Hae tästä blogista

Nukkekodin joulu

Joulu on kohta ovella, joten tuntuu luontevalta alkaa puhua joulusta. Ihan aluksi kuitenkin pyydän sinulta anteeksi, sillä olen pitkän ajan kertonut aloittavani Nukkistelut (=nukkekotipostaukset) täällä, mutta silti mitään ei ole kuulunut pitkään aikaan minimaailmasta. Anteeksi.  Syy hiljaiseloon on yksinkertaisesti se, että mielessäni oli suuret suunnitelmat "elävistä" nukeista ja huikea tarina.   Fyysisesti minulla ei kuitenkaan ole voimia siihen, eikä app, jolla nuket olisivat "eläneet", toimi sujuvasti Bloggerin kanssa.  Sen jälkeen aloin miettiä, mitä ja miten sitten Utuvuoren poppoo tulee blogiini. Nyt se oivallus syttyi ja aloin heti kirjoittaa. Niinkin tavallinen asia, kuin "laitat vaan kuvat blogiin ja se on siinä ", tuntui minulle todella vaikealta tajuta -tai sitten hyväksyä.  Miksi kaikesta pitää muka tehdä niin monimutkaista ja haastavaa!? Nyt kun tämän hyväksyin itseni kanssa, tuntuu vapauttavalta alkaa tuottaa Utuvuoren sanomaa. Aloitetaan se Joululla. Olkaatte hyvät.  


Muistanet Kauniin pariskunnan, Utuvuoren Laurin sekä hurmaavan kätilön, Ellan. He viettävät ensimmäistä yhteistä Joulua. Hylätyn,  aution kerrostalon yksi huone on heidän ja se on siivottu ja remontoitu kodiksi. Koti on vaatimaton ja  pieni, mutta riittävän suuri heidän rakkaudelleen. Ella on koristellut Joulun yksiöön ja ompeli verhotkin sinne. Nyt Lauti pyysi Ellaa istumaan ja yllätys on ihan oven takana.. 


Nimittäin itse Joulupukki. Ellaa naurattaa. Lauri yskähtää juhlavasti ja Joulupukki kysyy "onko täällä kiltti Ella-neiti". Ellasta tuntuu kuin hän olisi nuori tyttönen taas. Perhoset mahassa kutkuttavat hassusti.  Lauri ja Joulupukki iskevät silmää toisilleen ja hymyilevät salaperäisesti. Lauri pyytää Ellaa mukaansa lahjaa katsomaan. Ella on aivan ihmeissään ja samalla innoissaan. Joulupukki ojentaa Ellalle uutukaisen avaimen ja Lauri osoittaa viereisen huoneiston ovea. "Hyvää Joulua rakas. Tämä lahja on meidän yhteinen". Taustalla Joulupukki hyräilee tuttua joululaulua : 

"...On äiti laittanut kystä kyllä,
hän lahjat antaa ja lahjat saa,
vaan seimi, pahnat ja tähti yllä
ne silmiin kalleina gangastaa;
siks mieli hellä on kristityllä,
kun joulu on, kun joulu on..."


Ella avaa oven hämillään ja parahtaa ilosta ja ihmetyksestä nähdessään joulun tunnelmaan koristellun huoneen. Suuri ruokapöytä on katettu tupaten täyteen erilaisia herkkuja ja nuori nainen on takan edessä. 
Lauri kertoo ostaneensa KOKO KERROSTALON! Ja että vasta yksi lisähuone, tämä näin, on kunnostettu. "Meillä kultaseni on kokonainen linna jota saat pian sisustaa ja johon kenties joskus saamme lapsiakin. Ajattelin, että teemme itse itsellemme myös työtilat. Sinähän halusit kirjakaupan, eikö totta?"
Ella on hetken sanaton. Sitten hän hymyilee kauneinta hymyään silmät loistaen kuin kauneimmat tähdet. 
"Olet Lauri uskomaton mies! Minun avomieheni. Ja että meillä on nyt keittiökin... tai no, ruokasali. Ja minun täytyy miettiä vielä sitä kirjakauppaa, sillä käykö kirjojen ostajia niin paljon, että eläisimme niillä tuloilla?" 


Silloin takan edestä kuuluu; " Tulkaahan syömään.  Ja tervetuloa uuteen kotisi huoneeseen, Ella. Minä olen kotiapulaisenne sekä ammattitarjoilija, Manja. Minulla on myös kissa. Hän toimii hiirien karkoittajana, eli on  hygieniavastaava. Kissani nimi on Aurora". 


"Miau", Aurora naukaisi kuin ymmärtäen, että hänestä puhutaan. 


Ella, Lauri, Joulupukki sekä Manja kävivät notkuvaan joulupöytään. 
Oli puuroa, löytämään kinkkua, tomaatteja ja vuohenjuustoa, pataa ja perunoita... voisi kysyä mitä EI ollut. Kaiken lisäksi tuolilla oli ihana kukkapaketti Ellalle. Joulukukka-asetelma. 


Kun pääruoka oli syöty, rupattelu jatkui ja Manja sytytti takkaan tulet ja kynttilöihin myös. Sitten juotiin jouluglögit ja naposteltiin torttuja ja pipareita sekä suklaata. Totta kai Aurora-kissalle oli varattu myös herkkuja. Niitä Aurora napsi suuhunsa ja meni syrjään syömään, joten valokuviin Aurora ei ikuistunut tällä kertaa. 


Vielä laulettiin joululauluja ja sitten oli joulupukin aika lähteä toisaalle. 


Kerro kommentissa, mitä jouluperinteitä sinun jouluruokaan kuuluu tai mitä modernia twistiä olet keksinyt. 


Ilta meni hujauksella ja kaikilla oli hauskaa. Yö saapui ja käytiin nukkumaan. Minnalle ja Auroralle oli toki myös oma tilansa pienessä tuvassa. Yöllä itse kukin kävi vielä napsimassa herkkupaloja. 


Utuvuori toivottaa hyvää loppusyksyä ja tulevaa Joulun aikaa. 

Ruohonjuuren yllätyskassi

Ruohonjuuren yllätyskassi pursusi joululahjoja jaettavaksi asti.  Myös tuotteiden yhteisarvo yllätti positiivisesti. 

Syksyinen yösade ropisee hiljaa ikkunapeltiin ja pimeän harso on laskeutunut yllemme turvalliseksi verhoksi. Sinä saatat olla täydessä unessa jo. Vai oletkohan sittenkin yövuorossa paraikaa tai ehkä olet vailla Nukku-Matin tai -Maijan unihiekkaa, kuten minä, ja valvot kanssani tietämättä olemassaolostani täällä. Hereillä. Toivottavasti sinulla on kaikki kuitenkin hyvin.


Hyvinvointia on erilaista. Voimme hyvin kun ei koske ja jaksamme juosta vaikka marathonin. Jollekin se on sitä kun jaksaa kävellä edes vessaan ja takaisin. Joku mieltää hyvinvoinnin henkiseksi vahvuudeksi ja joku voi hyvin päästessään etelän auringon alle. Kaikki ne ovat yhtä oikein ja arvokkaita hyvinvoinnin mittareita. Hyvinvointi tuntuu hyvältä.  


Ruohonjuuresta minulle lennähti yllätyskassi jo aikapäivää sitten, mutta unohdin tyystin esitellä sinulle sen sisällön. Niinpä näytän ostokseni nyt. Tässä kassissa hyvinvointituotteita oli yllin kyllin itselle ja lahjaksi asti. 


Yllärikassi sisälsi laadukkaita English Tea Shopin luomuteitä 2 pakettia. Toinen niistä oli Pure me, luomulaatuinen yrttikimara, mikä sisältää mm. ruuansulatusta edistävää fenkolia, sarviapilaa, kurkumaa, nokkosta ja kehäkukkaa, jotka ovat tunnettuja terveyttä edistävistä vaikutuksistaan.


Toinen pakkaus oli Sleepy me. Tämä iltatee sisältää mm. sisäistä harmoniaa tukevaa, luontaisesti kofeiinitonta kamomillaa ja muita tyyneyttä tuovia yrttejä. Tämän iltateen sisältämä valeriaana auttaa nukahtamista, parantaa unenlaatua, tukee kognitiivisia toimintoja ja mielen hyvinvointia. Rentouttava ja rauhoittava valeriaana edistää myös ruuansulatusta ja vaikuttaa suotuisasti sydämen terveyteen.
Yhden pakkauksen arvo on 3.90€.


Picô on suklaataidetta! Se on käsityön ja ainesosien sekoittamisen taitoa ja tasapainoa, mielikuvitusta sekä tietotaitoa. Aina aitoa, kuten taiteenkin pitäisi olla, Pico tuo yhteen taiteen ja uskomattoman suklaan, jota et kenties ole koskaan maistanut!
Levyn arvo oli n. 5€.


Suklaa ei yhteen levyyn jäänyt, sillä lisäksi sain Super Fudgion runsaan, tuhdin, gluteenittoman ja vegaanisen kookos-raakasuklaapatukan. Ihana herkku, jonka arvo oli 2€.


Ruohonjuuren asiakaslehti ja -10%-alekuponki.


Suomessa kehitetyn Laponie of Scandinavia –ihonhoitosarjan pelkistetyt mutta tehokkaat tuotteet sisältävät vain harvoja, tarkoin valikoituja raaka-aineita. Eläinkokeettomat ja vegaaniset Laponie of Scandinavia -tuotteet kehitetään vankkumattomalla ammattitaidolla omassa laboratoriossa Suomessa Espoon Otaniemessä ja valmistetaan sekä Suomessa että Ruotsissa. Sarjan korkealaatuiset tuotteet eivät sisällä lisättyjä hajusteita ja sopivat herkällekin iholle.
Laponie of Scandinavian tuotteista yllärikassiin oli sujahtanut 2 pakkausta: puhdistusmaito, jonka arvo on 18€ sekä kasvovoide arvoltaan 32€.


Tämän koko yllätyskassin arvo oli siis n. 65€, mutta minä maksoin siitä ainoastaan 19.90€. Säästin tuotteissa huikeat n. 45€. Siihen lisäksi alekuponki, jolla se -10% ja lehdessä on usein tarjouksia, jos asut Ruohonjuuren lähellä ja pääset käyttämään kupongit. Nämä irto-alekupongit käyvät kivijalkamyymälöissä ympäri maan sekä myös verkkokaupassa.

Yllätyskassi löytyy TÄMÄN LINKIN kautta.




Olipa kerran lasipallo, jonka sisään muutti asumaan pienen pieni mummo. 



Mummon pieni tupa sijaitsi kauniin luonnon keskellä.  Valkoisten kivien rannan välittömässä läheisyydessä. 


Mummon paras ystävä oli lammessa uiva sinisorsa. 


Aurinko paistoi korkealla Taivaan kannella ja pikkukivet kiljahtelivat Mummon astuessa niiden päälle  polkua tallustaessaan. Pikkukiville oli kunnia saada tulla osaksi tätä keijupuutarhan polkua. 


Niin mummo, sinisorsa kuin pikkukivetkin viihtyivät tuon kaukaisen kesän ajan paikallaan. Sitten tuli kolme jättiä ja pudottivat lasipallon alas lattialle. Kuului kolme kertaa miau. Sitä seurasi kopsahdus. Kuului rapsahdus. Kuului pirstaleiden lempeä kirmailu. Lasipallo oli rikkoutunut. Niinpä mummo keräsi kimpsut ja kivet ja kampsut, sinisorsa lennähti Mummon olkapäälle ja niin he muuttivat takaisin pahvilaatikkoon. 


Runo Suloinen - Vittumainen

VAROITUS. 
Tämä runo on k-16 kielellisen rujoutensa vuoksi. 



Olipa kerran keijukainen Suloinen.
Kultakutrinen ja siro.
Hän eli elämäänsä kukkia poimien,
Hymysuin, laulellen.
Mutta oli yksinäinen.

Suloinen koetti terälehtiä arpoa
Rakastaako vai ei 
Kyseli myös Ollakko vai eikö olla. 
Klisee kenties, mutta toi lohtua
Yksinäiseen sydämeen. 


Olipa toisaalla  prinsessa Vittumainen. 
Siilitukkainen ja rujo.
Karanteenista karkasi ja 
koronan puoleenkymmentä kaveriaan tartutti. 
Viinanhuuruiset viikonloput, 
Suussa tuhkis ja kissankusi. 
Polvista kuluneet nahkahousut, 
Jaloissa maiharit.
Tatuoitu, 
kotikonstein lävistetty, barrikaadeilla uhmakas, 
Kotona isin pikkutyttö-kultarakas

Suloinen keijukainen 
Kukkaketojen kaunotar
Tapasi prinsessa Vittumaisen, 
Jonka sydämestä avasi sisäisen sateenkaarilapsen.  
Nämä vastakohdat rakastuivat, 
Täydensivät, samaistuivat. 


Nyt keijun yllä nahkahame ja verkkosukat. 
Prinsessalla kukkaseppele kaulassa, kynnet punatut, hymy huulilla.

Vittumainen raitistui kokonaan. 
Suloinen kosi polvillaan. 
Niinpä hääkellot soivat, 
Onnesta nuoret karkeloivat
Yön lapsi ja päivänsäde. 


Ja kun ilta hämärtyy, 
Saatat nähdä sen, 
Taianomaisen parin 
Vittumaisen-Suloisen. 

-Viltsumari-

Mitä tämä runo sinulle kertoo? 
Onko siinä sanomaa vai vain omituiset sanat,  joista ei ota tolkkua? 

JOKO LUIT TÄMÄN?

Sitku-Isistä to doksi

Karantteenitehtäviin oivallinen postaus. Tämä jokaisen kannattaa tehdä nyt. Ei sitku sinulla olisi sellainen fiilis. Laitamme sinun sitku-is...