Ei maailman rauhaa, vaan materiaa

Materialismi on paheksuttua, mutta silti niin ihanaa. Joidenkin mielestä ei saisi sanoa haluavansa ostaa jotain esinettä, vaan pitäisi kertoa vain ja ainoastaan haluavansa maailmaan rauhaa ja kaikille ruokaa. Joo, onhan se tottakai niin, että minäkin toivon hartaasti rauhaa ja vaurautta sen verran, että pärjäisi jokainen. Elintasojen tasausta niin, ettei valtaisia kuiluja olisi maailmassa. Toivoisin, ettei kenenkään tarvitsisi elättää itseään ja perhettään prostituutiolla ja ettei aseita enää valmistettaisi. Mutta kyllä minä toivon materiaakin ja ihan itselleni.

Tekeekö minusta huonon ihmisen se, että sanon sen ääneen? Kuinka moni voi käsi sydämellä sanoa, ettei himoitse jotain uutta ihanaa paitaa tai autoa tai ettei välitä laisinkaan mistään sisustukseen liittyvästä tai mistään muustakaan materiasta?!

Jos oikeasti elät kirjaimellisesti minimalistista elämää, ja sinulla on vain kolme paitaa, neljät housut ja neljät sukat, niin onneksi olkoon. Olet totta vie hatun noston arvoinen.  Haluankin kuulla, kuinka säästyä vaikkapa jouluna turhalta krääsältä? Entä mitä tehdä niille upeuksille, joita saa, mutta mitkä eivät kuulu minimalistin arkeen?

Japanissahan minimalismi on nyt nousussa ja vähemmän on enemmän. Roina saa mennä, koska omistaminen ahdistaa ja Eroon tavarasta-liike haluaa elää vain sillä, mitä oikeasti tarvitsee selviytyäkseen. Kyllähän minäkin Konmarin luin ja toimin pitkälti Kondon oppien mukaisesti, mutten sentään tyystin tyhjennä asuntoa. Rakastan monia asioita, kuten vaikkapa kosmetiikassa ihania purkkeja ja huulipunapuikkoja. Voisinko siis elää ilman? En edes halua!

Siispä rustaan tähän nyt viisitoista himoitsemaani materiaa. Olkoon se kunnianosoituksena kaikelle ihanalle, kauniille ja houkuttelevalle. Ja ei, en nosta hattua hamstraajille!

1. Kevyt poncho, joka ei olisi liian kuuma
2. Tarotkortit tai oraakkelikortit
3. Uudet leikkuulevyt Big shotiin
4. Kullan värinen Inka gold
5. Akryylimaaleja lisää
6. Valkoinen maalikynä ohuella kärjellä
7. Uusi sohva
8. Uusi auto
9. Kynsilakoille teline
10. Valokynä
11. Ihanat kynnet
12. Kabuki
13. Pitkähihainen kaunis pusero
14. Ihan kokonaan uusi sisustus uusilla huonekaluilla, jotka valitsisimme. (Tarkoittaa, että ensin pitäisi koko omaisuuden räjähtää taivaan tuuliin, jotta saisi aloittaa puhtaasta kämpästä ja olisi rahaa sisustaa unelmilla)
15. Ruskea Mikael Korsin käsilaukku

Onko sinulla jokin sama haave, jos puhutaan nyt puhtaasti tavaroista? Ei siis matkoja tai niitä toisille ostettavia juttuja, vaan ihan itselle. Ei maailman rauhaa, vaan materiaa.

Luonto ei anna periksi ja korttipostia

Kun myrsky riepotteli puita, vettä tihkusi ja yö esittäytyi mustana ja synkkänä, puimme lämmintä yllemme Murusen kanssa ja lähdimme ulos. Kamera kulki mukanani toisella olalla laukussa ja toisessa kädessä kopsutteli kyynärsauva. Halusin kokeilla yökuvausta ja näenkö pimeydessä asiat eri tavalla, kuin päivän valossa. 

Kuuntelimme myrskyn huminaa, ja se kuulosti samalta, kuin Turkin rannikolla meren pauhu. Voi sitä kaukokaipuuta! Nyt emme kuitenkaan uskalla lähteä matkaan, joskaan ei olisi kyllä varaakaan. Sen sijaan ihan lähimaastossakin on kaikkea mielenkiintoista katseltavaa. toisinaan leikittelenkin ajatuksella, että olenkin turisti kotikaupungissani. Mitä näen, mitä löydän, mitä ostaisin, jos voisin...

Tätä sinisävyistä kuvaa ajattelin uuteen puhelimeeni taustakuvaksi. On se ainakin uniikki ja sopivat sävyt makuuni. Myrsky taivutti puun latvoja siksin sokin hyvinkin rankasti välillä, ja mietimme, katkeaakohan puun rungot vai ei. Ei katkenneet. Luonto ei antanut periksi! Sen sijaan oksia lenteli eteemme ja taaksemme kaiken aikaa. Missähän kaikki oravat ja linnut ovat myrskysäällä?

Tällaisia luontokuvia Makrohaasteeseen, jossa aiheena on Luonto. 

Luonnosta lähdetäänkin ihanuuksien pariin sisätiloihin. Nimittäin korttiposti ilahdutti Marja-Riitan lähettämänä. Omat korttini ovat vielä työn alla. 

Näissä korteissa on sitä sanomaa, josta tykkään korteissa. Lisäksi näissä on nähty vaivaa ja pohjatkin on maalailtu itse. Kiitos Marja-Riitta! Näissä on luonnetta!

Ja vielä kuva luontoaiheeseen liittyen, nimittäin kaksi uutta kuusi-stanssiani. Ilman ystävääni ei näitä olisi. Kiitos Nanna! Mahdollistat monenmonet joulukortit ja kesäisetkin metsiköt. 

Matkalla värittämisen ihanaan maailmaan

Jos minulta olisi kysytty 10 vuotta sitten, minkälainen ihminen olen 10 vuoden päästä, tai jos olisi kerrottu, että tulen olemaan zen-ihminen, olisin katsonut alta kulmieni ja kysynyt vastakysymyksen: Oletko nyt ihan varma!?

Valkosuklaalla, marjoilla ja banaanipaloilla maustettu kaurapuuro. Tasapainottaa vatsan toimintaa ja pitää nälän kurissa.

Zenin pääpaino on meditaatiossa, oman buddhaluonnon havaitsemisessa ja omakohtaisen tietämyksen kehittämisessä. Zen auttaa monessa asiassa ihan arkielämässäkin. Lisäksi perimmäisenä tarkoituksena on kyetä auttamaan muita. Zenissä käytäntö on se, mikä opettaa paljon enemmän, kuin vain lukea kirjoista siitä.

Tänä päivänä olen kuitenkin vahvasti kiinni kundaliinijoogassa, ja ajatuksettoman itsetutkiskelun avulla pyrin löytämään niin mielenrauhan, kehon hyvinvoinnin kuin vastauksia erinäisiin kysymyksiinikin. Ja ennen minä kuvittelin meditaation olevan se ainoa oikea tie. Että meditoimalla saisin hyvinvoinnin. No, olihan se aikansa sitäkin, mutta nyt olen paljon onnellisempi ja tasapainossa itseni ja luonnon kanssa. Zen siitä saa, kun avoimesti uskaltaa kokeilla uutta ja kulkee parempaa kohti. Ei vain tuskaile, että olisihan se kiva, mutta. Tai jossittelua.

Kerroin sinulle aikaisemmin Mielikuvia-värityskirja aikuisille puuhastelustani. Voit lukea siitä TÄÄLTÄ. Kerroin aiheeseen liittyen mielikuvamatkoistani ja aivojen tyhjentämisestä paperille. värittäminen on jotain niin rentouttavaa puuhaa, etten osaa sitä selittää edes paremmin. Sain kommentteja, joissa joku tykkäsi värittää laajoja aloja, joku taas pienempää piperrystä. Mielikuvia-kirja on sekä että sopiva. 

Insta-ystäväni, Päivi Vesala, jonka käsialaa värityskuvat ovat, antoi minulle mahdollisuuden myös toteuttaa itseäni Mielikuvia 2-kirjan avulla. Kaikki se stressi ja kipuilu on ihan hyvä laittaa joskus syrjään ja tehdä jotain sellaista, mikä vie ajatukset muualle. Tällaiset laadukkaat värityskirjat ovat omiaan siihen.

Mielikuvia 2-kirja on myös kierrekantinen ja se mahdollistaa sen, että voin vaan kääntää sivua ja väritellä ilman, että toinen sivu pomppaa aina eteen takaisin. Ei myöskään taitu ne vastapuolen sivut. Lisäksi tausta on aina tyhjä. Tyhjää puolta voi käyttää esimerkiksi puhelimessa istuessaan töherrellen zentagles-kuvioita, tai kirjaten äkkiä muistiinpanoja tai vaikka kirjoittaisi kuvaan liittyen runon. Miksikäs tällaista aarretta ei säilyttäisi valmiinakin! Tyhjä taustapuoli mahdollistaa myös vesiväri- tai tussivärittämisen. 

Kaikille meille, jotka tykkäämme pienempiä aloja väritellä sen suuremmin ajattelematta, löytyy kirjasta näitä mielenkiintoisia värityskuvia. Antaa vaan kynän viedä, kuin valssatessa parketilla. 

Löytyy hyvinkin tarkkaa yksityiskohtaa, mutta myös niitä laajoja pinta-aloja. Sellaisia laajempia kuvia on kiva värittää vaikkapa liiduilla. Minulla on käytössäni myös Denwerset, eli vesiväri-puukynät. Niillä saa elävää pintaa kuviin. Ja hei, kirja on kooltaan A4, eli puuhaa riittää! 

Päivi on tehnyt ylläreitä näihin värityskuviin. Ei mikään pikku homma tehdä tällaista kirjaa! Äkkiseltäänhän tämäkin kuva näyttää siltä, että kunhan viivoja ja palloja on sikin sokin ja väritän jollain vaan. Mutta tarkemmin kun alkaa kuvaa katsomaan, tulee löytämisen iloa ja jännitystä, löytyykö lisää! 

Kuviin on nimittäin kätketty aarteita! On lintuja, maisemakuvia, vuoristoa, kukkia... Nämä värityskuvat tuovat löytämisen ilon ja saavat aivan eri tavalla ajattelemaan värittämisestä. Onhan niitä lapsillekin saatavana erilaisia puuhakirjoja, mutta näissä aikuisten värityskirjoissa on aikuisempaan makuun ja haasteellisempia asioita. Ei kuitenkaan liian vaikeaa. Sopii niin vasta-alkajalle, kuin jo kauemmin värittäneille. Ja jos mietit lahjaa ystävällesi, jolla on jo kaikkea, niin Mielikuvia 1 ja 2-värityskirjat aikuiselle kynäpaketin kanssa ovat hurjan suosittuja ja kivoja lahjoja! Minäkin ostin äidilleni viime jouluna joululahjaksi sellaisen setin. 

Kun saan käteeni tällaisia KOTIMAISIA herkkuja, niin minä vaan innostun täysillä ja pakko alkaa kirjoittamaan sinullekin. en tahdo itselläni pitää näitä salassa, vaan toivon sinunkin löytävän mielenrauhan ja ilosanoman tällaisessa muodossa. 

Esimerkiksi, kenelle tällaisen kirjan suosittelisin, olisi nämä kymmenen henkilöä. Löydätkö tästä itsesi?: 

1. Pienten lasten äiti, joka kaipaa omaa aikaa
2. Uraa tekevä nainen tai mies, joka tarvitsee hengähtää kiireiltä
3. Juuri työttömäksi jäänyt, jolla seinät kaatuvat päälle 
4. Nuori, jolla ensikoti ja asuu yksin
5. Askartelija, joka voi hyötykäyttää korttipohjina värittämänsä kuvat
6. Runosielu, jonka sisimmästä kumpuaa upeita runoja kuvista ja tahtoo säilyttää kirjan aarteenaan
7. Keskittymisvaikeuksista kärsivä henkilö, joka tarvitsee rauhoittavaa tekemistä
8. Hän, jolla on jo kaikkea, eikä tahdo turhaa krääsää. Laadukasta ja antoisaa tekemistä. 
9. Muotitietoinen bloggaaja. Tietää, että nämä kirjat ovat nyt NIIIN MUST HAVE! 
10. Perhe. Esim. Veskipuuhaksi tai mökille. Puhelimessa ollessa puuhastelulle. Ns. täytepuuhaksi.

Kuten huomaat, melkeinpä kuka tahansa sopii Mielikuvien uudeksi omistajaksi. Minä olen treenannut vatsallaan makuuta väritellessäni, ja selkälihakseni ovat saaneet jo hieman lisää voimaa. Voin siis kokemuksesta sanoa, että värittäminen on terapeuttista ja kuntouttavaa puuhaa. :D 

Ihanan värikästä viikkoa sinulle, ystävä rakas! 

Kirjan saa ostaa täältä ja Päivin löydät täältä. Myös facebookissa! 

Kirja: Päivi Vesalalta saatu
Kynät: Itse hankittu

Parhaimmista parhaimmalle ystävälle

Ystävä on sellainen, jolle tahtoo pelkkää hyvää. Ystävästä haluaa pitää huolta ja hänen puolestaan tekisi lähes mitä vaan. Jos on jokin keino, kuinka auttaa ystävää, sen tahtoo tehdä. Tai ilahduttaa vaikka kukkasella tai ihanalla voiteella. Hemmotella. 

Ole itsesi paras ystävä ja rakasta itseäsi porkkanavoiteella! 

Sohvy Porkkana kasvovoide on sirossa purkissa oleva ruskettumista edistävä voide, joka sopii kaikille ihotyypeille. Pieni määrä voidetta levitetään puhdistetuille kasvoille kosteusvoiteen tapaan. Voide on hyvin samettista ja helposti levittyvää, ja se kuivuu hetkessä iholle. Voit siis halutessasi jatkaa meikkausta viipymättä. Lisäksi olen iltaisin kasvojen pesun jälkeen laittanut pelkästään tätä voidetta, ja saanut sitä kautta kaikki hyvät hyödyt kasvoilleni voiteesta. 

Ihana porkkanavoide on kaiken lisäksi keltaisen porkkanan väristä ja tuoksuu aistikkaan kirpsakalle mandariinille. Voisin syödä tämän voiteen, jos olisi syötäväksi tarkoitettua. Niin on herkullinen tuoksu. Lisäksi voiteessa on luonnollisesti porkkanaöljyn ansiosta SPF noin 38–40. Tuote on siis yleellinen lahja juuri sille parhaimmista parhaimmalle ystävälle, eli itselle. <3 Sopii myös sydänystäville lahjaksi. ;)

Pienessä purkissa on suuri määrä hyviä ominaisuuksia. Nimittäin Sohvin Porkkana kasvovoiteen vaikutukset ovat ihon ruskettaminen, ihon nuorentaminen ja uudistaminen, ihon rakenteen parantaminen, runsas linolihappo suojaa ihoa, ihon kosteuttaminen ja rauhoittaminen sekä voiteen A-, C-, D-, E- ja F-vitamiinit sekä polyfenolit pitävät ihon terveenä. 

Kaiken lisäksi tämä voide on myös edullinen!

Bona Valerella on Sohvylta myös Appelsiini-porkkana ihovoide, jota myös voi käyttää ympäri vuoden vartalolla samaan tarkoitukseen. 

Kaikki Sohvy -tuotteet ovat valmistettu Virossa käsityönä. Sohvyn ihonoitotuotteet eivät sisällä väriaineita, parabeeneja, sulfaatteja eikä mineraali- ja silikoniöljyjä.

Minulle Sohvin Porkkana kasvovoide saapui blogitestiin Bona Valerelta. Löydät tuotteen TÄÄLTÄ. 

Bona Valere löytyy myös Facebookista 

yhteistyössä Bona valere

Vuoden odotetuin hetki ja korttivaihto

Yksi vuoden odotetuimmista tapahtumista oli nyt viikonloppuna. Yötivoli hattaroineen ja pyörivine härveleineen. Ihmisvilinää ja iloista puheensorinaa. Olimme varautuneet hyvissä ajoin käymään jompana kumpana iltana siellä. Nauramaan vedet silmissä jossain laitteessa ja syömään hattaraa niin, että sormet ja suu ovat tahmaisena. Valmistauduin tätä varten vuoden! Vaan kuinka kävikään?! En päässyt lähtemään. That´s my (different) Life.

Noista tuollaisista "mitä en voikkaan tehdä" ei tule juurikaan kirjoitettua. Ennemminkin siitä, mikä onnistuu. Kaikesta kivasta, jonka tahdon jakaa kanssasi. Kuten vaikka tästä postin tuomasta ihanasta lähetyksestä. Nimittäin Instagramin kautta tutustuin erääseen venäläistyttöön, jonka kanssa olemme vaihdelleet kortteja. Laitoin hänelle Muumikortin menemään kera 10 muun kortin, ja posti toi minulle tämän ihanan setin vastineeksi. Korttikuvat ja kortti. 

Tämä kortti on yömaisema Kamchatskysta, Venäjältä. Olisipa kiva päästä joskus käymään tuolla, mutta onhan se aikas kaukana. Itseasiassa haaveissa olisi lähteä matkalle, jonnekin lämpimään, muutaman vuoden päästä. Eihän sitä tiedä, vaikka se onnistuukin, kun tarpeeksi uskomme siihen. Mitään ei saa, ellei usko unelmiinsa. Ja kunhan H-hetkellä tietäisi, missä olisi sitten turvallista. 

Eilen oli kova myrsky täällä Kuopiossa ja voisihan sitä kuvitella, että silloin pysyy sisällä ja vetää villasukat jalkaan. Me lähdimme Murusen kanssa ulos lenkille! Tuuli ujelsi kuin meren tyrskyt, puut taipuivat eri suuntiin ja risuja ja lehtiä lenteli maahan. Oli kiva käydä hieman kävelemässä ja katselemassa luonnon voimia. Sitä tuntee olevansa niin pieni ihminen luonnonvoimien rinnalla. Eihän me kauaa ulkona voitu olla edes, koska terveyteni ei sallinut, mutta edes vähän aikaa. Ja kylläpä uni maittoikin yöllä ja vielä aamustakin. 

Tuollaisen klemmarikoristeen askartelin yhteen atc-vaihtoon lisälahjaksi. Itsekin kun tykkään koristella kalenteriani vastaavilla ja noiden avullahan löytää merkkaamansa sivutkin helposti.

Toveri Elokuun atc-posti

Olen niin iloinen siitä, että osallistuin Annitannin järjestämään Toveri Elokuu-haasteeseen. Haasteessa vaihdetaan 4 kuorta askartelutarvikkeita, arvo 2€+postarit sekä kortti. Minulle tulee Katilta kaikki 4 kuorta ja minä lähetän RaijaAnnikille omat 4 kuorta. 

Kati oli tehnyt kauniin ja minulle sopivan atc-kortin. tykkään tästä tosi paljon! Meillä on Murusen kanssa tähtitaivas makkarissa, joten nuo tähdet ovat piste iin päälle. 

Kuori sisälsi tälläkin kertaa inspiroivia ja kivoja juttuja. Papereita, kuvia, pitsejä ja dropseja. Dropseissakin sellaisia värejä, mitä minulla ei ole entuudestaan! 

Kiitos Kati! <3

Minä laitoin RaijaAnnikille kuoreen vähän sitä sun tätä ja tällä kertaa ajatuksella, että tästä sisällöstä olisi koko ensi vuodelle jotain. Ei nyt koko vuodeksi tarvikkeita, vaan jotain. On joulukuvia, pääsiäiskuvia, leimattuja tekstejä, stanssikuvioita, nauhaa, koristeita, enkelin siipiä, pikkupyykkipoikia... Eiköhän tuossa sillä 2 eurolla ole taas. 

Tein myös kortin, joka sopisi näiden vaihtokuorien mukaan. 

Tekstin keksin itse, ainoastaan tuo NAUTI on lehdestä leikattu. 

Mukavaa viikonloppua Toveri-vaihtajille sekä kaikille Inspiksen lukijoille! 

Väriterapiaa suurmarkkinoilta ja kotoa

Syksy saa, muttei otetta minusta. Niin ainakin toivon ja siksi aloitan jo hyvissä ajoin väriterapian ja valohoidon. Myös ystäväni toivovat minulle väriä elämään ja luovuudelle uusia ulottuvuuksia, sillä viikko sitten postipoika kantoi etukäteis synttärilahjani, eli gelli platen. Ystäväni laittoi mukaan myös mm. telan ja värejä, joten pääsin heti testaamaan, mitä tämä oikeastaan on oikeilla välineillä. Ja muutaman päivän päästä toinen ystäväni kyseli, josko olisi aika hommata gelli. :D Voi kuinka ihania, ajattelevaisia ja rakkaita ystäviä minulla onkaan! Olen siunattu! Gelli-töitä näytän pian. 

Kansainvälisillä suurmarkkinoilla ammensin väriterapiaa itseeni myöskin. Tänä vuonna vaan ostokset jäivät tekemättä. Tosin meinasin ostaa karamelliomenan, mutta yksi omena oli 4 euroa, joten jätin sen tiskiin jollekulle toiselle odottamaan. Myöskään perinteisiä italialaisia suklaita en nyt raaskinut ostaa. Fudgeja ei edes mieli tehnyt. Oikeastaan marmeladeja olisin voinutkin ostaa, mutta 100 grammaa yli 6 euroa, niin ei sittenkään. 

Silmäni ammensivat iloa kassikauppiaan tarjonnasta. Ihania värejä! Eivät ihan minun näköisiäni olleet kuitenkaan, joten jäi nekin. Myyjä tosin oli upea malli, sillä hän seisoi pitkän aikaa aina paikallaan, kuin mallinukke konsanaan, lierihatussa ja kassi olkapäällä. Hymy tuli häntä katsellessa. 

Markkinatunnelma on vuodesta toiseen samanlainen, joten mitään suurta ahaa-elämystä sieltä ei tullut. Onneksi kuitenkin istuimien määrä oli tiettävästi lisääntynyt, sillä lähes joka nurkalta löysin huilipaikan. Siinä olikin sitten kiva nauttia väriannoksia kaikessa rauhassa. Niin ja perinteistä vanilja-suklaa pehmistä! 

Jonkun aikaa piti ruokakojua katsella, kun upeaa värikkyyttä löytyi ihan suomalaisen kokkaajan pannuilta. Riistapullat olivat suuria lihapullia, joita harkitsimme, mutta menimme sitten kuitenkin thaimaalaisen ruuan äärelle. Se, mikä tosin pisti silmään, oli se, että suomalaiset myyjät katsoivat silmiin kertoessaan annoksista tai tuotteista. Thaimaalaiset myyjät sen sijaan käänsivät tervehdyksen jälkeen katseensa pois ja kertoivat tavallaan seinälle tai sille padalle. Tietääkö joku, onko tässä jokin kulttuuriero vai pelkästään vaan henkilökohtainen myyjien oma taitamattomuus tai ujous?

Murunenhan harrastaa taimien vaihtoa tai yleensäkin vaihtaa jotain johonkin. Kuinka ollakaan eräänä kertana hän tuli viherkasvin alku purkissa kotiin ja sanoi sen olevan upea ruusu. Aha! 

Nyt se ruusu sitten kukki ensi kertaa ja voi että olikin ISO ja KAUNIS kerrottu ruusu! Kiinanruusu siis kyseessä! Nuppuja on vielä monta. 

Värejä värejä. Vaikka äkkiseltään katsottuna kodissamme on vain vihreää, ruskeaa ja mustaa, niin tarkemman syynin jälkeen niitä väripilkkuja löytyy sieltä täältä. Esimerkiksi tämä puinen papukaija, jonka ostin Korkeasaaresta muutama vuosi sitten. 

Nukkatyräkin poikasia kasvaa useampia ja itse ukkotyräkki on jo yli 40 vuotias! Ajattele! On sen verran vinossa (ei kuvassa oleva), että pitää vuosihuollon yhteydessä katkaista ja toivoa, että kasvaa uutta lehteä ensi kesänä. Olemme nyt näillä poikatyräkeillä testailleet, kuinka se katkaisu vaikuttaa niihin. Hyvin. Ei ole ollut hämminkiä. Sen verran pitää vaan olla varovainen, kun maito näissä on hyvinkin myrkyllistä. Ei siis saa paljain käsin kosketella maitoa, ja maidon tulo pitää tyrehdyttää nopeasti märällä, kylmällä talouspaperisutturalla. 

Basilika on joka vuotinen MUST HAVE-juttumme. Tuoreet yrtit kuuluvat meillä ruuan laittoon. Tänään on pizzapäivä ja pizzaankin sujahtaa kourallinen basilikaa ja ehkä jotain muutakin makua antamaan. -Ja väriterapiaa! 

3 sadepäivän asiaa, joilla pääsee zen-tilaan

Kuinka onnekas olenkaan, kun minulla on kaikki, mitä voin vaan haaveilla. Minulla on kaikki se, mitä tarvitsen ja vähän ylikin. Olen niin onnekas, etten välttämättä edes tajua sitä kokonaisuutta, sillä enhän ole elänyt esimerkiksi kadulla prostituoituna tai hoitanut kamalissa kivuissa lääkkeettömänä ja ilman lääkäripalveluja koko taloutta. Suomessa saa apua ilman vakuutuksia ja ilman vuosien palkkojen uhrauksia. 

Jos minulle olisi sanottu 10 vuotta sitten, että elämäni muuttuu kauniiksi saduksi Tuhkimotarinaa johdatellen, olisin nauranut. Olen ihan tavallinen nainen, enkä satujen prinsessa! Ja jos minulle olisi 4 vuotta sitten sanottu, että tee vaan blogi, niin muutos sinussa itsessäsi tulee olemaan valtaisa, olisin puistellut päätäni epäuskoisena ja hämmentyneenä kysynyt: Kuinkakohan se sitten on mahdollista?! 

Mutta niin se vaan on, että tässä sitä ollaan ja onnellisia. Ei mitään mullistavaa ole tapahtunut, kunhan nyt elän, olen ja voin niin hyvin, kuin se minulle suodaan. Elämän polut vaan muuttuivat helpommiksi taivaltaa, mitä 10 vuotta sitten ja blogi on tuonut suuria ilon aiheita mukanaan 4 vuoden aikana. Olen mm. löytänyt itsestäni sen puolen, että minäkin saan olla heikko välillä ja rakastettava ja jopa rakastan itse itseäni. ei sen vähempää... 

Otsikko tähän postaukseen on kuitenkin 3 sadepäivän asiaa, eikä Viltsun tuhkimotarinaa. Siispä mennään asiaan. Eli kuinka tykkään kuluttaa sadepäivää muunmuassa. 

Yksi sellainen asia on haaveilu. Ihan totta! Haaveilen, meditoin ja matkaan läpi maapallon universaaliin avaruuteen saakka. Haaveilen lämmöstä ja kauniista lomakohteista, haaveilen mansikkapirtelöistä ja kermakakuista, haaveilen norsuista ja ratsastaa kamelilla... Ja haaveista syntyy runoja tai kortteja tai ehkäpä vain hetki Zen-tilassa. 

Toinen sadepäivän puuhani on tehdä kasvohoito tai jokin muu kauneudenhoidollinen juttu itselleni mutta myös Muruselle. Itseasiassa alakuvassa olevilla kasvojen puhdistustuotteilla vietimme naisteniltaa neljän naisen voimin. 

Skin Blossomin tuotteet soveltuvat erinomaisesti naisteniltaan, sillä vaikka kyseessä onkin "vain" kasvovesi ja Hellävarainen kasvojen pesu-aine, ovat ne korkealuokkaisia luonnonmukaisia tuotteita. Näitä on ihana yhdistellä kasvonaamioiden ja voiteiden kanssa kokonaisuudeksi. 

Tämä Skin Blossomin parivaljakko saapui itselleni Ruohonjuurelta testiin ja koska olin jo aikaisemmin tutustunut hiustenhoidon yhteydessä Skin blossomiin, osasin aavistella yrttien kutkuttavaa tuoksua ja laadukasta kasvojenhoitoa. 

Hellävarainen kasvopesu on pumppupullossa, josta sitä on helppo ja hygieeninen annostella. Väriltään aine on valkoista ja tuoksu, kyllä! Yrtit hyväilevät aisteja! Ei mikään yltiöäklö tuoksu, vaan juuri sellainen kesäisen mökkisaunan yrttikylvyn tuoksu. Tuote pesee vaahdon kera pienelläkin määrällä ja se huuhdotaan pois vedellä. 

Virkistävä kasvovesi soveltuu niin arkirutiineissa kuin hemmotteluhetkissäkin kasvojen pesun jälkeiseksi tuotteeksi. Muistathan pyyhkiä myös kaulan ja decolteen, jotka mielestäni kuuluvat osana kasvojen hoitoon. 

Kasvovesi on kierrekorkillisessa pullossa, josta vanulapulle annostelu on kätevämpää. Mieto yrttimäinen tuoksu myös tässä tuotteessa. Siksi rakastankin Skin Blossomia (ja Ruohonjuurta). Nimenomaan laatu, toimivuus ja tuoksumaailma saavat minut zen-tilaan. 

Kannattaakin muuten käydä Ruohonjuuren etusivulta lukemassa, kuinka voit saada digitaalisen leffalahjakortin! Lahjakortilla näet viisi elokuvaa! Ja eipä velvoita suuriin tilauksiin! Vinkkinä vain. 

 Se kolmas sadepäivän herkku on nuotio. Tai tuli yleensäkin. Ja jos nyt olet vähällä sanoa, ettei sateella voi nuotiota laittaa, niin voipas! Vastahan me olimme vesisateessa tulilla! Nuotio palaa katoksessa tai kodassa aivan hyvin. Valoa kaipaan sateisina harmaina päivinä erityisesti ja tuli antaa valon lisäksi lämpöä ja Zeniä. Savun tuoksu pienissä määrin, ettei mene migreenin puolelle, on sitä aistien liittoa. Ja jopa Kundaliinijoogassa, jota harrastan, mainitaan tulen olevan oleellinen asia jonka avulla voi saavuttaa rauhallisuuden tilan.

Tässä on vain kolme asiaa, ja voisin jatkaa listaa pitemmällekin. Postaus on kuitenkin paree pitää tämän mittaisena, ettet pitkästy seuraani. Sen sijaan haluaisin tietää, mikä sinut saa Zen-tilaan, vai onko moinen sinusta huuhaata?

Tervetuloa tutustumaan

Nyt se sitten on julkaisukelpoinen, elikkäs omien töideni blogikauppa. Juu, olihan minulla sellainen aikaisemminkin, mutta se oli jotenkin hankala. Luulen, että tämä pohja toimii paremmin. 

Mitään kirpputoria siitä ei nyt tule, vaan yksistään kortteja ja koruja, joita itse satunnaisesti valmistan. 

Minulla on jo jemmassa joitakin koruja, joita lisäilen pikkuhiljaa. Kyselkää, jos jotain etsiskelette. Kenties lempiväreissä tai lahjan saajan toiveiden mukaisesti. Kultaa ja muita jalometalleja en työstä ja tilaustöissä varaan aikaa, jotta saan hankittua materiaalit ja tehtyä hyvää jälkeä.

 Korviksissa on aina nikkelittömät koukutkin. Sen taas huomasin, kun itse olen nikkeliallergikko, ja sain korvakorut lahjaksi. Kauniit ovat, mutta kun aiheuttavat allergiaa. Vaihdoin "omat" koukut niihin ja kutina ja tulehdus loppuivat. Arvatenkin ne kaikista halvimmat koukut, joissa ei edes lue mitä ne ovat, ovat juurikin allergisoivia. 

Kierrätysaskartelu näkyy töissäni siten, että uusiin tarvikkeisiin SAATAN lisätä jonkin kierrätettävän, ehjän ja puhdistetun osan. En kuitenkaan niitä korviskoukkuja. Esimerkiksi katkennut kaulakoru voi hyvinkin saada uuden arvoisensa elämän rannekorussa, kunhan ensin puhdistan ja työstän korun. Missään nimessä mitään sekundaa ei ole siltikään. Miksi ihmeessä heittäisimme pois kauniin korun vain siksi, että se on katkennut tai sen pari on kadonnut?! Tästä mainitsin radiohaastattelussanikin taannoin. Annetaan vajavaisille mahdollisuus, olipa kyse korusta tai ihmisestä. :D 

Korteissa saattaa olla vaikkapa lahjapaperista taustapaperi tai lehdestä leikattuja tekstejä. Juurikin sillai, että homma toimii kokonaisuutena valmiissa työssä. Kierrätysaskartelu ei siis tarkoita roskaa tai viallisia tuotteita. Ei myöskään aina ilmaiseksi saatuja! Kyllä, kierrätysmateriaaliakin voi ostaa/tilata/maksaa postikuluja! 

Sen suuremmitta puheitta, linkki uudistuneeseen, kokonaan uuteen blogikauppaani: KORUKORTTI