Kävimme messuilemassa eilen. Päivä hurahti oikein rattoisasti ja oli vaihtelua. Saimme mahat täyteen herkkuja, ihan maistellessamme kaikkea. Esim. maistiaisiin kuului kokonaiset rahkamunkit! Ei mitään pikkupalasia!
Ihmisvilinää riitti ja kaikenlaisia ihmisiä. Osa kulki kiireellä ohitsemme. Osa pysähtyi suoraan eteemme, u-käännös ja syliin. Osa sitten tuli kaikkivaltiaan elekin eteen ja tuijottivat silmiin, että tästä en minä siirry. Osa sitten väistyi, kun odotimme selän takana vuoroamme. Meitä on joka lähtöön.
Olin ottamassa kuvaa italian lipuista, kun erään myyntipöydän myyjä tuli topakasti tiuskaisten kysymään, etten vaan vahingossakaan valokuvaa hänen tuotteitaan! Äänensävystä päätellen se olisi ollut kamala rike! Katsoin häntä, hymyilin ja sanoin, etten kuvaa hänen tuotteitaan ja jatkoin zoomaamistani lippuihin. Ajattelin, että hän ei varmaankaan halua tuotteilleen markkinointia ja kannattaako julkisessa tilassa sitten ollakkaan hänellä? Ihan varmasti kameroita on tuolla ja lehtikuvaajia. No, minulle se oli ihan sama. Ei ne tuotteet minua edes kiinnostaneet.
Enemmän minua kiinnosti se kansainvälinen meininki. Eri maiden herkut olivat esillä. Italia, viro, Englanti, Hollanti... Suomestakin oli eri paikkakunnilta väkeä myymässä.
Sitä kaikkea markkina-roinaa löytyi ihan jokaiseen makuun. Oli ihania koruja, vanhoja rahoja, huiveja ja vaatteita. Oli lohta ja kääretorttuja, karkkeja ja kengänkiillottajia. Hinnat vaihtelivat kojujen mukaan, mutta tarkka havaitsi senkin, että sama firma saattoi olla jopa 3-4 eri myyntipöydässä myymässä samoja tuotteitaan. eli hintavertailussa hinnat olivat samat, koska tuotteetkin olivat saman firman. :)
Kaikkein parasta tässä tapahtumassa oli se, että sisäänpääsy ei maksanut mitään! Oli kerrankin vara lähteä kiertelemään ja katselemaan ja ideoita ja inspistä hakemaan. Yleensähän saa pulittaa lipusta jopa toista kymppiä!
Nyt sen rahan sai laittaa ostoksiin ja niille pienille firmoille, yksityisyrittäjille.
Tokihan yritin löytää itseäni kiinnostavatkin pöydät ja löysinkin jotakin. Ja myyjät... Siis koko messuilla myyjien erilaisuus hämmästytti ja hämmennytti. Joissakin pöydissä myyjä tuli juttelemaan ja kyselemään kuulumisia, koska muisti ennenkin nähneensä. Vastaavasti joissakin pöydissä istui myyjä kauempana ja hihkui sieltä hintoja. Toisinaan piti odotella kauemminkin myyjää ja lopulta lähteä tyhjin käsin pois, koska tuntui siltä, että ruuhka ja myyjä ei oikein osaa havainnoida, kuka on vuorossa seuraavana. Sitten ne myyjät, jotka nyrpistelivät nenäänsä, jos ei ollut ostoillaan ja ne, jotka tuputtivat ja vielä peräänkin huutelivat, että tehdäänkö kauppaa?!
Yksi kaikkein ärsyttävimmistä myyjistä kertoi kaikki ne tuotteet nimeltä, joita vilkaisin tai kosketin. Ihan kuin en itse olisi osannut katsoa, lukea tai havainnoida. todella ärsyttävää, kun katselet ja tarkemmn tutkit paketteja, niin kuuluu koko ajan siinä parin metrin-metrin säteellä se tavara kaiken aikaa! Ja kyseessä oli ihan normaalia, ei mitään erikoista!
No, oli niitäkin, jotka antoivat rauhassa tutkia ja tutustua ja sitten myivät tuotteensa ihan sillä rauhallisuudellaan ja ammattitaidolla ilman pakkoa ja tuputtamista, asiakkaan alentamista tai muutakaan hupsua.
Ja ostettiinhan me kotipakettiinkin kaikenlaista. Ei sentäs kolmea unelmatorttua kympillä, vaan yksi puolikaskin riitti.
Muruseni löysi kaulakorun, mikä oli juuri minun näköiseni. Ja tinkimisen jälkeen sekin löysi kotiimme. Ihana!
vaatteitakin ostettiin, sillä kalliimpia vaatteita sai nyt messuhinnoilla! Olin tätä paitaa ihaillut jo 2 kesää sitten eka kerran. Musta pitkähihainen paita ja irrotettava hihaton liivipaita. Normaalisti 25 euroa, nyt vain 10 euroa!
Murunenkin sai hupparinsa. :)
tulihan sieltä mukaan myös arvoilla voitetut hunaja ja hunajasaippua, ihana pöllö-korunosa, kosketusnäyttöhansikkaat minulle (Se tarkoittanee sitä, että joulupukki tuo minulle kosketusnäyttöpuhelimen? ), herkkuja...
... Jouluisia korttipohjia ja lukkoja... Ostin Muruselle nominationiinkin palasen. Siinä on juuri meidän kissan näköinen kissa! Ihan samat värit tassuista lähtien! Ja hinta... 2 euroa!
Löysimme joulupakettiin pikkuriikkisen puupalasenkin, jota sanotaan kattilankannen vahdiksi. Se menee joulupakettiin. Sitä on etsitty tovi lahjatarkoitukseen.
Paras kaikista oli kuitenkin Murusen ylläri minulle. Juuri aamusella haaveilin TAAS ääneen tähtitaivaasta makkarin katossa. Murunen hommasi nyt ne tähdet!
Ja katto on nyt nakutettu tähtiä täyteen! Kuvaa en saanut siitä miltä näyttää pimeässä, mutta voin kertoa, että olen enemmän kuin tyytyväinen! IHANA!
Nuo tähdet loistavat pimeässä tunnin verran! Eli sen aikaa, kun korkeintaan edes olisin hereillä.
Olipa kyllä kiva ja rankkakin päivä. Tunnetusti itku pitkästä ilosta, mutta päälle teki hyvää olla pois kotoa.
Muuta saatua, hommattua tässä lähiaikoina:
Arskaan lahjakortteja... Ja tilaustyötä varten joustavaa mustaa narua. Kaupan päälle sain ihania lasi-ja kivihelmiä.
Meillä ei ikkunoihin laiteta kynttelikköä tai tuikkivia ja joululauluja soittavia valosarjoja. Parvekkeella tai olkkarissa ei ole joulukuusta kynttilöillä. Ei löydy tähtiä tai sydämiä valosarjoilla... Meidän jouluvalot ovat kirjahyllyssä JA valaiseva kirsikkapuu pöydällä!
Niin ja tällainen lyhyt kaulakorukin on valmistunut. Menee myyntiin.
