Lapsellista

Yksi elämäni vaikeimmista päivistä takana ja tänään vain ollaan oltu ja levätty. Ei mitään kiirettä mihinkään, ei mitään puuhaa, ei melua tai tapahtumia. Ihan vaan hiljaisuutta, lepoa ja voimien keruuta. Voi, kuinka sitä ihminen tarvitseekaan tällaisia päiviä toisinaan. 

Jos jotain hyvääkin, niin EHKÄ jotain uuden alkua tulossa. Katsotaan nyt, aika näyttää. Mutta niinhän se on monesti, että jonkin loppu on jonkin uuden alku. 

Tämä lasten rannekoru valmistui tässä jokin aika sitten. Lapsia on muutamia syntynyt vähälle aikaa ja vielä on ystäväpiiriin tulossa lisää lapsia. Elämän jatkumoa. Tulevaisuutta. 

Tämän korun tein kierrätetyistä osista ja koska eivät ihan priimaa ole, lähtee tämä veloituksetta jollekin. 

En ole täydellinen. Olen huono ihminen

Aamulla kellon soidessa ajattelen, että ei se vaan voi olla vielä aamu! Yö mennyt valvoessa ja pyöriessä. Milloin hikisenä, milloin kylmissään. Mainoksista tuttu näky frehistä naisesta upeine kiharoineen ja meikattuine kasvoineen silkkiyöpaidassa suorastaan huvittaa minua. Oma peilikuvani näyttää ihan joltain muulta!

Kömmin kylppäriin migreenin kouraistessa otsalohkosta. Miksei tämä ainainen päänsärky voisi jo loppua!? Ja silmät turvoksissa... Sekin vielä! Lirautan pissat pönttöön ja käyn pesuilla. Onneksi on jotain telkkarista tuttua, kun kuivaan itseni Ratian pyyhkeeseen. Luksusta!

Luksukseksi voisin laskea myös ihanan tuoksuisen silmänympärysvoiteeni, jota levitän sormenpäällä silmäluomille. Muutama mantra-hokema samalla: Laskekaa pussit, vaaletkaa mustat silmänaluset, tulkaa esiin nuorekkaat ja kauniit tähtisilmät... Huomaan finnin nenän kupeessa ja alan väännellä sormiani oikeaan asentoon. On se taas niin vaikeassa paikassa.

Muistan lehtien jutut kauhukuvineen. "Älä ikinä purista finnejä! Niistä jää arpia!". Juu juu! Ihan varmasti jätän sen mätäpaiseen keskelle naamaani ja odottelen kädet ristissä, että se siitä taikoisi itsensä veks. Ja niin se räjähtää suoraan vessan peiliin. Ei siis auta muu kuin alkaa jynssäämään sitäkin...

Otan pyykkikorin päältä myttyyn nakkaamani puhtaat vaatteet. alan vääntää niitä ylleni ja tuskailen, kun en pääse kumartumaan, en saa jalkoja tarpeeksi nostettua, olen jäykkä kuin pas*a ja niellyt rautakangen syvälle suoleeni. Ei vaan taivu niin ei taivu! Mutta housut taipuvat.. Tai lähinnä venyvät ja virttyvät siinä vedellessä niitä epäkeskosti jalkaani. ei käy kateeksi niitä. Onneksi kangaslaatu on kestävää.

Aamutoimet ja olen jo väsynyt. Vielä pitäisi jaksaa syödä aamupalaakin. Onneksi kahvi on keitetty ja voin mennä valmiiseen pöytään. Ja juuri kun istahdan, posti kolahtaa luukusta sisään. Ei siis muuta kuin punnerra itsesi takaisin jalkeille ja hakemaan kahvilukemiset. Juu-u. Luen ruokapöydässä pikaiseen postit. Ihan hirveetä...

Laskuja, muikkareita, kotia ja kirkkoa, asunnon välittäjiä ja yksi kivakin kirje. Säästän kivat viimeiseksi. Viereltäni kuuluu tuhinaa ja puhinaa. Jokin väärin laskutettu lasku ilmeisesti. Hän etsii puhelintaan. Tiuskaisee puhelimeen ja manaa samalla "varattua".

Puhelin soi, lehtimyyjä. En kiitos, mutta ei se usko millään. Viidennen kerran, ei kiitos, usko jo hittolainen! Ja vielä alkaa lause: Mutta... Isken luurin korvaan. Eväätkin tekemättä murulle...Kahvi kupissani jäähtymässä. Leipää ei ole enää sulana pöydällä. Pakastimessa vain jäisenä. Jätän aamupalan sikseen.

Ai niin, kukat piti kastella. Ovat nuupahtamassa. Tekstiviesti äidiltä, joka on ensiavussa. Sekin vielä. Kaiken lisäksi. Ei enää murheita! Nakkaan vielä samalla pyykit koneeseen ja koneen naps, päälle.

Tuskaisuus kasvaa selässä ja pääkopassani. Juu, kyllä minä ne eväät teen! Otan aamupalaleipäni hänelle rasiaan ja  alan voidella leipiä lisää, laittaa ruokaa astiaan ja sitä rataa. Saa muru eväät lähtiessään.

Kello tikittää.. Hän on jo hermona, kun laukku pakkaamatta, vaatteet pukematta, hampaat pesemättä... Pitikin yrittää soittaa laskusta. Tai unohtua haaveilemaan muuta. Mikään ei paineen alla tunnu menevän niinkuin pitäisi ja minä olen aina väärässä paikassa väärään aikaan, luulen niin. Hän hermostuu itselleen, korottaa ääntään minullekin ja minäkin perästä.

Aikuisten hienoissa kirjoissa luki niin, että suunnittele hyvin, toteuta sitten. Tee yksi asia kerrallaan. Istu alas rauhassa aamupalalle. Ja jos toinen on hermostunut, älä lähde siihen mukaan. Ymmärtäväisyyttä, itsehillintää... Hitto! Mä en vaan jaksa! Mun kaikki energia on kivuissa, väsymyksessä, stressissä ja siinä, että pitää selvitä arjesta! Ihan sama, jätänkö jonkun homman tekemättä vai en, kun sitten kaikki kasaantuisi vaan ja toinen töiden jälkeen enää jaksaisi siivota tms. Mun on vaan jaksettava! Ei kotikaan voi olla kaatopaikka! Ei niin, että kaikki lojuu siellä täällä ja tuolla! Odottaa valmista. Minu työpäiväni on arki ja siitä selviytyminen kunnialla!

Muru lähtee töihin, minä istahdan tuolille alas. En minä ole täydellinen. Minä olen huono ihminen! Minä en toimi niinkuin mainoksissa tai opaskirjoissa. Minulla on toisinaan pinna pinkeellä ja välillä en vaan näytä kauniilta, saatikka edes naiselliselta naiselta. Välillä olen voimaton ja välillä ihan maassa.

Mutta yhden asian minä tiedän. Minä olen ihminen siinä missä kaikki muutkin! Ihan tavallinen ihminen.

Ja se, että yksi hetki on joskus täynnä kakkaa, on vain yksi hetki ikuisuudesta. Toisena hetkenä voin olla kaikkea ihan muuta.

Tämän korun löydät kirppikseltäni, myytävistä. 

Ja tämä bloggaus oli ajastettu. Todellisuudessa, tällä hetkellä,olen hautaamassa rakasta ihmistä. 

Kauniimpaa viikonloppua sinulle, ystävä! 

Kukkiva tölli vai seinäruusu?

Hiuskorun aika. Kesä ja kukkaset. Mehiläisten pörinät ja kimalaiset. Kaunis, ihana kesä! Kesäheila. 

Seinäruusuna ei kannata olla. Tanssimaan vaan lavoille rohkeasti! 

Mulle kans!

Ihan sairaan ihania korvakoruja käsin kiepsauteltuina nyt tarjoushinnoin! Murusen omaa kättentyötä!

Shampanjaa ja muuta hohdokasta elämää

Kesäkuu tuloillaan. Vielä viime hetket osallistua Inspiksen haasteeseen tai Inspiration haastaa-haasteeseen. Tuosta oikealta sivupalkistahan pääset suoraan mukaan Inspiration haastaa-haasteen uusimpaan haasteeseen ja Inspishaasteen suora linkki on alaotsikkona INSPIRATIONIN alla ylhäällä. Tarkistathan, että olet osallistunut, ja oikein.

Hohdokasta elämää tarjoan tällä kertaa ihanan lilan helmikimaran muodossa. Mitäpäs tykkäät tuplana kaulaasi koristavasta helmijonosta, jossa säihkyvät upeat violetit helmet?!

Korussa on lukko takana. Tämän korun ketju on litteää laattaketjua. Aivan ihana ja erilainen! 

Tilaajalahjavalikoimaan tein kotiloista ja mitä simpukoita nämä ovatkaan, kaulakorun. Tämä pujahtaa kaulaan pään yli. Helppoa. tämän korun saa joku pakettiinsa ilmaiseksi, sillä pientä värivikaa oli materiaaleissa. Eipä se korua huononna juurikaan, mutten voi siitä maksuakaan ottaa. 

Tässä kuvassa esim. tuo oikealla reunassa oleva keltaisen sävyinen simpukka on "väärän värinen". Siinä on sinertävää. Samoin osa korupiikeistä on väärän värisiä. Muutoin kaunis koru. Kukapa sitä kaulastasi tulisi liki katsomaankaan. 

Toisinaan tulee tilaustöitä ja niitä sitten teen toiveiden mukaan. Tässä yksi tilattu työ. 

Murusen synttäreitä on juhlittu ja nautittiin sitten shampanjastakin. Tosin tällaisen jäätelöuutuuden muodossa. Oikein kiva, erilainen makuelämys. Aikuiseen makuun ehdottomasti ja kaiken lisäksi sisältää 0,5% alkoholia. 

Muovikimpaleen viskelyä ja liputusta

Tässä männä viikolla, kauniina auringonpaisteisena päivänä, päätimme lähteä käymään ulkona. Tekosemme oli jotakin ihan uutta ja sellaista, mitä emme olleet koskaan aikaisemmin vielä tehneet. Nämä kuvat ja tarina on siis ihan eka kerrastamme tätä lajia ja nyt sen uskaltanen teillekin kertoa. ;) 

Nimittäin haluamme nauttia Suomen luonnosta ja upeista vaihtuvista keleistä ja ulkoilmasta. Olipa sitten vesisade tai lunta, aurinkoa tai harmaa pilvinen taivas. 

Olemme toki kävelyllä käyneet, mutta nyt meillä ei enää ole vesistöä kävelymatkan päässä, joten pitää lähinnä kulkea asfalttia tai omia polkujamme. Siis löytää jokin ihan omituinen reitti. ;) 

Samaten geokätköilyä harrastamme, mutta lähimaaston kätköt on jo koluttu. Jotain uutta siis oli keksittävä. 

Siitä se sitten innostus lähti ja hommasin rakkaalleni synttärilahjaksi Frisbeegolf-kiekot. Ne hassunhauskat muovilärpäkkeet, mitä nakellaan viskoa lentoon ja yritetään osua koriin. 

Normi frisbeehen verrattuna periaate sama, että lennätetään kiekkoa, mutta fg:ssa kiekot ovat eri painoisia ja liitävät eri tavoin. Kolme kiekkoa eri matkoille. Ja tosiaan reitin varrella on useita koreja maastossa, joihin sitten yritetään osua. 

Meillä oli ne yhdet kiekot ja vuorotellen heiteltiin niillä samoilla. Onnistuu hyvin tässä vaiheessa harjoittelua. 

Ja koska meillä oli niin hakusessa tuo kiekon lennätys, päästettiin moni kokeneempi porukka ohittamaan. tässä pelissä se onnistuukin. Ihan hauskaa oli, vaikka minun kiekko lensikin lähes aina joko vain muutaman metrin eteenpäin tai sitten jonkun puun taakse tai pusikkoon. Enhän ole vuosikausiin viskellyt mitään kiekkoa ja lantiosta se liike ei voi minulla lähteä. Tarvitaan vielä harjoittelua. 

Paluumatkalla meitä katseli kurjet. Liekkö naureskelleet touhuillemme?!

On ne kauniita, city-birdietä. ;)

Vesipullo oli mukana kylmäkallejen kupeessa. Olisi tehnyt kuitenkin mieli pulahtaa myös suihkulähteen vilvoittavaan veteen. 

Tällaiset yhteiset puuhat ulkona yhdistävät ja ovat kiva yhteinen asia. Vaihtelua. Parisuhteesta on pidettävä huolta ja keksittävä jotain muutakin, kuin vaan olla kotona, maata sohvalla ja odottaa valmista. Rutiineista irrottautumista!

Meillä on takana lähes 5 vuotta yhteistä elämää ja toistaiseksi ei ole tullut sitä tunnetta, ettei toisen pärstää jaksaisi katsella. Päinvastoin, olemme kuin kaksi vastarakastunutta. Veikkaan, että yksi suuri syy tähän on nimenomaan vaihtelunhalu ja yhteiset puuhat ulkona. 

Tässä viime viikonloppunakin heittelimme kiekkoja ja tällä kertaa ihan vaan aukiolla. Harjoittelimme tekniikkaa. Se on niin hakusessa vielä. Kyllä se alkaa pikkuhiljaa onnistua! Kiekko liiti pidemmälle ja suoraan. Ainakin välillä. ;)

Samalla istahdettiin laavulla. Kaikkihan se pitää sotkea. Graffitit ovat kauniita.. muttei tihutyönä tehtyinä. 

Sitten vielä ilouutisia. Voisi sanoa, että liputusta ilman lippua tai elämän kääntymistä parempaan suuntaan. 

Lapsukainen pääsi kotiin sairaalasta ja on saanut ystävän, joka vie häntä parempaan suuntaan. Lisäksi lapsukaisen seura on tälle ystävälle ihan parasta terapiaa ja apua. Eli toinen toiselleen täydellistä seuraa! 

Lisäksi äitini pääsee sairaalasta tänään kotiin! toki tiputusta jatketaan yhä kotona ja autetaan siellä, mutta kuitenkin. Oikea lääkitys löytynyt ja tauti talttumaan päin. Niinkin kriittinen mitä tilanne jo oli, on hämmästyttävää, tai kuten lääkäri sanoi, ihmeparantumista, että on nyt palaamassa kotiin toipumaan! Huh. Ihan parhautta!

Munakori-leipä

Murusen tekemä hauska ja näppärä iltapala. Olin ollut syömättä päivän, tai melko niukilla eväillä. Ei vaan maistunut mikään. Tokihan elimistö tarvitsee suolapalaa ja nestettä, joten Murunen teki jotain, mikä menisi alas. 

Tähän evääseen ei muuta tarvita, kuin pari paahtoleivän palasta, joihin tehdään reikä keskelle ja yksi kananmuna ja ripaus suolaa. Paistamiseen voita, öljyä tai paiston kestävää margariinia. (Lue margariinipaketin kyljestä, kestääkö paistamisen, ruuanlaiton). 

Helpointa leikata reiät leivät päällekkäin ollessa. Muuten ei saata tulla kohdalleen. 

Sitten pannulle leivät päällekkäin ja rikotaan kananmuna siihen keskelle. Ripaus suolaa kananmunalle. Paistetaan rapeaksi ja kullan keltaiseksi. 

Maistui kyllä! Syntisen hyvä munakori-paahtis ja tuoreita kasviksia kaverina. Teekupponen juomana. 

Ja jälkkäriksi inkivääriä ja suklaakuorutteisia auringonkukan siemeniä. 

atc-vaihtoa lisää

Myös AnniTannin kanssa oli atc-vaihto. Tällaiset ylläri-ihanuudet sain. 

Hurmaavaa sanoittelua, värittelyä ja kuvittelua. 

Kissakuumehan mulla on kova! 

Ja rakkaus on sydämessäni lämmittävä asia. Se suurin voimavara, mikä pitää minut kasassa aina. 

Kiitos AnniTanni! 

Atc-vaihtoa

Vaihdoimme Sussun kanssa  kortteja ja nämä puhuttelevat atc:t sain tänään. Lisäksi mukana oli meille ihanuuksia ja Murusen synttärilahja. <3 

Voi Sussu! Olet niin upea ystävä!

Tässä kortissa on jotain minua. en nyt sano, että ajatukseni olisivat kauheutta, mutta jollain tapaa nämä erikoisemmat kortit kiinnostavat minua ja kiehtovat. Meillä jokaisella on hetkemme, jolloin ajattelemme kauheuksia. Toivomme jotain hirveyksiä. Mielimme pahuutta. Sen sekunnin murto-osan ajan, mutta silti! 

Kertokoon tämä kaikesta siitä, mitä tunsin tässä taannoinkin, kun minulle alettiin suuta soittaa asiasta, mikä ei ollut minun vikani. Sellainen turha asiaton saa kiroamaan hetkeksi. 

Minun henkisyyteni on kasvanut vähälle aikaa kovasti. Tässä kortissa se henkisyys tulee hyvin ilmi. Minuuteni, syvin ja herkin henkinen omaisuuteni. 

Lisäksi Sussu laittoi kortin, jossa oli näin kaunis teksti. 

Kuulla ilman sanoja, nähdä näkymätön. tuntea koskematta...

Sitä on ystävyys. 

KIITOS SUSSU! 

atc-Palkinto

Ihan jokainen teistä, joka olette tukeneet minua tänä vaikeana aikana, olette arvokkaampia, kuin yksikään kultaharkko maailmassa. 

Jokaisen teistä kannustava viesti ja tuki on antanut minulle voimaa jaksaa. Olen saanut tuntea, etten ole yksin. Että saan olla heikkokin välillä. Että saan sanoa ääneen, että nyt on paha paikka! Kiitos! 

Tämä päivä on tuonut tullessaan paljon ihania uutisia! 

Ensin soitti äitini ja kertoi lääkkeen löytyneen hänen tautiinsa ja hän on alkanut toipumaan. Pystyy nyt hengittämään omin avuin ja kuume laskemassa. tulehdusarvot laskusuunnassa ja pystyy puhumaankin jo paremmin. Hän itsekin tiesi, että oli lähellä lähtölaskua. 

Jo yksistään tuo olisi ollut ihana uutinen. Puhelin kuitenkin soi kohta uudestaan ja lapsukainen ilmoitti pääsevänsä tänään sairaalasta kotiin! Hänellekin lääkitys saatu kuntoon ja aika auttanut osaltaan. Aivan huikeaa! 

Lisäksi olen saanut ihanaa väri-kuvaterapiaa atc-postin muodossa. Katsokaas nyt, mitä ihanuuksia täällä on tarjolla! 

Sain Silpputehtaan TJK-arvonnan voittoni. 

Tässä kortissa kesä ja uuden elämän alku tulevat hyvin esiin. Aina, kun menetämme jotain, saamme myös jotain uutta. En vielä tiedä, mitä meidän menetyksemme tuovat, mutta aika kertonee senkin. 

Kaunis kortti japalkinto kokonaisuudessaan! 

Kiitos Sisko!

Life, elämän makuinen postaus

Jokaisella meistä on hetkiä, jolloin ei mikään huvita. Ei ole kivaa ja elämä näyttää varjopuolensa. Tuntuu siltä, että kaikki ongelmat kasaantuvat juuri minun päälleni. Kaikilla muilla menee hyvin, muttei minulla. 

Tänään on oikea päivä aloittaa parempi elämä! 

Anna minun autta sinua siinä! Kerron mielelläni sinulle vinkkini ja tietoni, kuinka sinäkin voit saada elämäsi raiteilleen ja tuntumaan edes hitusen verran paremmalta, elinvoimaisemmalta ja kauniimmalta. 

En väitä voivani parantaa koko maailmaa enkä väitä voivani poistaa sinun rahahuolia, työstressiä tai sosiaalisia ongelmia. Voin kuitenkin esitellä sinulle keinoja, joilla voit sen kaikista tärkeimmän asian saada voimaan paremmin. Sen ihmisen hyvinvoinnin, joka sinulle on se kaikista rakkain ja tärkein. Joka kuitenkin unohtuu liian usein. SINÄ ITSE nimittäin! 

Saanko esitellä: "LIFE".

Tutustuin Pohjoismaiden suurimpaan ja monipuolisimpaan terveyden ja hyvänolon erikoisliikkeeseen, LIFEen. Life:lla on yli 100 myymälää ympäri Suomea ja koko Pohjoismaissa lähes 450 myymälää. 

Suomen Life-myymälät toimivat Franchising pohjalla ja paikallinen suomalainen yrittäjyys on Lifen toiminnan ehdoton kulmakivi. Life on toimialan suurin suomalainen työnantaja yli 500 terveysalan asiantuntijan voimin. 

Ei siis ihme, että tuotevalikoimakin on omaa luokkaansa tai että meidän jokaisen hyvinvointiin voidaan panostaa ihan oikeasti. 

Lifen tehtävä on auttaa sinua kohti parempaa elämää. Jokaikinen Lifen työntekijä on koulutettu nimenomaan auttamaan SINUA saavuttamaan tasapaino levon, liikunnan ja ravinnon välillä. 

Lifen toimintaa ohjaa pyrkimys mahdollisimman luonnolliseen terveyden ja hyvän olon vaalimiseen. 

Lifen kansainvälinen iskulausekin on: Expert advice from people who care- asiantuntijan neuvoja ihmisiltä, jotka välittävät. 

Jokainen meistä tarvitsee yksilöllisesti apua hyvinvointinsa ylläpitämiseen ja parantamiseen. Ei taida sellaista ihmistä ollakkaan, joka ei apua tarvitsisi tavalla tai toisella. Sanot kenties, että olet ihan kunnossa. Kyllä pärjäät. Saat lääkäriltä apua tarvittaessa. Niin, on niitä vaivoja, joihin lääkäri auttaa, mutta ihan kaikkeen ei tarvita onneksi valkotakkista! 

Pysähdyppä hetkeksi miettimään ihan vakavasti itseäsi. Ota peili eteesi ja kysy peilikuvaltasi, onko peilikuvasi tyytyväinen kokonaisuuteen. 

Onko ihosi kuulas ja kaunis?

Kasvavatko hiuksesi hyvinvoipina ja kiiltävinä?

Kynnet vahvat ja sileät?

Toimiiko vatsasi oikein?

Onko seksuaalisuutesi normaalia, toimivaa?

Onko mahasi äänetön vai kuriseeko se kaiken aikaa? 

Mitä sanoo voimasi, väsyttääkö vai oletko pirteä?

Kätesi ja jalkasi pehmeät ja sileät?

Sairasteletko paljon flunssia, aftoja, allergiaa...?

Syötkö riittävästi kalaa?

Tässä vain muutama kysymys, joiden ongelmiin voit saada helpotusta ja apua luonnollisista aineista. Sellaisista, mitä esiesi-isämme jo käyttivät. 

Lifen asiantuntijat osaavat kertoa sinulle, mikä tuote sopii juuri sinun tarpeisiisi parhaiten. Millä saat mahdollisesti lisää elinvoimaa, energiaa, iloisuutta ja kauneutta. Mikä saa sinut loistamaan! 

Life ei ole pelkkä vitamiinien ja selluliittirasvojen myymälä, vaan Lifellä on ihan oma tuotesarjakin, jonka monipuolisuus on hatunnoston arvoista! 

Kannattaa myös muistaa, että Life-myymälästä Lifen kanta-asiakas eli "Clubilainen" saa täysimääräisesti Life Clubin edut kuten rahanarvoisen leimakorttiedun. Tätä etua ei saa verkkokaupasta ostaessa. Verkkokauppa täydentää yli sadan Life-myymälän ketjua niille, jotka eivät ehdi asioimaan myymälässä.
Minä olen yksi niistä, jotka ovat käyneet verkkomyymälässä hakemassa apua omaan hyvinvointini parantamiseen. 

Minun pakettini sisälsi Life-tuotesarjan tuotteita. Ne ovat siis Life-myymäläketjun oma nimikkotuotesarja. Kaikki Life-tuotesarjan tuotteet ovat korkealaatuisia ja standardien mukaisia tuotteita. 

Minulle tärkeää on tottakai hoitaa olemassa olevat ongelmat pois. Jos sairastun, haluan parantua. Jos alan menettää nkökykyä, haluan silmälasit ja sitä rataa. Mutta on myös äärettömän tärkeää muistaa ennaltaehkäistä tulevia vaivoja, vikoja ja sairauksia. 

Haluan pitää askartelijan käteni kunnossa. Paperipöly ja liimat, musteet, usein käsien pesu jne yhdessä tekevät helposti käsistä kuivat ja halkeilevat. Samaten kesän kuivuus. Siispä Life-oliivi käsivoide on hyvinkin tarpeellinen arkinen tuote. 

Lisäksi  hiusteho, joka auttaa hiusten ja kynsien kasvuun ja hyvinvointiin. Olenhan kertonut täälläkin ongelmallisista kynsistäni. Hiuksienkaan kanssa ei ole hurraamista, koska kampaajalla en pääse käymään kuinkerran 2 vuodessa. Tai että kukaan leikkaisi näitä! Pointti ei siis ole kampaaja vaan leikkaamattomuus! Lisäksi rosenrot ruusujuuritabletit, jotka antavat elinvoimaa ja virkeyttä arkeen. Väsymys on hyvinkin yleinen vaiva. Se, kun ei vaan jaksaisi. Minä haluan voida paremmin, jaksaa ja kukoistaa! 

Tulen esittelemään ko. tuotteet tarkemmin kunhan saan tuloksia. Olen jo aloittanut popsimaan pillereitä. Palaillaan! 

Sinä voit tutustua Lifen tuotevalikoimaan "TÄSTÄ". Life myy myös muiden tuotteita, ei vain omaa Life-tuotesarjaa. Suosittelen esimerkiksi "Life melatoniinia" teille, joilla unensaantivaikeuksia, "Superfoodin" ystäville on laaja valikoima tuotteita ja huomaathan, että "miehillekin on omat tuotteensa"!Voit siis tilata tai ostaa myymälästä samalla koko perheelle hyvinvointia ja hyvällä omallatunnolla! sinä ja perheesi olette ne tärkeimmät! Pidä huolta läheisistäsi! 

Marjajogurtti Viltsun tapaan

Kesän kuumalla ei jaksa syödä raskaita välipaloja ja ahmia mahaansa rasvaista ja tanakkaa evästä. Uunin lämpökään ei kovin houkuta. Jotain on silti syötävä!

Nesteytys on myös muistettava. Puhdas, raikas jäävesi on paras janojuoma. 

Kahvi ja alkoholi eivät huolehdi nesteytyksestäsi! Ei myöskään sokerilliset mehut ole niin hyviä kuin puhdas vesi. Veden voit maustaa vaikkapa sitruunan mehulla tai mansikoilla. Sopivia mausteita on myös esim. appelsiinin oma mehu, kiiwiviipaleet tai jäiset karpalot. 

Jäisenä ne pitävät juomasi viileämpänä pitempään. Myös vesimelonin viipaleet ovat oiva välipala helteellä, myös piknikillä. 

Marjajogurtti Viltsun tapaan

Maustamatonta luonnonjogurttia kauniiseen pikariin 2/3 osaa. 

Halutessasi voit ripotella pinnalle sokeria, jolloin saat hieman makeamman välipalan. Maustamaton jogurttihan on hapanta. 

Lopuksi täytän marjoilla pikarin. Mansikkaa ja mustikkaa oli tässä annoksessa. Nämä marjat olivat viime vuotisia pakastettuja marjoja, mutta voit käyttää myös tuoreita marjoja. 

Joka lusikallisella tulee ihanaa marjaa ja jogurttia. Nam nam.

Arjen irtiottoa ja rengastusta

Tämä päivä oli kaunis ja lämmin. Kuin morsian, vanhan kansan sanonnassa. Morsianpa hyvinkin. Valkoinen huntupilvi sinisen taivaan kannella. Näissä maisemissa me asustelemme ja näissä maisemissa on hyvä olla. 

Joskus on kuitenkin ihan kiva käydä jossakin muualla. Seikkailla maailmalla. Palata sitten kotiin takaisin. 

Kerron nyt yhdestä seikkailustamme, jossa rengastus oli oleellinen osa matkaamme. 

Eikä mikä tahansa rengastus, vaan päädyimme paikkaan, missä renkaita makoili vieri vierellä toisiaan tukien. Katselimme niitä hetken. Ihastelimme niiden kokoa ja näköä ja mietin, kuinka onkaan renkaan hyvä olla. 

Kun tuollainen vanha ja virttynyt rengas joutaa pois käytöstä, se silti seisoo ylväänä rivissä. Sillä on rengaskavereita lähellä ja siinä ne toisiaan tukevat rinta rinnan, tai vanne vannetta vasten. 

Ei ne toisiaan solvaa ja syyttele! Ne kyselevät, mistä olet tulossa, miten elit elämäsi auton, mopin tai muun vempaimen alla. Näitkö maailmaa paljonkin ja kuluiko pintasi kivissä vai asfaltilla. 

Ihminen on niin paljon itsekkäämpi ja ajattelemattomampi, että ensin haukutaan toinen ja sitten vasta selvitetään, että aijaa, itsessä se vika olikin! Ei anteeksipyyntöä esitetä. Vajotaan vaan maan alle hiljaa ja unohdetaan. jatketaan siitä mihin jäätiin. Paisutetaan omaa pahaa oloa sisimmässä. Ja kun se aika tulee, että ei enää ole toiminnassa mukana, alkaa miettimään, miksei häntä tueta. 

Kuka haluaa olla sellaisen kaveri, joka ei ajattele muita?! 

Rengas on aina antanut itsestään kaiken ja vienyt perille vaikeissakin olosuhteissa! Rengas ei syytä, ei valita! rengas on sinnikäs ja sitkeä. Se vaan jaksaa. Koska sen on hyvä olla! Se tietää olevansa arvokas ja se tietää, että sille on käyttöä vielä vanhanakin. Kukkapenkissä, uimarenkaana, kierrätyksessä jollakin tavalla...

Renkaiden ajatellaan maksavan kamalan paljon. Mietippä, jollei sinulla sitten olisi niitä renkaita? Oletko valmis arvostamaan toisen tärkeyttä elämässäsi niin, että olet valmis hieman joustamaan, arvostamaan ja hyväksymään sen, ettei aina kaikki mene niinkuin sinä haluaisit. Kaikki ei ole sinulle tarjolla ilmaiseksi ja kunhan vaan otat ja viskaat pois, kun et enää tarvitse. 

Tällä rengastusmatkalla kävimme myös rengashotellissa tutustumassa. Paljon huoneita, viihdykettä, spa ja mitähän kaikkea! Kelpaa siellä renkaiden pötkötellä ja odottaa taas ajovuoroaan. 

Paluumatkalla törmäsimme kauniiseen näkyyn tien penkereellä. Lupiineja ja metsän kukkiahan näkee joka kesä, mutta nämä kaunottaret olivat omaa luokkaansa. 

Narsissit kukkivat villinä ja vapaina ja tervehtivät ohikulkijoita. Omalla kauneudellaan eivät pöyhkeilleet, vaan halusivat ilahduttaa toisia. Se oli heidän mielipuuhaansa. Tuoda iloa! 

En minäkään haluaisi toisille mielipahaa aiheuttaa. Kyllä blogini tarkoitus on auttaa, tukea, kannustaa ja antaa ajatuksia, iloa ja positiivisuutta. Täällä ei todellakaan haasteta riitaa tai olla mustamaalaamassa sinua. täällä esitellään tuotteita, toisten ja omiani. Kaikki luvan kanssa! Täällä eletään arkea. Sillä twistillä, ettei täällä ole riitojen puintia! toki joku aina välillä haluaa yrittää aiheuttaa minullekin mielipahaa, mutta yleensä ne on ne yhdet samat ihmiset asialla. Joilla on itsellään paha olla. Näkevät pahaa kaikkialla. Heiltä lie puuttuu narsissit tien varrelta.

Jatkoimme matkaa. Polku kuljetti suoraan vanhaan pihaan. Tästä nykyhetkestä menneisyyteen. Aikaan, jolloin isovanhempamme olivat lapsia. Leikkivät käpylehmillä ja paperiliidokeilla. Rankkaa, mutta kaunista. Vaikeaa aikaa, mutta sittenkin arvot kohdallaan. 

Perhe ja ystävät olivat tärkeitä. Pidettiin hyvää huolta toisista. Oltiin avuliaita. 

Meitä tarkkailtiin ja kun katsoin siihen suuntaan, josta silmäpari katseli, se käänsi selkänsä. En se minä ollut... 

Ja kohta siipien havina kantautui korviin ja rastas lähti lentoon.