuntautumisen ja perhesuhteiden perusteella on kielletty yhdenvertaisuuslaissa. Tasa-arvolaki puolestaan kieltää syrjinnän sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Kielto koskee myös syrjintää, joka perustuu siihen, että henkilön fyysiset sukupuolta määrittävät ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti naisen tai miehen.
Väkivallan kierre on tärkeää katkaista ajoissa, ettei väkivalta pääse pitkittymään tai kehittymään vakavammaksi. Lähisuhdeväkivalta jää harvoin kertaluontoiseksi. Ellei lähisuhdeväkivaltaan puututa, sillä on taipumus toistua, lisääntyä ja muuttua vakavammaksi.
Niin kauan kuin väkivalta pysyy kodin tai parisuhteen salaisuutena, se voi elää omaa elämäänsä, pitkittyä ja muuttua vakavammaksi kenenkään estämättä.
Ensimmäinen askel vapautua väkivallan kierteestä on puhuminen ja avun hakeminen. Tilanteesta on mahdollista päästä irti kertomalla kokemuksistaan, olipa tilanne kuinka toivottomalta tuntuvaa tahansa.
Esimerkiksi lyöminen tai jatkuva uhkailu ja sinun vähättely ei ole oikein. Väkivallalla saamme aikaan lisää väkivaltaa ja vaikenemalla annamme väkivallalle luvan jatkua. Vain puhumalla asiasta voit lopettaa väkivaltaisuuden ja sen pahenemisen tai leviämisen itseesi tai muihin. Puhumalla ystävälle tai ammattiauttajalle voimme laittaa sille stopin. Näin kannamme vastuun itsestämme.
Nollalinjalla ammattilainen kuuntelee ja tukee lähisuhdeväkivallan uhria, ja hänen kanssa voit keskustella luottamuksellisesti ja ilman pelkoa seuraamuksista. Nollalinjan päivystäjä auttaa sinua ymmärtämään omaa tilannettasi, muuttamaan sitä ja pääsemään eteenpäin.
Rikosuhripäivystys tukee ja neuvoo kaikkia rikoksen uhreja ja heidän läheisiään. Kysy chatissa, ota yhteyttä tai jätä yhteydenottopyyntö. Kaikki Rikosuhripäivystyksen palvelut ovat maksuttomia, luottamuksellisisia ja yhteyttä voi ottaa myös nimettömänä.
Lähisuhdeväkivallasta aiheutuu usein äärimmäisen vakavia henkisiä ja fyysisiä seurauksia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi fyysinen tai psyykkinen vamma, kehityshäiriö, perustarpeiden tyydyttymättä jääminen tai kuolema.
Lisäksi väkivalta aiheuttaa psyykkistä tuskaa kuten pelkoa, ahdistusta, vihaa, turvattomuutta, lamaantumista ja surua. Vähitellen seuraukset voivat ilmetä mielenterveysongelmina ja lisääntyneenä päihteiden käyttönä. Väkivaltaan liittyvä häpeä eristää uhrin ja perheen sosiaalisesta vuorovaikutuksesta aiheuttaen yksinäisyyttä.
Jos olet akuutissa hädässä, soita hätänumeroon 112.
Kansainvälinen miesten ja poikien kokeman väkivallan vastainen päivä on 31.1..
Myös mies voi olla perheväkivallan uhri siinä missä nainenkin. Miesten kokema väkivalta on yhä vaiettua siitäkin huolimatta, että väkivaltaa tapahtuu parisuhteessa puolin ja toisin. Väkivaltainen nainen onkin yhä tabu. Lisäksi mies saattaa elää väkivaltaisessa parisuhteessa huomaamattaan. Hän saattaa ajatella vaimonsa olevan väkivaltainen vasta silloin, kun vaimo lyö, puree tai potkii miestään. Tosiasiassa henkistä väkivaltaa on myös toistuvat alistavat sanatkin. Kuulla olevansa kaikessa kykenemätön, osaamaton ja kun kaikki on miehen syytä ja hän pilaa kaiken.
Väkivallan tekijälle apua:
Olet ehkä säikähtänyt omaa väkivaltaisuuttasi ja tuntenut siitä häpeää jälkeenpäin. Et ehkä tunnista itseäsi omasta käytöksestäsi. Joskus saatat yrittää vähentää häpeän tunnettasi siirtämällä vastuuta tapahtuneesta uhrin syyksi tai yrittämällä tulkita väkivaltaisia tekoja sattumaksi. Voi myös olla, että olet oppinut aiemmin elämässäsi toimintamalleja, jotka altistavat väkivallan käytölle.
Jos omat keinosi eivät riitä tilanteen muuttamiseen, hae ammattiapua. Erityisen tärkeää se on silloin, jos väkivalta on jatkunut kauan tai perheessä on lapsia. Vaikka puhuminen hirvittäisi, kannattaa lähteä liikkeelle. Mitä aikaisemmin selvität tilannetta, sitä parempi.
- Myönnä toimineesi väärin
- Älä kiellä tekoasi
- älä syytä muita
- älä selittele tekoa tekemättömäksi
- Olet vastuussa omista väkivaltaisista teoistasi ja kumppanisi on vastuussa omistaan
- Ymmärrä tekosi vaikutukset
- Ole pahoillasi
- Pyydä anteeksi
- Älä ole välinpitämätön
- Voit esittää pahoittelusi paitsi puolisolle myös lapsille ja sukulaisille
- Osoita halusi korvata tekosi
- Muista, että vaikka pyydät anteeksi, et voi vaatia anteeksi antamista. Kumppanisi voi mahdollisesti antaa anteeksi, kun kokee riittävää turvallisuutta suhteessa.
- Tiedosta taipumuksesi toimia väkivaltaisesti
- Väkivaltaisen käyttäytymisen toistumisen riski on suuri. Opettele toimimaan toisin näissä tilanteissa.
- Lue lisää itsehillinnän keinoista
- tee itsellesi turvasuunnitelma
- Tee jotain konkreettista väkivallan lopettamiseksi
- Puhu asiasta
- kysy neuvoa
- hae apua
- Jos sinulla on lapsia, harkitse ammattiavun hakemista lapsille
- Auta lastasi: puhu asiasta heidän kanssaan, kuuntele heidän ajatuksiaan ja tunteitaan
