ARVONTA ja Suomalainen SISU esittelyssä

Ihana auringonpaiste luo jo keväisen timanttihunnun hangille. Odotan jo kovasti lintujen paluuta Suomeen ja sitä ihanaa sirkutusta, johon herään aamuisin. Uskon lintujen omaavan mielettömän määrän sisua voidakseen matkata ilmojen halki tuhansia ja tuhansia kilometrejä. Ei se helppoa ole tuulessa ja myrskyssä, paahteessa tai nälässä.

Odotan myös innolla tulevaa, sillä nyt on otettu magneettikuvat koko kropastani päätä ja varpaita lukuunottamatta. Jos niistä saan selvyyden, voi tämä kevät olla minulle, meille Murusen kanssa, uuden elämämme alku. Katsotaan, josko suomalainen sisu palkitaan.

Uskon, että myös sinä olet tarvinnut elämässäsi sisua joskus ja että sisukkuutesi on palkittu.

Haluatko kertoa minkälainen viimekertainen sisu-kokemus sinulla on takana?! 

Suomalainen sisu on kiehtonut minua aina. Se on etuoikeutemme ja vahvuutemme, jonka olemme saaneet syntymälahjaksi. Kaikilla suomalaisilla se on ollut, on nyt ja tulee aina olemaan.  Mutta mitä sisu tarkoittaa? Miksi sille ei ole yhtä englanninkielistä sanaa? 

Kun minulle tarjoutui tilaisuus päästä lukemaan Joanna Nylundin uutuuskirja, SISU - suomalaisen sisun salaisuudet, en empinyt lainkaan.

Sisu on ennen muuta asenne. Sen avulla pystymme kohtaamaan elämän tarjoamat haasteet, edistämään hyvinvointiamme keskittymällä tärkeisiin asioihin, ratkaisemaan konflikteja, saavuttamaan tavoitteitamme, kasvattamaan lapsemme lujaluonteisiksi ja toimimaan suoraselkäisesti ja taistelemaan suoraselkäisesti ja niiden asioiden puolesta joihin uskomme. 

Sisu on myös universaali piirre, jolle me suomalaiset olemme antaneet nimen. Kirja käsittelee syvällisemmin sisun merkitystä ja myös sitä, mitä sisu ei ole. Kirja on kirjoitettu lukijaläheisesti, turhia hienoja sanoja vältellen, joten se on helppolukuinen. Lisäksi kivat piirretyt- sekä värikkäät valokuvat tuovat kirjaan visuaalisen puolen. Se auttaa entisestäänkin hahmottamaan, mistä esimerkeissä on kyse.

Sisu on kirjana pienehkö. Pienempi, kuin tavallisesti isot oppaat, mutta suurempi kuin pokkarit. Koko ei kuitenkaan kerro mitään sisällöstä, sillä erilaisia aiheita kirjassa sisun ympärille on kasattu lukuisia. Tämä todellakin on lukemisen arvoinen kattava teos sisusta ja suomalaisuuden perustuksesta. Voisin verrata jopa Tuntemattomaan sotilaaseen. En niinkään kirjan, vaan kirjan aiheen kulttimaineesta. Onhan jo lapsesta saakka kerrottu sisun ja sisukkuuden olevan minuutta.

Myös ulkomailla on huomattu suomalainen sisu. Siitä on kirjoitettu englanniksikin artikkeleita ja jokunen kirjakin. Miltä sisu näyttää ulkomaalaisten silmin? Onko se meidän kuvitelmaa vai todellinen voimavara? Voit lukea myös näistä asioista kirjasta.

Suomalaisena ihailen niitä suomalaisia, jotka ovat saavuttaneet sisulla jotain mihin minä en ole pystynyt. Esimerkkinä Pata Degermanin huikeat löytöretket maapallon hurjimmissa olosuhteissa.  Pata kertoo oman sisutarinansa meille Sisu-kirjassa.

Kirjassa on paljon mielenkiintoista luettavaa, mutta myös vinkkejä selviytyä omista kriiseistä tai vaikeista tilanteista. Myös luonnon ruokakaappi avaa ovensa sinulle ja ojentaa reseptin erääseen mielenkiintoiseen ateriaan. Tietenkin liittyen aiheeseen.

Oletko koskaan miettinyt, millaista on kasvaa suomalaisena? Toki olisi upeaa olla aurinkorannoilla ruskettunut unelmakroppainen surffaajatyttö tai -poika, mutta toisaalta meillä on jotain sellaista, jota ei näe edes laserkatseella. Sisua, jonka kautta hengitämme, elämme, teemme ja olemme. Se on parasta, mitä voimme toiselle sanoa; sinulla on sisua!

Kirja on jaettu kuuteen osaan; 

1. Elämän haasteiden kohtaaminen
2. Hyvinvointia sisun hengessä
3. Sisukasta kommunikointia
4. Sisu kasvatuksessa
5. Sisukasta liikuntaa
6. Taistelua hyvien asioiden puolesta

 Jokainen osa sisältää useita aiheita, jotka ovat sopivan mittaisia lukea aina silloin, kun siihen tulee tilaisuus, ellet ole ripeä lukemaan. Minä tykkään lukea esim. Mainostauoilla, välipalalla, veskissä... kyllä niitä tilanteita riittää. Pokkarit jäisivät aina kesken, Sisun voi jättää kesken ja jatkaa kohta uudestaan, ellei sitten sisusi sano sinulle, että sisulla luet kirjan alusta loppuun kerralla. Lisäksi kaikki 6 osaa ovat hyvin kattavia ja mielenkiintoisia. 

Suosittelen lukemaan kirjan, jotta voit oppia ymmärtämään paremmin itseäsi, juuriasi ja kokonaan uutta kantaa sisukkuuteen. Jokaisen suomalaisen käsikirja ja toivelahja jokaiselle ulkomaalaiselle, joka Suomesta on kiinnostunut. 

9

Perehdy paremmin suomalaiseen sisuun ja opi sen avulla elämään merkityksellisempää elämää.

Vaikka maaliskuu onkin lopussa, on maaliskuun arvonnan aika. Keräsin itseltäni käyttämättömiä kynsituotteita briteistä saamaani kangaspussiin. Tämän setin haluan arpoa yhdelle lukijalleni. Tuotteet ovat kaikki avaamattomia ja uudenveroisia.

Pussissa on kaksi suomalaisen Dermosilin kynsilakkaa sekä tähtikynsikoriste purkki. 

Osallistut arvontaan näin: 

• -kommentoi sisusta tai kynsilakoista. Ihan sama. Kunhan kommentoit jotain kaunista, hämmentävää tai humoristista.  
• -kerro missä mua seuraat: blogger/facebook/instagram? 
• -jaa tämä postaus tai kuva tosta alhaalta joko bloggerissa, facebookissa tai/ja instagramissa. (Huom. Laitan kuvan itsekin fb ja ig jotta jako olisi helpompaa)

Jokainen saa ( 1 ) yhden arvan. Anonyymit jättäkää nimimerkki myös. Jakaminen ja seuraaminen ovat vapaaehtoista, mutta kivaa se olisi minusta. Respectiä.  Palkinto on mun omakustanteinen. Kellään tai millään  taholla ei ole mitään osaa taikka arpaa tähän arvontaan. 

Kirja on arvostelukappale Read.me ja Mellakka Helsinki. 

Kynsituotteet itse ostettuja

Kuusi kourallista kasviksia

Vihannesten, marjojen, hedelmien sekä palkokasvien suositeltava määrä päivässä ravinnossamme on 400–800 g. Tähän kasvissuositukseen sisältyy kaikki muut kasvikset paitsi peruna. Suomalaiset ravintosuositukset suosittelevat syömään lisäksi päivittäin 2-5 perunaa. Bataatti­ rinnastetaan perunaksi. Huomioithan sen, ettei kuoria ja siemeniä lasketa, jos olet kuorinut ja poistanut siemenet. Esimerkiksi granaattiomenasta siemenet syödään, mutta kuorta ei, omenasta ei syödä siemeniä jne. 

Suuri osa suomalaisista ei syö suositusten mukaisesti kasviksia. Moni syö paljon hedelmiä, mutta se ei ole sama­ asia, kuin kaikkia muitakin kasviksia. Hedelmissä on paljon sokeria. Suomalaiset syövät kasviksia keskimäärin 350 grammaa päivässä, mikä todentotta on hurjan vähän. 

Wikipwdian mukaisesti kerrottuna, WHO:n mukaan riittävällä hedelmien ja vihannesten nauttimisella pelastettaisiin vuosittain 2,7 miljoonaa henkeä. Hedelmien ja vihannesten nauttimisen niukkuus sisältyy World Health Report 2003 mukaan 10 vaarallisimman kuolinsyyn listalle. Alhaisen hedelmien ja vihannesten syönnin on arvioitu aiheuttavan 19 % maha- ja suolistosyövistä, 31 % iskeemisista sydäntaudeista ja 11 % kohtauksista maailmanlaajuisesti.

Kuinka sitten helpoiten saisi syötyä puolisen kiloa kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivässä? 

On arvioitu, että kuusi kourallista vastaisi puolta kiloa. Jos syöt jokaisella aterialla kourallisen, saat jo ihan kivasti päivältä täytettyä tavoitetta. Minulla tuo ei toimi, sillä syön ainoastaan kaksi tai kolme kertaa päivässä. Vanha kunnon lautasmalli opittiin jo koulussa, eikä se huono idea ole tänäkään päivänä. Eli täytetään lautanen puolilleen kasviksia. Myös makea jälkkäri tulee helposti pelkistä marjoista tai makeasta hedelmästä, kuten mangosta tai päärynästä. Määrän voi jakaa hedelmien, marjojen ja kasvisten kesken seuraavasti: yksi hedelmä, pari desilitraa marjoja ja loput raakoja ja kypsennettyjä kasviksia. Kasvisten pitää olla monipuolisia, sillä eriväriset kasvikset sisältävät eri vitamiineja ja hivenaineita. Näinollen pelkkä salaatin popsiminen kuudesti ei riitä. Eri väristen kasvisten yhdistäminen on yksi erittäin hyvä idea, sillä ihminen syö suun lisäksi silmillä ja hajuaistilla. 

Itse en suosi kaupan ja kahvilan valmiita sosekeittoja ja smoothieita, sillä niistä ei tiedä kasvisten määrää tarkasti ja toisekseen sokerin ja suolan määrä voi olla runsas. Kotitekoinen sosekeitto ja smoothie on erinomainen valinta. Siten saat myös runsaasti kasviksia nautittua kerralla. Voit myös leffaillan sipsit korvata esimerkiksi porkkana- ja kurkkutikuilla, parsakaalilla ja kukkakaalilla, paprikapaloilla... Myös kirsikkatomaatteja suosin itse naposteltavina herkkuina. Ne ovat todella ihania makeita pikkupaloja. 

Tiesitkös, että hedelmiä ja kasviksia voi myös pakastaa siinä, missä marjojakin. Tee vaikka yhtenä päivänä pakastimeen useampi valmis pussi sekoituksia tai esim. mangopaloja. Kiireisempänä tai lasikottavana aamuna voit valmiin pussin sekoittaa siltään jogurttiin, myslin sekaan tai vaikkapa mehukeiton lisäksi. 

Lopuksi muutama väri ja miksi niiden lisääminen ateriaan on tärkeää: (Huom. omenan värillä ei ole näiden värien kanssa tekemistä)

VIHREÄ

Runsaasti rautaa ja C-vitamiinia, luteiinia ja indolihappoa sekä K-vitamiinia

PUNAINEN
Runsaasti lykopeeniä. Kuumentaminen ja muu käsittely parantavat lykopeenin imeytymistä. Lisäksi C-vitamiinia.

Oranssin keltainen
Runsaasti beetakaroteeinia ja C-vitamiinia,  kanttarellien D-vitamiinia

Sini-violetti-purppura
Runsaasti antosyaaneja ja punajuuren betalaiineja

Vaalea-ruskea
Runsaasti kversetiiniä ja allisiiniä. Mantelit ja pähkinät, sisältävät runsaasti E-vitamiinia, proteiinia sekä hyvälaatuista rasvaa.


Kuvassa olevat kasvikset on itse ostettu
Leikkuulauta on mustaksi petsattua vaahteraa ja se on Knaapelilta itse hankittu.

Atc-korttien kimara

Tein vaihtokortteja Marja-Riitalle, joten nämä ovat vaihdettuja kaikki. Katsellaan niitä nyt hieman tarkemmin. 

Kolmen kerroksen väkeä-kortissa kirmaavat perhoset ja linnut. 

Psykedeliaa hurmoksessa olevan naisen saatua ikioma kauneus- ja korukauppa. 

En osaa neuloa, joten omat tuntoni pistin tähän korttiin. Haluan nähdä tuotoksianne, vaikken itse teekkään. 

Lankakeräkin on oikean langan peitossa. 

Burleski kunniaan. Kaunotar esiintyy häpeilemättömänä diivana lavalla. Kenties kotona ujo kotiäiti? 

Ameriikan lapsimissit

Avasin telkkarin sattumalta TLC:ltä josta tuli juuri sillä hetkellä dokumenttiohjelma Ameriikan lapsimisseistä. Jäin seuraamaan ohjelmaa, sillä paraikaa äiti kinasi tytön kanssa siitä, harjoitellaanko kisoihin ohjelmanumeroa vai ei. Äiti vaatimalla vaati, tyttö itki, ettei halua.

Ohjelmassa seurattiin muutamaa äiti-lapsi paria ja vain yhdestä jäi sellainen kuva, että tyttö itse halusi esiintyä, harjoitella, tulla isonakin malliksi. Lavalla kuitenkin jokainen esiintyi hymyillen ja loistaen.. juuri niinkuin näemme ulkopuolisin silmin. Eräs äiti sanoikin# että hänen tyttö jos häviää, se johtuu ainoastaan harjoituksen puutteesta. Mielestäni kyseinen lapsi näytti nätiltä, ihan tavalliselta tytöltä kotioloissa. Mietinkin, kuinka paljon äidin ajatteluun vaikutti se, mitä jokainen äiti ajattelee lapsestaan; "minun lapseni on maailman kaunein".

Minä en ole oikeastaan hyväksynyt lapsimissikisoja koskaan. Misseyden tulisi olla täysi-ikäisen oma valinta itsestään. Ei muiden päätös, mitä sinun tulee olla. Tuossa tulee vaan miettineeksi, elävätkö äidit omaa unelmaansa lapsen kautta?

Mitä sitten lapsilla näin yllään?
Tekohiukset, tekoripset, tekohampaat, tekohymy kasvoilla, tekorusketus... teko-sitä ja teko-tätä. Vaatetus iltapukuja, coctailasuja, shortseja ja napapaitoja, korkokenkiä, aikuisten juttuja minikoossa. Glitteriä alushousuja myöten, jotka siis myös vilahtelivat. Ja tietysti vahva meikki. Tuosta tekorusketuksesta  sen verran, että siitä näytettiin, kuinka eräälle tytölle se tehtiin. Tyttö itki ja huusi, ettei halua vatsaan sitä. Ei auttanut. Rusketus tehtiin koko vartalolle -kahdesti. Myös kulmakarvojen vahaus sai erään pikkumissin parahtamaan.

Jokainen tyttö esiintyi monessa ohjelmanumerossa. Oli valokuvamallina olo, glitz, royal rodeo, talent (jossa eräskin tyttö luetteli kaikki Raamatussa esiintyvät kirjeet, joku lauloi ja joku tanssi) ja kruunausseremonia. Nuorimmat tytöistä olivat 3 vuotiaita ja vanhimmat 8 vuotiaita. Vanhimman sarjan toiseksi tullut tyttö tuumasi, että tuomarit halusivat junttimissin. Hänen äitinsäkin sanoi ettei häviö haittaa, sillä he tulevat oikeasta glitz-maailmasta. Glitz=glamour.

Katsoin ohjelman loppuun surullisena. Mieleen muistui uutisotsikot vuosia sitten murhatusta lapsimissistä, jonka äitiä epäiltiin murhaajaksi. Mietin lapsia, kuinka heidän elämänsä ja erityisesti lapsuus on saneltu valmiiksi. Googletettuani löytyi myös yhdysvaltalaisen entisen lapsimissin haastattelu hänen omasta kokemuksestaan. Brooke Breedwell oli jo aikuinen annettuaan haastattelun.

Brooke oli vasta puolivuotias, kun hänen äitinsä vei hänet ensimmäisen kerran kauneuskilpailuun. Luit ihan oikein. Vasta puolivuotta aiemmin syntynyt! Viisivuotiaana Brooke oli jo vanha konkari ja hän oli voittanut jo 75 lapsimissikruunua!

Brooke halusi haastattelussaan sanoa äideille, että harkitsisivat uudestaan, tekevätkö lapsestaan lapsimissin. Hän sanoi; " Älkää ikinä tehkö sitä, vihasin joka minuuttia!". Brooken äiti painosti häntä täydellisyyteen jo kolmevuotiaana. Kaikki päivät viikosta toiseen täyttyivät erilaisista kaunistautumisrituaaleista, mallivalmentajan kanssa harjoittelemisesta ja laulu- ja tanssitunneista. sen sijaan, että tyttö olisi saanut olla "vain lapsi". Jos Brooke ei harjoitellut, oli hän kisoissa tai matkalla niihin tai niistä pois. Barbie-nukkena oleminen olikin Brooken sanojen mukaan hänen äitinsä pakkomielle, jota edes Brooken isä ei saanut kuriin. Isä ei halunnut tytöstään missiä. Brooken haastattelu kuvineen löytyy TÄÄLTÄ.

Huom! Tämän postauksen kuvissa olevilla lapsilla ei ole mitään tekemistä kyseisen tv-ohjelman kanssa.

Anna Hyvän kiertää - Mitä sain?

Osallistuin Facebookin puolella Anna hyvän kiertää-tempaukseen, johon olen pyrkinyt osallistumaan joka vuosi. Ajatuksena tällä kertaa oli; Saan lahjan, annan viisi lahjaa. Lahjat voivat olla mitä tahansa, missä vaiheessa vuotta tahansa. Ei siis paineita heti olla askartelemassa jotain huippuhaastavaa, vaan riittää vaikka vain kortti tai leffaan kutsu. Toki askartelijana aikomuksenani olisi yllättää jollakin itse tekemälläni osallistujat, mutta katsotaan nyt sitä sitten, mitä keksin. Minulle tuli jo lahja, jonka lähetti RaijaAnnikki. Paketti itsessään oli upea, eikä edes jäänyt yhteen. Kirahvipussi sisälsi erilaisia teepusseja niin, että Muruselle ja minulle oli aina samat. RaijaAnnikki ajatteli todella kultaisesti, myös Murusta. <3 RaijaAnnikki taitaa ystävänäni tietää myös, että Afrikan eläimet, kuten kirahvi, ovat kamelien ja tiikereiden, kissojen ja perhosten lisäksi sydämeni asia. 

Atc-kortti oli söpöyttä kerrakseen kissoineen ja kaikkineen. Perhonen ja kissathan ovat minulle tärkeitä olentoja, joten sanomattakin selvää, että tykkäsin! 

APUA! RaijaAnnikki on tehnyt minulle Tee-aiheisen Pocket letterin perhosineen! Kuulun erääseen kansainväliseen tee-ryhmään, joten tottakai tee aiheena on ihana! Ja värit!

Pocket letter tarkoittaa, että keräilykorttitasku-sivuun tehdään atc-kortteja 9 kpl ja kortit tavalla tai toisella ovat keskenään samaa sarjaa. Ei välttämättä tarvitse olla tällä tavoin kokonaisuus, vaan esimerkiksi samaa sävyä tai samoja kukkia tms. Lisäksi PC:n takapuolelle laitetaan pieniä esineitä, kirje tms kivaa jokaiseen taskuun. Lisää voit lukea tuolta minun blogini yläpalkista löytyvästä askartelusanastosta.

Tämäkin Pocket letter päätyi minun PC-kansiooni. 

Ihastuttavat rönsyilevät nauhat koristeineen oli solmittu taskun sivuun. 

Pienistä yksityiskohdista syntyy upea lopputulos. 

Kiitos RaijaAnnikki! 

Hartiaseudun TheraPearl testissä

Olipa kerran niskahartiaseudun kiputila. Toisen kerran kipu oli vatsan seutuvilla ja kolmannella kerralla kyljessä.. Yksi ja sama keino auttoi jokaista näistä kivuista lievittymään ja jopa poistumaan omille teilleen. Se keino oli nimeltään Thera Pearl Niska-hartiaseudun Kuuma-kylmäpakkaus. 

Tämä ihana apulainen on samaa sarjaa, kuin aikaisemmin esittelemäni supersankari, selän Therapearl. Muistin virkistykseksi linkki TÄSSÄ. 

Myös uusi apulaiseni, Thera Pearl kylmä/kuumapakkaus niskalle on hyvin muotoiltu juuri kyseiselle alueelle ja mukautuu täydellisesti vartalon muotoihin. Tässä ei ole mitään kokolappusia, eli olitpa pieni tai iso ihminen, sama käy kaikille. Meillä jopa kymmenkiloinen Luis-kissa nauttii loikoilla tämän pakkauksen päällä, jos se on viileä. Luisilla on astma, joten paksuturkkiselle kissalle viileys tuo myös astmaan helpotusta. Lemmikkien ja pienten lasten kohdalla on kuitenkin AINA oltava erityisen tarkkoja, eikä heitä saa yksin jättää tällaisten tarvikkeiden kanssa. Kissakinhan saattaisi puhkaista kynnellään muovin ja ties mitä tapahtuisi. Olen aina läsnä, jos Luis tätä pitää allaan tai selässään. Kesä tulossa...

 Ja kuten alussa mainitsin, kiellettyä ei ole käyttää muuallekin vartalolla ihan ihmisillä. Itselläni on ollut menkkojen aikaan alavatsaa vasten ja erinomaisesti muotoutuu siihenkin. Kyljessä hieman jouduin taivuttelemaan kylmäpakkausta, mutta sainpa avun kumminkin. Polven seuruville, käsivarren ympärille... Mihin ikinä tarvitset ja juuri tämä muoto sopii. Tuossa pakkauksen kuvassa se on edestä päin kuvattu juurikin nimetyllä paikallaan. 

Lämmitä mikrossa tai jäähdytä pakastimessa. Tarkista tyynyn lämpötila aina ennen käyttöä. Jos käyttötarve sinulla on useampi kerta vuorokaudessa, pidä vähintään 20 minuutin tauko välissä. Tyynyn voi puhdistaa tarvittaessa helposti saippualla ja vedellä, jos esimerkiksi tuskanhiki pukkaa päälle kesken kaiken tai muusta syystä tarvitset puhdistaa sitä. Älä kuitenkaan hankaa millään terävällä tai pintaa vaurioittavalla ja muista, ettet keitä pakkausta.. Älä käytä pakkausta vaurioituneella, ärsyyntyneellä, erittäin herkällä tai tunnottomalla iholla. Lopeta käyttö, jos sinulla esiintyy epämukavuutta tai pahoinvointia. Tässä pakkauksessa ei ole remmejä, joten se ei pääse kiristämään. Myyntipakkauksessa on kerrottu mikrossa lämmitettävä aika eri tehoille, mutta ainakin eka kerralla ole paikanpäällä sammuttamassa mikro, jos pakkaus kuumenee liikaa. Siitä ei saa alkaa kuulumaan mitään ritinää ja pauketta! 

Kuuma-kylmäpakkaus helpottaa lihasjännitystä, särkyä ja kipua ja sitä todellakin voidaan käyttää kylmänä tai lämpimänä tarpeesi mukaan. Minulla on ollut saman sarjan selkäpakkaus alaselässä lämmitettynä ja samaan aikaan tämä pakkaus kyljessä kylmänä. Ah, kun kivut hiljalleen lievittyvät ja nukahdan autuaaseen uneen! Vihdoinkin! Nauroinkin silloin eka kerralla ja kirjoitin Facebookiinkin, että kroppani todellakin on eriparia, kun yhtä aikaa on kuuma ja kylmä auttamassa. Sain naurunaamoja ja tykkäyksiä. :D 

Olen sitä mieltä, että tämä Thera pearlin materiaali on paksumpaa ja geelihelmet suurempia, kuin monessa muussa suorakaiteen muotoisessa kylmä-kuumapakkauksessa (eri merkkiset). siitä huolimatta Thera Pearlin pakkaus kuin pakkaus muotoutuu erinomaisesti kehoa vasten. Selvää se, kun kyseessä on muotoillut pakkaukset, eikä pienet neliöt tai suorakaiteen muotoiset. Lisäksi tässä etuna on se, että jokainen pala Thera Pearlin pakkauksesta on yhteydessä  viereisiin paloihin, jolloin geelihelmet pääsevät siirtymään tarpeen mukaan toiseen taskuun. Se edesauttaa sitä, että juuri muotojen mukaan asettuu paikoilleen ja auttaa ihoa vasten, eikä ole toisesta päästä pallo ja toisesta tyhjä. 

Pakkaus on siinä mielessä näppärä, että sitä voidaan käyttää lukemattomia kertoja uudelleen ja vaikka niin, että ensin mamma käyttää kylmän pakkauksen siihen asti, että pakkaus on lämmennyt ihon lämmöstä ja sitten se lämmitetään papalle mikrossa. Toisinpäin ei onnistu yhtä nopeasti, sillä kylmäksi asti vaatii pakkasessa oloa noin pari-kolme tuntia. Älä pakasta kuitenkaan yhä lämmintä (mikrosta) pakkausta äläkä lämmitä vielä jäässä/kohmeessa olevaa. Näin varmistat pitkäaikaisen keston.

Meillä tämä säilytetään jääkaapissa, jolloin se kylmyys ei saa haukkomaan henkeä ja voin laittaa suoraan iholle. Pakastimen kylmä on turhan kylmä suoraan iholle minun mielestäni. Muihin geelitäytteisiin tyynyihin verrattuna Thera Pearl niskatyyny samoin kuin selkätyynykin tuntuvat hieman lämpimämmältä, kuin muut jääkaapissa olevat tyynyt. Kun noita vertaa toisiinsa niin Thera Pearlin suojamuovi tuntuu hieman paksummalta ja varmaan myös helmien pintamateriaalikin siihen vaikuttavat. Ja allergisille tiedoksi, ettei thera pearlin pakkaukset sisällä BPA:ta, ftalaattia tai lateksia.

Tykkään käyttää hartioilla tätä Thera pearlin pakkausta mieluummin, kuin kauratyynyä, sillä U-muotoilunsa vuoksi There Pearl-niskatyyny pysyy paremmin hartioilla kuin kauratyyny. Myöskin painoero on huomattava. Kaikkein kivointa on, kun voin istahtaa sohvalle vaikkapa Salkkareiden ajaksi ja laittaa lämmitetyn pakkauksen hartioilleni. Kupissa on kuivattuja hedelmiä ja pähkinälajitelmia ja siinä sitä huomaamattani saan hartiaseudun rentoutumaan ja olon miellyttäväksi. Ei enää lihasjumeja, kireyttä, "kananmunia" harteilla.. Plussaa on se, ettei lämmittämiseen kulu kuin puolesta minuutista minuuttiin aikaa ja missään nimessä pakkaus ei ole liian kuuma. Ihan ensimmäisellä kerralla jopa tuhahdin itsekseni, että saapa nähdä, kun on "niin haalean tuntuinen". Loppupelissä se olikin juuri oikeanlämpöinen, eli ei shokeerannut lihaksia ja iho kesti sen koko 20 minuuttia sen kummempaa tulipunaisena punoittamatta. Lisäksi lihakset rentoutuivat erittäin hyvin tuona aikana, eli ne rakastivat lämpöä sen sijaan että olisivat polttelusta huutaneet apua. Suosittelen siis sinullekin, jos kärsit niska-hartiaseudun kivuista joko satunnaisesti tai säännöllisesti, tykkäät käyttää muutenkin kauratyynyä tai käydä hierojalla. Myös kaikille teille, jotka tarvitsette menkkoihin viilennystä vatsalle tai jumpan/lenkin/kuntoilun jälkeen kylmä tai kuuma auttaisi vaikkapa jotain muuta kohtaa, kuin edellä mainittuja. Muista myös, että Thera Pearlilla on myös iso selkä-tyyny, Thera Pearl Multizon, joka on pieni tyyny sekä Thera Pearl silmämaski, joka hellii turvonneita, väsyneitä tai kuivia silmiä, helpottaa päänsärkyä ja auttaa lepäämään. Lapsia unohtamatta, perheen pienimpien avuksi löytyy ihana pinkki Thera Pearl KIDS-possu sekä vihreä suloisuus, sammakko. Etenkin nuo lasten pakkaukset ovat erinomaisia myös aikuiselle migreeniotsalle, mustelmille tai hammassärkyyn. Meillä ainakin vaihdetaan kaikki vanhat epäkäytännölliset ja kulahtaneet pakkaukset Thera Pearlin pakkauksiin. Ovat kuitenkin hinta-laatusuhteeltaan sopivia ja käytännöllisempiä, ehdottomasti! Ja mikä sen siistimpää, kuin hieman hassutella kipuillessa pikkuinen possu polvella.

Loppuun video Thera Pearlin käytöstä erilaisiin vaivoihin. Mukana muitakin pakkauksia, kuin niska-hartia.

Apteekkishop tarjosi tämän tuotteen minulle kivun lievitykseen

Pyynnöstä Arvokas sairas elämäni ja Turkki vatsassa ja mielessä

Tein alkuvuodesta kyselyn blogin lukijoille siitä, mitä haluaisitte lukea ja nähdä mieluiten Inspiksessä. Kaikki aiheet, jotka annoin, ovat tavalla tai toisella itselleni tärkeitä, joten vieraille vesille en menisi kuitenkaan. Onhan blogini omani ja haluan sen pitää sellaisena, mikä on osa minua.

Lukijat toivoivat kaikkia aiheita, joita kyselyssä oli ja yksi näistä ENITEN ääniä saaneista oli kipupotilaan arki. Mitä on elää ainaisessa kivussa ja miten sen kanssa selviän.  Aihe, jota olen pintaraapaissut välillä, sillä syvällisempi avaus valitettavasti voi aiheuttaa säälimistä ja luuloa itsesäälistä. Ne ovat kaksi asiaa, joita EN halua lukijoissanikaan ruokkia. Tänään kuitenkin postaukseni kertoo sairauteni tämänhetkisestä tilasta selityksineen, kuten toivottiinkin.

HUOM! Jos olet herkkä reagoimaan sairauksiin,  säälit liikaa tai et halua muusta syystä lukea  "sairauskertomuksia", niin jätä lukeminen tähän ja siirry suoraan kuvan alle, jossa on ravintolan ikkuna ulkoapäin. Huomioi myös, ettei itsesääliä ole kertoa totuutta elämästäni. Sairauteni ON vakava eikä sitä vaan voi kaunistella, vaikka kuinka tahtoisin. Koen ennemminkin elämääni loukkaavana väitteet, etten voi/saa olla onnellinen, positiivinen tai että kipujen määrän julkituominen olisi säälin kerjuuta.  Nyt puhutaan oikeasti kovista kivuista joiden vuoksi olen myös työkyvyttömyyseläkkeellä pysyvästi ja vuoteessa noin 20-22tuntia päivässä, lähes joka päivä, poikkeuksia lukuunottamatta!

Kuvat postauksessani ovat aluksi Turkista häämatkaltamme ja lopuksi turkkilaisesta ravintolasta Kuopiosta. Rakkaudesta Turkkia kohtaan.

Kuinka vaikea selkäkipuni oikein on? 

Minulla on hyvin monimuotoinen selkävaurio, joten oireiden kirjokin on sen mukainen. Kudosvauriokivussa mukana on tulehdusreaktio, jossa turvotus, kosketus- ja liikearkuus ovat vahvasti mukana.  Tulehdus tulee liiallisesta rasituksesta, mikä minulla voi olla vaikkapa se, etten päivän mittaan pääse lepoasentoon huilaamaan, vaan joudun istumaan, seisomaan ja tai kävelemään tunninkin ajan.

Hermovauriokivussa oireita ovat pistely ja tuntohäiriöt kipualueella ja jaloissa. Polttavaa, viiltävää, kihelmöivää, sähköiskunomaista, liike- ja kosketusherkkyyttä sekä kylmän sään ja vedon aiheuttamaa kipua. Toisaalta kylkikivut pahenevat lämmöstä. Hermokivussa jopa kevyt kosketus tai liike ovat kivuliaita, eli selinmakuu silloin on täysin pois suljettu. Vatsallani en voi selkärangan rappeuman seurauksesta syntyneen nikamasiirtymän takia olla.

Iskiaskipu kestää minulla yleensä useasta viikosta kuukausiin ja tauko sen jälkeen siitä kestää viikon korkeintaan. Yleensä päivän tai pari. Iskias heijastuu myös jalkoihin. Sekä selässä että molemmissa jaloissani on lihasvoima-, jänneheijaste- ja tuntomuutoksia myös iskiaksen takia.

Hoitokeinot? 

Yleensä esim. Iskiaskivussa toivotaan liikkumista mahdollisimman pian. Vuodelepoa tarvitaan vain silloin, kun kipu on hyvin voimakasta. Minun kohdallani vuodelepo on arkea ja liikkua voin vain lyhyitä matkoja. Toisinaan se on muutamia metrejä, mutta parhaimmillaan jopa muutama kymmenen metriä tuettuna ja opiaattilääkkeitä lisäämällä. Istuminen tuolilla on kivuliasta ja samoin seisominen. Edes vuodelevossa kivut eivät lopu. Ne kuitenkin rauhoittuvat sen verran, että pärjään. Asteikolla 0-10 lepokipu on 5-6. Liikkuessa se pahenee ilman rajaa. Käytän kivunlievityksessä myös saunaa, kylmä-ja kuumapakkauksia, kapsaisiiniä, hevoskipuvoiteita, asentohoitoa... mikä ikinä auttaa. Selkäni on leikattu kahdesti. 

Minulla pienikin rasitus aiheuttaa sydänoireita (rytmihäiriöt, tiheälyöntisyys, sydämen muljahtelut, pulssi levossa pitkälti toista sataa lyöntiä minuutissa..), verenpaineen nousua(alapaine toistasataa ja yläpaine kolmattasataa, kun normaalisti paineet ovat normaalit), huimausta, hengenahdistusta ja tuskanhikoilua sekä vapinaa. Kivun lisääntyessä oireet pahenevat ja mukaan tulee pahoinvointi ja oksentelu, muistiongelmat sekä jalkojen voimien häviäminen. Lopulta jopa tajunnan heikkeneminen ja pyörtyminen. 

Koska kiputila minulla on vaikea ja kova, ei liikkuminen siis ole varsinainen hoitokeino enää. Toki liikun niin paljon kuin vain voin, jotta saisin pidettyä jo rappeutuneet selkälihakset edes olemassa. Sen sijaan lääkkeiden kombo on tarkoin valittu, jottei yhteisvaikutukset  aiheuttaisi pahempia haittoja ja enempää, mitä nyt on jo olemassa. (Esim lihasten sykäykset, jolloin esineet lentävät käsistäni tai keskivartaloni hyppää makuulta ilmaan kivuliaasti. Muistiongelmat, ruokahaluttomuus, turvotus, ym ym). Käytössä on siis tulehduskipulääkkeitä, lihasjännitystä laukaisevia ja keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä sekä opioidilääkkeitä. Tarvittaessa lääkitys tarkistetaan, lisätään tai muutetaan.

Miksi ja tulevaisuus?

Sekä selkärangan rappeumatauti että hermosärky pahenevat hiljalleen samoin kuin näiden seurauksesta lihas- ja kiinnikevauriot. Sairaus on periytynyt tietojen mukaan ainakin kolmanteen polveen minulle ja joka kerralla astetta pahempana, se on synnynnäinen ja siis etenevä. Tällä hetkellä ei ole tietoa, että se olisi periytynyt lapselleni, joten sen suhteen voin huokaista helpotuksesta. 

Diagnoosien suhteen sairaudet ovat "hieman auki", sillä tiede on löytänyt vasta osan selityksistä viimeisten 10 vuoden sisällä koko paketille. Sen vuoksi käytössä on sekä nimikkeitä että oireita. Näistä mainittakoon mm. lanneselän kipu, spondylolisteesi ja leikkauksen jälkitila, skolioosit, iskiaskipu, ... paraikaa on tutkimukset käynnissä kipujen edettyä molempiin kylkiin ja kipujen pahennuttua entisestään. 

Yksin en enää pärjää, joten eläkkeen lisäksi minulla on invaliditeetti ja Murunen on omaishoitajani. 

Kerrottakoon, että olen elänyt jo niin monta vuosikymmentä sairastaen, etten enää tässä vaiheessa ole vihainen maailmalle. Sen sijaan elän niin hyvää elämää, kuin mahdollista. Etsin arkeen helpotusta ja iloa ja harrastan kaikenlaista, mitä vuoteessa voi harrastaa. Paljonkin! Ja Murusen apu ja työ eteeni on valtava. Sitä en voi vähätellä enkä tarpeeksi kiittää. 

Koska fyysistä vointia en voi parantaa(ylläpitää toki yritän), on henkinen hyvinvointi ja sen vahvistaminen erityisen tärkeää minulle. Siksi erilaisia hyvinvoinnin oppaita ja keinoja täälläkin näet. Meditoin paljon, mindfulness on jokapäiväistä ja positiivisen asenteen ylläpidon tärkeyttä en voi vähätellä. Kipu on osa minun elämääni. Mutta vain osa. Toinen puoli on nimenomaan sitä hyvää, arvokasta elämää. Toivon, että vaikka tuntisit mitä tunteita luettuasi tämän postauksen, et vähättelisi ja aliarvioisi kaiken hyvän merkitystä ja voimaa. Minä olen vahva ja sinnikäs ihminen, mutta myös herkkä ja tunteva. Elämään kuuluu jokaisella heikot hetketkin. Myös minulla. Säälin sijaan tukeminen on tärkeämpää. 

Tervetuloa takaisin! 

Toissapäivänä olin saanut voimavaroja kasaan sen verran, että lähdimme Murusen kanssa kokeilemaan ulkonakäyntiä. Valmistelujen jälkeen tiemme vei syömään turkkilaista ruokaa lempi ravintolassamme. 

Ravintola Galatassa on tarjolla joka kerta lämmintä turkkilaista tunnelmaa, perinteistä turkkilaista ruokaa, Efesiä ja viinejä, teetä, kakkujälkkäriä... On aina ilo ja kunnia myös tavata aurinkoinen henkilökunta, joista erityisesti kaunis Huiping Zhan on tullut meille jo läheiseksi. Ei siis ihme, jos haluan Galataan sen kerran, kun voin niin hyvin että ulos pääsen. Eli kerran kahdessa kuukaudessa (Jos lääkärireissuja ei lasketa). 

Alkupalaksi turkkilaisia salaatteja, oliiveja, hillosipulia, imellettyä sipulia ja mm. Tsatsikia. 

Raaka-aineet ovat laadukkaita ja maistuvat sille, mitä ovat. Eivät säilykkeille tai keinotekoiselle. 

Ruokaa on moneen makuun. On vegaania tai lihaa, sopii laktoosi-intolerantikollekin. Myös gluteenitonta löytyy ja luonnollisesti myös muslimeille sopivaa tarjottavaa.

Olipa kyseessä kylmä tai lämmin ruokalaji, lautaselta näkee, mitä syö. Ja liharuuat ovat niiiiin mureaa, että suussani on on joka kerta #foodgasm.

Jos käyt lounasaikaan syömässä, voit itse valita seisovasta pöydästä mitä haluat ja minkä verran haluat. Pelkästään jo lisukkeita on valita mm. kasvisten, riisin ja bulgurin tai couscousin välillä. Jos ei aina kaikkea niin ainakin useampia. Lounaan hinta, 10,90€, sisältää alkusalaattipöydän, lämpimän ruuan ja jälkiruuan.

Jälkiruoka pitää sisällään kahvin, teevalikoiman ja kahvileivän, mikä taitaa olla aina? Jonkinlaista kermakakkua. Nam. 

Turkkilaisen musiikin soidessa vatsa täynnä turkkilaista ruokaa turkkilaisessa miljöössä ja kaiken lisäksi aina välillä turkkilaisten näkösällä läsnäollessa maistuu meille parhaiten turkkilainen tee. 

Toissapäivänä söimme teen kanssa porkkana-suklaakakkua pehmeällä kermavaahtohunnulla. 

En osaa kuvailla sanoin kuinka onnellinen voin olla päästessäni Galataan. Onhan Turkki minulle ja meille todella rakas maa. Jopa niin rakas, että sekä rekisteröidyttyä, että avioiduttua kaiverrutimme vihkisormuksiimme turkin kielellä meille merkitykselliset lauseet. Galata on siis meille pala Turkkia. Vain minareettien kutsu, turkoosin meren pauhu, yli-innokkaat myyjät "only for you sexy lady" ja helle puuttuvat. Itseasiassa nyt jäin miettimään, että seuraavan kerran Galatassa pitääkin kysyä "Vitamin barissa" tavaksemme tullutta hedelmämehua. (Tuorepuristettuja mehuja mm appelsiinistä tai/ja granaattiomenasta). Sitä odotellessa... 

Postauksen sairaus ja elämänasenne ovat molemmat perintönä saatua äidiltä. 
Lääkkeet ja hoidot itse ostettua. 
Ruoka Ravintola Galata, Kuopio. Itse ostettua.
Ei kaupallista yhteistyötä, mutta ilomielin "myyn"sairaudet pois siinä sairaalassa, josta joskus avun saan tätä enemmän.