atc-sade


Nyt vihdoin julkaisen jo tovi sitten tekemäni ATC:t. Osallistuin yhteen haasteeseen, jossa piti tietyillä kirjaimilla tehdä atc-kortit ja lähettää ne eteenpäin. Itse en vielä ole saanut kortteja, mutta minä tein tällaiset. 

Tuossa on ekana tuo sininen perhoskortti. Kirjain oli S. siinähän on ihan selvästi SININEN HETKI. 
On sulkakynää, sinisiipeä ja suloisia muistoja kesästä. 

Seuraavana A, josta tuli alakoulun ope. Alakoulun opehan opettaa aakkosia alaluokkalaisille, alkuopetuksessa. Aikamoinen alku. 

Sitten D-kirjaimen vuoro, johon aiheen sain Dianasta. Kaikkien aikojen prinsessa! Kaunis, viaton, herkkä, avulias... Ja niin surusilmäinen. Ja juuri kun hän löysi onnen, hän menehtyi. :( Ajatuksissamme aina!

Viimeisenä tuo alimmainen, jossa kirjaimena oli E. Etelähän se siinä! Linnut muuttavat etelään näin syksyllä. Itsekin haaveilen etelään menosta, mutta eipä siihen ole mahdollisuutta. Eletään syksy Suomessa. 

Tällaisia kortteja. Nämä siis kaikki menneet jo. 


Pöllömpi juttu



Olet varmaan huomannutkin tämän kaulakorun kaupan hyllyllä. Yksin sen ei enää tarvinnut siellä olla, sillä toinen pöllö lensi kaveriksi!





Atc-vaihto ja uutuus

Vaihdettiin Annitannin kanssa ylläriatc-kortteja ja sain omani tänään postista. Tässäpä Annitannin lähettämät mielenkiintoiset atc:t. 





Todella kauniita, hauskoja ja hurmaavia kortteja! KIITOS ANNITANNI! 
Voimme vaihdella lisääkin sitten lokakuussa. :)
Tai siitä eteenpäin. Nythän on vaihtotauko minulla. 

Tuunasin pari omaa atc:tani ja niistä tuli tällaiset:



Plus yksi uusi:


Kauhukseni huomasin, ettei minulla ole enää juurikaan yhtään atc-kortteja valmiina! Alle 10!!!

Sisustus, jonka haluaisin

Kirjoitin eilen sisustuskauppojen tarjonnasta ja siitä, että mistä pidän ja mitä en haluaisi kodistamme. siitä se ajatus sitten lähti, että voisinhan näyttää kuvin ja tarkemmin sen vision, mikä mielessäni on sellaisesta sisustuksesta, josta tykkäisin eniten, ihan omassa kodissani. 

Minä rakastan värejä! Olkoon se sitten pukeutuminen tai sisustus. Yleensä sitä kuitenkin tulee laitettua mustat vaatteet tai ainakin housut. Tänään päädyin punaisiin farkkuihin ja RAKASTAN niitä nyt! Kotini, jos voisin sisustaa ihan miten vaan, välittämättä tilasta ja rahoista, niin olisi sielläkin värejä.  


Kun puhutaan väreistä sisustuksessa, mielikuva saattaa näyttää yläkuvan sisustukselta. Retro-tapetteja, värikäs sohva, verhotkin vaikka sitten eri paria. En kuitenkaan tarkoita värillä ja värikkyydellä ihan tuota! 


Kodissani voisi olla tehosteseinä maalattu jollakin värillä. Muut seinät valkoisia tai vaaleita. sitten sen tehosteseinän mukaan alkaisin miettiä huonekaluja ja tauluja jne. Jollakin tavalla tämä kuva on sitä, mutta ei silti ihan täydellinen. Nuo tuolit eivät ole makuuni eikä pyöreä pöytä. Itseasiassa pidän väreistä kuvassa, seinästä ja valaisimesta. 



Väreistä en kuitenkaan niin paljon pidä, että koko koti kukkisi kirjavana kokonaisuutena. Romanttinen olen kyllä, mutta sisustukseen en sitä itse alkaisi tunkemaan ihan yltiöpäisesti. Tuo ruusuin ja vaaleanpunaisin unelmin täytetty keittiökuva on minullekin liikaa. Kauniita esineitä siellä kyllä on, mutta vain yksittäin laitettuna sisustukseen mukaan. Voisin vaikkapa ajatella vatkaavani taikinat kakkuihin posliinikulhoissa tai juovani aamukahvit vaaleansinisestä pilkkumukista.



Romantiikkani on enemmänkin tällaista hillittyä, valoisaa, rouheaakin. Luonnonvalo saa tulla kotiin! Kukkasia olisi aina pöydillä. Ihan oikeita leikkokukkia, eikä silkkiruusuja Tiimarin alekorista. 



Toisaalta minua viehättää glamour ja kuninkaallisen ihana loisto, mutta massiivinen peilipöytä ja kultajalkainen amme ovat taas esimerkki siitä liiallisuudesta. Kattokruunu ei kuuluisi kylppäriini!




Minun kuninkaallisuuteni ja glamour-henkisyys olisi enemmänkin puhtautta, hillittyä, tyylikästä. Tuo kattokruunu on aivan ihana! tuo sänky on ihana! Tuo ikkunoiden antama valo on ihanaa! Se, että tässä on valkoista, mutta myös sitä kaipaamaani väriä! Ruskeaa.


Saunani olisi musta! Se olisi lähinnä savusaunaa muistuttava puukiukainen sauna. Siellä olisi ledeillä tehty hämytähtitaivas tai seinälle paneelin taakse ledijono. Ei mitään perinteistä ruskeaa sälelaatikkoa seinään. Saunassani ei kiulukaan olisi perinteinen kuparikiulu ja kuparikauha, vaan esim. Rento. :)


Onhan perinteet tärkeitä, mutta perinteiset jutut eivät aina ole mun juttuja. 



Tuossa yläkuvassa melkein kaikki natsaa siihen, mistä pidän. Taljoista en pidä, jos ovat lattialla ja aitoja. Tykkään tekoturkistaljasta, jos se muistuttaa lammasta pehmeydellään ja jos se on vaikkapa lasten pulkassa tai reessä. Siispä se pois. Huovat ovat minun juttuni enemmänkin. Huopia pitää olla useita ja aina saatavilla. 


Valkoista ja väriä. Harmaakin on väri. Itseasiassa tyylikäs väri. Ja taas tuollainen ihana valaisin! voisin ajatella asuvani tuossa valkoharmaassa kodissa. JOS mieli tekisi joskus räväyttää, laittaisin jonkun punaisen yksityiskohdan tuonne vielä. 


Tässä myös lämmintä ja viihtyisää tunnelmaa. Värit hillittyjä ja kauniita. Sen verran muutoksia makuuni nähden tuohon sammalenvihreään kotiin, että valaisimista en pidä ja hivenen vähemmän tuota vihreää ja tilalle vaikka se puhdas valkea tai tuota beigeä.


Takka olisi ihana! Iso, pehmeä matto olisi ihana! Muhkea sohva kera ihanan isojen tyynyjen olisi ihana! Ruskea on ihana! 


Valoa, sitä minä kaipaan kuitenkin enemmän, kuin sammalenvihreyttä. Tässä kuvassa on valkeaa valoa, väriä, tehosteseinä, tuo pylväs tuo sitä JOTAIN. Hmm... Kelpaisi mulle!


Sisustuksessa suosikkivärejäni taitavat olla valkoinen ja ruskea. Tässä taas sellaista ihanan ruskeaa. Kaunista. 


Jokin "juju" sisustuksessa on kiva lisä. Tässä sitä "jotain väriläiskää". Tableteista en tykkää, joten minun kodissani se olisi kaitaliina tai iso pyöreä liina. Verhot ovat liian silmille hyppivät ja sekavat, joten niitä en haluaisi, mutta muuten tuossa olisi minun keittiökseni sopiva.


Keltainen, harmaa, valkoinen. Toimiva yhdistelmä! Ja nimenomaan näin, eikä tehosteseinäksi keltaista. Liika on liikaa. Tässä oikein pirtsakka kevätkoti josta pidän. Tuo sarvi on hauska! Samoin kukka. 


Juuri näin! Valkoista, mustaa ja sitä jotain! Jos sohvat olisivat toisenlaiset, muhkeat, silloin tässä olisi mitä ihanin olkkari! 


Ei puuttuisi tuostakaan enää kuin jokin kiva sisustustarra. Oksa, jossa lintuja! Se olisi siinä! Laittaisin sen tuon taulun tilalle. Taululle joku muu paikka. 

 Meiltä puuttuu raha, millä toteuttaa sisustushaaveet. Mutta hei, kyllä mä viihdyn täälläkin! Olemme pikkuhiljaa saaneet kasaan erilaisia juttuja. On hyvä olla vaatimatonkin ja tyytyväinen siihen, mitä on. Rakas koti <3





Elokuun kauppakierros: sisustuskaupat

On minullakin haaveita. haaveita, joita ei ole tarkoitettukaan toteutuviksi. On kiva kierrellä nettikaupoissa ja katsella, mitä ostaisin tai miten sisustaisin kotimme, jos voisin. Ei ajatella nyt kuitenkaan mitään suuria kokonaisuuksia, kävisikö tuo ja tuo yhdessä kotiin, vaan ihan mitä kaikkea ihanaa nettiputiikeista löytyykään! Enhän minä ole ostamassa nyt mitään! Tuletko mukaani haaveilemaan? (Huom! sisältää tuotesijoittelua jolla ei ole sponsorien kanssa mitään tekemistä)



Olen haaveillut lintuhäkistä olkkariin kattoon. Laittaisin sinne viherkasvin kasvamaan ruukussa tai kynttilän palamaan syysiltoina. Ehkä virittäisin jouluvalosarjan talveksi. Lintuhäkki on vaan jotenkin niin ihana, symbolinen ja katseen vangitseva. voisikohan se ovi jäädä kuitenkin auki? Ja lintu siihen ulkopuolelle istumaan? Vaikka katolle?


Minusta erilaisuus on rikkautta. Värit ovat rikkautta. Se, ettei kaikki näytä samalta kaikilla. Minun kotini ei olisi lehtien palstoilta, vaikka rahaa olisikin. Voisin ihan hyvin ajatella vaikkapa tätä Room21:n valaisinta kotiini. Niin erilainen, niin upeat värit ja niin takuuvarma katseelle! Itseasiassa olisikos tuo helppo tehdä itsekin, jos sähkötöitä osaisi tehdä?! ;)



Oli surkeaa repiä vanhan kodin seiniltä pois kaikki sisustustarrat ja rutata ne roskiin. Minun itseni kätten työ joihin näin paljon vaivaa ja aikaa. Ei niitä voinut säästää. Ei ottaa mukaan. Mutta mukaan otan voittamani lintuoksan. :) 
Sisustustarrat ovat helppo tapa saada kotiin uutta ilmettä. Itse tosiaan tein aikaisemmin  ison puun ja lintuja sekä perhosia, kissan ja kukkia seinillemme, mutta eipä nuo niin hirveästi maksa ostettunakaan. Vaikkapa Cellbesin valikoimasta. Riippuu tietenkin siitä, mitä haluat. Meidän uniikit tarrat ovat historiaa ja seuraavaksi sitten se voittotarra.


Vaikken haluakkaan valkoista kotia itsellemme, haluan sinne näitä valkoisia rasioita/laatikoita. Yhden kynttilälaatikon sainkin jo hankittua VIITOSELLA! erään bloggaajan kirppikseltä. Minullakin on siis yksi jo olemassa. :) tulevaisuudessa varmaankin tarvitsemme lisää säilytyslaatikoita/rasioita, koska kaikki pikkuhile pitäisi saada siististi vaatehuoneeseen ja verstaani tulee laajenemaan, joten kuinkas siellä järjestys sitten? Jne Jne. aina on syytä ostaa valkoinen rasia! ;)

Tällaisia haaveita tällä kertaa. 




Thank you to all Inspiration´s readers!

Sivun katselut maittain

Kaavio maista, joissa blogia luetaan eniten

Suomi
30832
Venäjä
3887
Yhdysvallat
2100
Saksa
773
Ranska
387
Ukraina
359
Ruotsi
232
Britannia
141
Alankomaat
77
Puola
54

KIITOS KAIKILLE LUKIJOILLENI!
THANK YOU TO ALL OF MY BLOG´s READERS!

Olen niin iloinen nähdessäni, kuinka monta lukijaa minulla todellisuudessa onkaan ja mistä te kaikki olette kotoisin! 
Suomi, Venäjä, USA, Saksa, Ranska, Ukraina, Ruotsi, Britannia, Alankomaat, Puola...

Minä olen saanut lukijoita blogiini myös Turkista(4), Australiasta(1), Sveitsistä(1) ja Virosta(1).

I´m so happy to see how many readers I really have and where you all are come from! Finland, Russia, USA, Germany, France, Ukraina, Sweden, Britain, Netherlands, Poland...

I also have got readers to my blog from Turkey(4), Australia(1), Switzerland(1) and Estonia(1).

Blogiani on luettu 41 063 kertaa! Se on enemmän, kuin koskaan uskoinkaan! Jotkut lukijoista ovat sanoneet, että kirjoitan liian suoraan asioista. Kun katson tilastoja, tiedän, että kirjoitan melko hyvin. ;) Onneksi jokaisella on oikeus valita, mitä lukea ja mitä ei. Tai mitä haluat katsoa kuvista. Teistä jokainen ei voi ymmärtää suomen kieltä. Onneksi kuvat kertovat enemmän, kuin tuhat sanaa. Ainakin yleensä. :)

My blog has been read 41 063 times! Its more than I ever could believe! Some of readers have been told that I write too directly to the issues. When I look at statistics, I know that I write pretty well. ;)  Fortunately, everyone has the right to choose what to read and what not. Or what you want to look at the pictures. Each of you can´t understand the Finnish language. Fortunately, the pictures tell more than a thousand words. At least sometimes. :)

Minun 10 katsotuinta tekstiäni: 
My top 10 texts are: 

Vaikka olinkin yllättynyt suosikeistanne, Olen samalla kiitollinen siitä, että viihdyt blogissani ja siksi lupaan ehdä parhaani nyt ja tulevaisuudessakin. 

Even I was suprised of your favorites, Im also pleased that you enjoy my blog, so I promise to do my best now and in the future. 

Mitä hakusanoja on käytetty eniten Googlessa, kun olette löytäneet blogiini? antakaas, kun kerron ne teille!

What search terms are used the most on Google when you've found my blog? Let me tell you that! 

Haetuimmat sanat blogiini:
TOP 10 Search terms to my blog:
1. Vilimarika
2. Kaalimato.com
3. Lastenhuone
4. Salt balans
5. Saltbalans
6. Helminauha
7. Lastenhuone sisustus
8. Saltbalans haittavaikutukset
9. Saltbalans super
10. Saltbalans super kokemuksia

Jahas, jahas, jahas... Mitä voin sanoa?! Kaikista eniten haluatte tietää, missä minä olen! KIITOS!!!
Kaalimato.com??? Luulen, että olen kirjoittanut tämän sanan kerran. Jep, se voi olla hauska teksti tai yritetty löytää se oikea Kaalimato.com? 
Saltbalans on voittaja! TA TA DAA!!! :) Se tarkoittaa, On iso juttu kirjoittaa tuotetestauksista blogeissa. :)

well, well, well... What I can say?! The most of all, you want to know where I am! THANK YOU!!!
Kaalimato.com??? I think, I have wrote this word once. Ok, It may be funny text or tried found the real Kaalimato.com?
Saltbalans is the winner! Ta ta daa!!! :) It means, It´s a big thing to write product testings on blogs. :)

Kiitos vielä kerran SINULLE! Ja tule uudestaankin blogiini! Kerrothan myös ystävillesi blogistani. Ehkä hekin tykkäävät lukea tekstejäni?!

Thank´s once again FOR YOU! and come again to my blog! Please, let also your friends know of my blog. Maybe also them likes read this?! 

Vilimarika

SYNTTÄRIARVONTA

EDIT!
ARVONTA ON PÄÄTTYNYT!


Elokuu vaihtuu syyskuuksi ihan tuota pikaa. Pihlajanmarjat punaposkineen, tilhet puiden oksilla, kurkien muutto alkamassa. Pohjoistuuli pakottaa laittamaan pitkät vaatteet päälle pikkuhiljaa. Kynttilät syttyvät ja ah, nuotio ja tähtitaivas! 

Syyskuu on syksyn alkua. Se on sienisatoa. Se on Vilimarikan synttärijuhlaa! 

Minä rakastan juhlia. Lahjoja. Yllätyksiä. Iloa ja naurua! Minä rakastan sitä, kun ihmiset ovat hymyileviä ja onnellisia. Minä rakastan sitä, että saan ja että annan. Kuten muutama vuosi sitten, kun vietimme atc-livesynttärijuhlaani, silloinkin synttärieni kunniaksi jaoin lahjoja osallistuneille! nyt tänä vuonna en voi moista tehdä ja tämä muutto tosiaan sattuu samalle aikaa, joten päätinpä ilahduttaa teitä arvonnalla! annan siis kenelle tahansa mahdollisuuden voittaa synttärilahjani! AIVAN! Luit ihan oikein! Minä annan teille lahjan, koska minusta se on paras lahja minulle! Antamisen ilo!

Perinteisellä tavalla mennään!

1 arpa kommentista. 
Anonyymit jättäkööt ihan kunnollisen nimimerkin ja meiliosoitteen kommenttilaatikkoon!

Toisen arvan saat olemalla LUKIJA. Tuolla Lukijat-kohdassa! voit olla vanha lukija tai liittyä uutena. 

Ja kaiken kaikkiaan voit saada 3 arpaa, jolloin vaaditaan se kommentti, lukijana oleminen sekä blogissasi tämän kisan julkistaminen linkin kera! Ei minkään postauksen perässä maininta, vaan oma postauksensa asiasta! Ja linkki siitä tänne kommenttiisi. 


Palkinto, jonka arvon, näyttää tällaiselta:

Tuija Lehtisen pokkari: Miss seinäruusu sekä Ihana ja näyttävä ristiriipus-kaulakoru.

Ja jaetaanpas samalla toinenkin lahja, JOS osallistujia saadaan vähintään 10 kipaletta. 
Silloin kaikki ne arvat, jotka eivät ylläolevaa palkintoa voittaneet, osallistuvat tämän korupalkinnon arvontaan:

Turkoosin ja hopean hohtoiset korvakorut ja rannekoru. Rannekorussa on yksi, kaikille sopiva koko!

Palkintojen sponsorina toimii: 
p.s. jossa myös ARVONTA!



Tämän kuvan saa jakaa osallistuessasi arvontaan.


                                                   Arvonta päättyy 8.9.2013! 

Penispumppu aamiaispöydässä

Nyt on kaikki kirjat naputeltu kauppaan. Olipas siinä urakka! Ensin valkata, mitkä myydäänpois. Sitten valokuvata ne, katsoa kunto, ajaa koneelle, muokata kuvat oikeaan kokoon, naputella kirja kerrallaan kauppaan, otsikot, tekijät, kuvaus, hinnoittelu, tallentaa ne... No, menihän siinä kaiken kaikkiaan vissiin 5 tuntia!

Tänä aamuna heräsin armottomaan jysäriin. Silmät puolitangossa sirrittelin katsoa rakastani, joka kömpi ottamaan minut kainaloon. Se on paikka, jossa on aamuisin ennen heräämistä oltava. ;) Ihan pakko. ;) Takerruin oikein tiukkaan otteeseen ja mietin, kuinka onnekas olen.

Aamupalalla ajatukseni sitten lähtivät lentämään jonnekin ihan päättömyyksiin. No, onko sekään mikään uutinen?! Tuskin! Siinä piirakkaa ja kinkkua käsitellessäni, ajattelin penispumppua ja rintapumppua. Ok, vaatinee tarkennuksia? Siis riisipiirakkaa ja kinkkua siihen päälle, oli aamupalalla. Ja mitä nuo ko. pumput taas tekivät ajatuksissani, niin kerron kyllä tarkemmin, halusit tai et. ;)

Katsoppas, kun olin lyhyt ihminen jo aiemminkin. En sentäs lyhytkasvuinen, mutta nippanappa 160cm ylittänyt. Juu, tiedän, että siellä ruudun sillä puolen joku teistä on nippa nappa 150 cm mutta sille minä en voi mitään. En sillekkään, ettei omaa pituuttani ole tämän enempää siunaantunut.

Silloin nuorempana , vielä 6 vuotta sitten, käytin korkokenkiä, jotta pituutta olisi hieman enemmän. Minä rakastin korkeita korkoja! Ei mitään piikkikorkoja, vaan paksuja pohjia, tolppakorkoja, tukevia korkokenkiä. Naisellisia, kauniita ja silti hyvin istuvia.


Nicki Minajin tolpat nyt kuitenkin on kaukana niistä minun kengistäni, vaikka periaatteessa juurihan minä kuvailin jotain tuollaista. Eikös?  Tarkoitin nyt kuitenkin hieman "normaalimpia" kenkiä. Korkojeni korkeus vaihteli aina 13 cm:iin saakka. Pikkutytöt ihastelivat aina kenkiäni ja halusivat kokeilla niitä. Minua pelotti heidän nilkkansa, joten olin hysteerisenä aina siinä vieressä kiinni ottamassa. Omat nilkkani eivät pelottaneet, vaikka muistan kerran kaatuneeni korkkareissa. Tai oikeastaan kahdesti. Eka kerta tapahtui koiraa taluttaessa, kun jossain pihassa joku häiskä pamautti aivan yhtäkkiä lautakasaan laudan vauhdilla! Säikähti koira ja säikähdin minäkin! Ja lensin kaarella nurin koiran nyhtäessä varoittamatta säikähdysjuoksuun! Voi toista... Se ilme, kun huomasi minut mahallani maassa, verta valuvana. Oli niin häpeissään, mutta minä hymyilin ja sanoin, ettei se sen koiran vika ollut! Sitä häiskää mä mulkasin pahemmin, sillä hän tajusi tilanteen ja hymyili vaan mitään tekemättä tai sanomatta! "Anteeksi"? "Voinko auttaa"? "Sattuiko sinuun"?

Se toinen kaatumiseni oli, kun kaverini lähti juoksemaan alamäkeen ja kaappasi minut käsikynkkään kiinni. Sain vaan huudettua, että ÄLÄ! Mulla on korkkarit ja en voi juosta niillä! 
Se oli kaikki, mitä kerkesin, sillä kaveri laski samoin tein irti, alamäessä, juoksuvauhdissa ja mä lensin kaaressa ilmaan ja maahan, taas mahalleni, tottakai. Tällä kertaa säästyin ruhjeilta. :)

Muuten kyllä korkkarit olivat oikein oivalliset. Ihanat. Rakkaat!


Sitten, kun mun selkä meni siihen kuntoon, että työt oli lopetettava, silloin en enää pystynyt kävelemään korkokengilläkään. Enkä olisi enää uskaltanutkaan, sillä kipujen myötä tasapaino alkoi horjua ja ne hermosätkyt, jotka saattoivat heilauttaa tukevastikin maassa seisovan Viltsun seinää vasten. Saatikka yläilmoissa tolpan varassa. Se oli kuin avioero, kun korkkareista luovuin. Sattui sieluun kovasti! Kirppikselle lahjoitin osan, osan otti sukulaislikka. Minulla kun ei ole mitään silsaa tai muuta viljelmää jaloissa. No ei kyllä muuallakaan. :D

Minulle korkkarit olivat osa naiseuttani ja se vietiin minulta. En halunnut siirtyä lenkkari-tyyliin, mutta välillä se on ollut pakollistakin! Turvallisinta ja helpointa. enhän aina ole voinut laittaa edes kenkiä jalkaani, ellei ne ole sujauta jalkaan vaan-kengät. 

Kun selän tilanne oli pahentunut tarpeeksi pahasti, etten enää kestänyt sitä kipua yhtään päivää enempää, oli pituutenikin jo romahtanut jonkin verran. Olin siis lyhykäisyydessään vieläkin lyhyempi! silloinhan minut sitten leikattiinkin.

Se leikkaus toi minulle takaisin kadottamani pituuden! JIPPII! Kasvoin hetkessä! IIISO tyttö. ;)

Nyt päästään sitten siihen penispumppu ja rintapumppu asiaan. :D Vihdoinkin! 

Mietin nimittäin Murusen kanssa yhtä kätköasiaa, että eihän sen tarvitse kovin korkealla olla, kun minä en sinne näe. Murunen taas on meistä se pitempi ja jokainen sentti, mitä meillä eroa on pituudessa, on hänelle eduksi. Mietin siinä sitten tuota leikkauksen jälkeistä pituuden palautumista ja siitä se ajatus sitten lähti!

Jos olisi niin iso penispumppu, että saisi sillä imaistua minut kokonaan sisuksiin ja pumppaisi pituutta muutaman sentin lisää?! :D Tai rintapumppu! Mutta siis pituuteen, ei näitä rintoja enää suurentaa tohdi! :D  Muistikuvani rintapumpun käytöstä imetysaikaan olivat sen verran ikävät, että sen hylkäsin heti ajatuksistani pois. Ei taitaisi kuitenkaan sellaista kotikäyttöistä pumppua olla keksitty, millä minä imaiseisin itselleni pituutta varteen lisää. Siispä jatkossakin kuljen jalat syvällä pefletissäni. Ja todellakin, ilman korkkareita edelleenkin. :S


Näihin tunnelmiin, näihin ajatuksiin, hersyvää alkavaa viikkoa!

Viltsu


Koruja





Tein yläkuvassa olevan medaljongin. Nostalgiaa. 


Jotain herkkää, jotain kaunista, jotain pientä ja kevyttä...


Sitä on tämä kahden riipuksen kaulakoru.



Ketjujakin onneksi on taas enemmänkin, joten medaljongit saa nyt ketjulla tai ilman, ihan kuinka tahtoo. 

Atc-korttejakin tein neljä kappaletta, mutta niitä en voi vielä esitellä. :) Sitten vasta, kun saaja ne on saanut.  Osallistuin nimittäin haasteeseen, jossa piti tehdä S-A-D-E-kirjaimilla atc-kortit. 



ARVONTA

Kipin kapin tilaamaan mitä tahansa ja osallistut samalla ihanan hemmottelupaketin arvontaan!

"Kauppaan"


Itkua, alemyyntiä ja atc-vaihtoa


Herkkyyteni huomaa mm. unistani tai siitä, että netissä leviävä USAlainen mainos sai kyyneleet silmiini. Toisaalta, voiko sitä videota edes katsoa kyynelittä? Mietin, että olisihan se kiva täälläkin julkaista, mutta kun lukijoistani en kaikista tiedä, kuinka herkillä te olette tai miten reagoitte mihinkin, niin mietin, jättäisikö näyttämättä sitä. Tänään kuitenkin tulin siihen tulokseen, jotta itketän teitäkin, mutta vain sinun itsesi niin halutessa. 

Huomaa, että kyseessä on tehty opetusvideo, eikä kyseessä ole oikea tilanne. Muta huomaa sekin, että tämä tilanne on totuudenmukainen ja perustuu tosielämään. Usassa lapsikuolleisuus helteessä on huolestuttavaa luokkaa! Asia kuitenkin on sellainen, että myös meillä tätä kannattaa miettiä. Ei mikään ihme Suomessakaan, että näin tapahtuisi, JOS lapsi jätettäisiin kesäkuumalla autoon! Tai vastaavasti lemmikki! Ihan missäpäin maailmaa tahansa! 

Katso video omalla vastuullasi! Saattaa herkempiä itkettää tai aiheuttaa muita tunnelatauksia. 


Sitten vähän iloisempiin aiheisiin. 
Tänään saatiin kaikki omenat kuorittua ja pilkottua ja tehtyä soseeksi. Nyt kelpaa talven tulla omppujen osalta. Mutta vielä olisi karpalot poimittava, joten ei ihan vielä talven tarvitse tulla. :D



Muutama atc-vaihto on tullut tehtyä, mutta nythän on pidettävä se tauko, koska en saa uusia tehtyä, kuin ihan ne muutamat, mitkä kerkesin jo luvata muualla. Mutta jo kerettyjä vaihtoja esittelen tässä. 

Ihana Enkuli ilahdutti minua lomansa jälkeen näillä korteilla. Tuossa keskellä on extrakortti, joka tulee saamaan paikkansa, kunhan se aika tulee. Mietin, että teenkö mä tärkeistä korteista art journalin vai taulun vai mitä, mutta jotakin tulee joka tapauksessa!  

KIITOS ENKULI!!!


Vikke ilahdutti atc:llä jonka surullisuus ja kauneus koskettivat minua. 

Oletko lukenut kirjeen? 
En tehnyt oikein. Anna anteeksi... Olimme kerran ystäviä.

Nuo sanat voisi kuulla tai sanoa menneisyydessä joillekin. Heille, jotka joskus olivat rakkaita, tärkeitä ja hyviä ystäviä. Heille, jotka kerran merkitsivät paljon. Ja toivottavasti minä heillekin. Kohtalo tai jokin kuitenkin saneli ajanjakson, kuinka kauan se ystävyys kesti ja koska päättyi. Jokaisella, joka on elämässäni ollut hetken tai toisenkin, on joka tapauksessa ollut tärkeä tehtävä. Heillä on aina muistoissani paikkansa. Jotkut muuttivat kauas ja ystävyys loppui siksi. Jotkut eivät kestäneet onneani ja iloani, joten mitä ilmeisemmin olivat vain tukijoitani vaikeina aikoina. Joidenkin kanssa väärinkäsitykset erottivat ja joidenkin kanssa muuten meni sukset ristiin. Kasvettiin erilleen. Yksi suurin erottaja elämässäni oli kaapista ulos tulo. ahdasta, pimeää kaappia en kestänyt. Mutta se maksoi myös paljon. syitä en etsi, en mieti asioita sen enempää. Kiitos heille, jotka kerran olivat tärkeitä. Myös täällä blogissa. 

KIITOS VIKKE!!! Korttisi on ihana!


Tässä vielä kuvaa yhteis-matskusta. Tuo punainen nauha on ihan yliveto! Olen haaveillut tuollaisesta, muttei ole ollut mahdollisuutta ostaa. Nauhat, etenkin pitsinauhat ja tollaset kukkanauhat ja kuvioleikatut nauhat ovat minulle arvokkaita, koska niitä ei ole juurikaan. On siis todella ilo löytää tällaisia aarteita kuorista! Ja samoin nuo vintage-kuvat ja kiiltokuvat! Vikken kirjekuorikin oli sellainen, että siitäkin teen atc-kortteja, koska oli niin upeasti leimattu! 

KIITOS VIELÄ!

Ilo kertoa

Atc-vaihtoon tulee nyt tauko. Jatkan vaihtoa toisella kertaa. :) Surkuhan se on. Ei voi mitään, mutta välillä on muutettava verstas uuteen paikkaan. Uuteen tilaan.

Surkuttelusta ilotteluun! Hain tänään postista paketin, jonka tiesinkin tulevan. Olin nimittäin vastikää voittanut Kikin arvonnasta ihanan rouhean seinäkellon! Kaikissa ihanissa "kodin kuvalehti-kodeissa" on sellainen, mutta ei tietenkään meillä, joilla ei ole varaa sisustaa kotia mielitekojen mukaan. siksipä sitten pyysin onnetartani olkapäälleni istumaan ja kirjoitin Kikin arvontaan arpalipun nimelläni. Ja kas kummaa! Piakkoin sain kuulla voittaneeni tämän! JEE!



Niin.. Voittamani kello siis piti tulla tänään, mutta hämmennys oli suuri, kun paketin avasin ja sieltä ekana käteeni tipahti 


Kauniin värinen pussillinen helmiä! siis mitä?! Ihana ylläri! 
Ja helmien kanssa pötkötti paketissa jokin pussissa... Hmm.. ei sekään kellolta näytä...


Oi! Essu! Ja minkälainen! Tuollainen ihana, trendikäs, upea... Ja koska halusin kuvata sen tänne, mutten itseni päällä, niin pupu-prkl sai toimia mannekiininä. ;) 

Joo, kellokin oli, kunhan ensin nämä ylimääräiset, yllärilahjat olin löytänyt. :) KIITOS KIKI!!!

Eilen sain parhaat naurut lukiessani Vauva-lehdestä miesten saunailloista. Siis nyt minäkin tiedän, mitä miehet tekevät saunailloissa! Ja mitä tarkoittaa telakoituminen, hännystely tai kuntaliitos. :D :D 

Jos joku nyt välttämättä rohkenee moista lukemaan, niin kerrottakoon, että omalla vastuulla ja olethan täyttänyt 18 vuotta! ;)


Vauvoista ja miesten saunailloista meidän päivän puuhiin. Olen kuorinut ja pilkkonut laatikollisen omenoita! Kädet siinä kuivuivat korpuiksi, mutta lopputulos kannatti, sillä nyt on muutama purkki omppuhilloa jäähtymässä. 



Pari purkkia menee lahjaksi, mutta jää siitä itsellekin vielä. :) 

Eilenkin touhuilin omenaisena... Eikun siis omenoiden kanssa. Nimittäin iltasella, tai yön pikkutunteina halut alkoivat hyrrätä ja teki mieli tehdä omenapiirakkaa! Ja tietysti kokeilunhaluisena vaihtelu virkisti ja etsin netistä uuden ohjeen, kuinka toimia. Katsoin ohjetta, aloin tekemään ja mietin, että jos tästä hyvä seuraa, on se kyllä ihme juttu ja sitten se ohje pitää teillekin julkaista! Oli nimittäin niin outo ohje! ja helppo! 


Hetimiten uunista ulos otettuamme maistelimme vähän... Ok, puoli piirakkaa! :D 

Ja tulinpa siihen tulokseen, jotta julkaistava on ohje! Ihan pakko! 

Jos haluat nopeaa toimintaa ja tykkäät murupohjaisesta omppupiirakasta ja kinuskista, niin tää on sun juttusi! 

Mä en sit kuvaan edes kerennyt kumoamaan tota piirakkaa enkä kääntää ylösalaisin, joten se nyt sit puuttuu ohjeista. Kumoa se tarjolle! Näyttää omenapiirakalta enemmänkin. ;)



HELPPO OMENAPIIRAKKA

5-10 omenaa
kanelia ja sokeria
1 tl leivinjauhetta
2 dl vehnäjauhoja
1 kananmuna
2dl sokeria (vanilliinisokeria?)
75-100g margariinisulaa

Laita uuni lämpenemään 175 asteelle. Voitele piirakkavuoka hyvin. Viipaloi omenat ja asettele ne vuoan pohjalle. Ripottele päälle oman maun mukaan kanelia ja sokeria sekä halutessasi myös vanilliinisokeria.
Sekoita jauhot, sokeri ja kananmuna keskenään ja kaada seos omenalohkojen päälle. Sulata margariini ja kaada se vuokaan omenoiden ja jauhoseoksen päälle.
Paista piirakkaa uunin alimmalla tasolla n. 30 min.
Vinkki: Tarjoa piirakkaa vaniljakastikkeen, -vaahdon tai -jäätelön kera.

Mä tein hommat tuplaten, joten tuplaten piirakkaakin tarjolla. Kuvaa vaan tulkiten, jotta yksi tollanen vuoka tulee yhdestä ohjeesta. 

Nautinnollista herkutteluhetkeä ja hyvää viikonloppua!

Viltsu 

Blogitekstisuositus

3 paljastusta ja lupaus

Kiitos viisi faktaa-haasteesta @junailija_nainen Minun tulee paljastaa 3 asiaa, mitä ette tiedä vielä minusta. Avoimesti elämääni avanneen...