Olen edelleen täällä. Kiitos, kun sinä olet siinä. Väliaikatietoja sen verran, että blogi alkaa toimia aktiivisesti päivittäin heti, kun saan kortisonia ja puudutuspiikkiä lonkkiin. Tällä hetkellä makaan 90% päivästä joko sängyssä tai sohvalla ja sen 10% käyn jalkeilla pakollisilla tarpeilla. Syön sohvalta käsin, koska siinä on pehmeää istua ja esim. eilinen hammaslääkärissä käynti tapahtui eri asennossa, kuin normaalisti. Syyskuun haaste tulee todennäköisesti myöhässä samoin, kuin arvonta ja postauksetkin. Mutta hyväähän kannattaa odottaa ja luvassa on ainakin arvonnan osalta herkkua. Kuvainnollisesti. Lisäksi hyvin pian tulossa upea lahjavinkki miehille, joten olkaas kuulolla!
Kuvien herkut ovat rakkaani ostamia kansainvälisiltä suurmarkkinoilta, jonne en itse päässyt. ostoslistan laitoin mukaan, eli italialaista suklaata ja yllätä-mut. Vaimo osasikin yllättää, sillä kotiin tuli suklaiden lisäksi ihanan värikkäitä vaahtokarkkikuppikakkuja ja makumanteleita ja -pähkinöitä. Nam! Pakko niistä oli ottaa moooonta kuvaa, sillä rakastuin noihin kuppiksiin värien(-kin) takia. IHANIA!
Mulle on tullut postin kauttakin ihana ylläri, jonka haluan ehdottomasti sinulle näyttää. Liikutuin lähes kyyneliin nähtyäni, mitä paksu kuori sisälsi. Haluat varmasti nähdä sen kokonaan. vinkkaan sen verran, että kyseessä on itsetehty kirjanen ja satulinnun sulka!
Tässä alustavia juonipaljastuksia Inspikseen tulevalle kuulle, eikä se tähän jää. Onhan syyskuu minun synttärikuukautenikin! Eiköhän me jotain kivaa keksitä extraksi. :) nyt lepäilen ja yritän päästä lääkärin pakeille ehkä jo huomenna.
Ihana nähdä sinua pitkästä aikaa! Tai no, enhän minä sinua varsinaisesti näe, mutta toivon mukaan kuulen sinusta kommentin muodossa. Olen kaivannut Inspistä ja sinua, enkä yksinkertaisesti enää voinut olla tulematta takaisin blogin pariin.
Missä sitten olen ollut? Yllätys yllätys, sairaana. Sairauteni on edennyt ja unet vähentyneet, kipujen kanssa selviytyminen on entistäkin vaikeampaa, mutta teen kaikkeni, että saan kivut hallintaan taas. Lepoa, lepoa ja kourakaupalla pillereitä. Rakkaani hieroo selkääni ja lonkkiani sekä olkapäätäni ja laittaa niihin hevosvoiteita. Joko kylmää tai lämmittävää ja tuo kylmäpakkauksia tarvittaessa. Nyt kun YT:n kautta hän on työtön, voi hän auttaa minua 24/7 ja sen hän tekeekin tarvittaessa. Minua on siunattu todellisella pyyteettömällä rakkaudella.
Koko postaukseni ei ole kipupotilaan arkea, vaikka toisaalta, onhan se sitä. Hyvinä ja huonoina aikoina. Tässä viime viikolla pääsin rakkaani kanssa käymään kuvausmatkalla eräällä ihanalla erämökillä, jota valokuvausseura laittelee kuntoon parhaillaan. Pohdimme tarkoin, kuinka pääsisin matkaan, vai pääsenkö ollenkaan, mutta kun selvisi, että yöpaikka on mökissä, autolla päästään pihaan oven eteen ja muutenkin maasto on tasaista ja hoidettua, niin mikä ettei. Samahan se on, missä makaan päivät. Lisärasitusta toki aina tulee, kun vähänkään liikun, mutta voit sen uskoa, että pää tarvitsee muutakin, kuin 4 seinää, katon ja lattian. Kostautukoon se sitten... Niinpä olimme 3 päivää täydessä luonnon hiljaisuudessa ja periaatteessa kahdestaan, vaikkakin ystävämme kävi opastamassa meitä hieman ja notskiseurana olemassa.
Tuo ihana kuva on otettu pihamaalta, joten voit uskoa, että sielumme lepäsi tuolla! Olin niin onnellinen saatuani olla ulkona ja ekaa kertaa tälle kesää ottaa aurinkoa ja olla pihalla ihan kunnolla. köh köh.. Tuon lauseen voi tulkita kahdella tavalla, joten vastuu olkoon lukijalla. hih hih.
Sää suosi meitä, vaikka pari kertaa ropsauttikin vettä. Ei haitannut. Sähköä meillä ei ollut kolmeen päivään eikä somettamista juurikaan, ellei lasketa instaan julkaisemaani kuvaa ja tanssivista kuplista ottamiani kahta videon pätkää. Tuo ihana loma tuli meille tarpeeseen ja kuvia tuli otettua paljon. Laitan sinullekin nähtäväksi niitä lisää, kunhan ennätän. Nyt kuitenkin jätän tähän, esimakusteluun, sillä toipumisprosessi on yhä käynnissä lomasta ja haluan näyttää sinulle muutakin.
Nimittäin @inspiration haastaa-haasteen heinä-elokuun haasteena oli vaihtorinki. Minun parikseni tuli Tarja K. jolle lähetin kuoressa askartelumatskua ja tekemäni atc-kortin. Tarja kiittdeli jo postista, joten esittelen oman korttini ja mitä sain Tarja K.lta. Jos sinulla on vielä vaihto kesken, laitathan nopsaan postia parillesi, sillä kuu vaihtuu jo ensi viikolla!
Tein atc:n, jossa tausta on valmis postileima-paperi. Siihen liimailin kaikenlaista...
Esimerkiksi kiiltokuva, jossa kaksi tyttöä, ja toiselle piirsin paketin syliin.
Kissat ovat washiteipistä leikattu irti ja liimattu stanssatun talo-kuvion päälle. stanssaus on palasesta tehty, eli ns. jämäpala.
Pilvihattara on stanssattu ja kimalleliimalla koristeltu. Reunat tummensin tussilla tällä kertaa.
Enää en ole laskuissa mukana, montako atc:ta olen elämäni aikana tehnyt, mutta satoja, ellei jopa tuhatkin ylitetty jo.
Näin pienistä ja simppeleistäkin matskuista saa tehtyä helposti atc-kortin, kunhan sommittelee ja kokeilee rohkeasti kaikkea, mitä pöydältä löytyy, tai suunnittelee valmiiksi mitä haluaa tehdä. Atc-harrastus on hauskaa puuhaa! Näitä kortteja ei muuten myydä! Ne vaihdetaan. Poikkeuksena ulkomailla näkyviä maksullisia kortteja, joista ollaan hyvinkin kahta eri mieltä. Se on vasten atc-periaatteita, mutta onko maksullinen atc sitten taidekortti, eikä taiteellinen keräilykortti? Itse en voisi edes kuvitella myyväni yhtikäs yhtään atc:ta, vaikka mikä olisi. murinaa...
Atc:n lisäksi tein kortin, jossa kiitin vaihdosta. Tässä postikorttikokoisessa kortissa taustapaperi on gelli platella tehty ja siihen päälle kiiltokuvatyttö ja stanssattu lehti. Tekstin kirjoitin itse koneelle ja tulostin.
Tarja K.lta sain itsekin kortin. Upea kortti. Tarja K.lla ei muuten ole blogia, joten en voi linkittää häntä tänne.
Kortin sisäpuolella oli tasku, jossa oli minulle tuleva atc. Tästä kuvasta näetkin hyvin, mikä kokoero on postikorttikokoisella kortilla ja atc-kortilla.
Todella taidokas ja kaunis kortti. On nähty vaivaa ja keksitty hauskasti jokainen yksityiskohta. Lisäksi kuoressa oli kivoja vaihtotarvikkeita askarteluun. Kiitos Tarja K.! Olen otettu!
Sirpaleet tuovat onnea. Kun iso peili hajoaa, onnea tulee ilmeisemmin tupaan roppa kaupalla. Muta heittääkkö se peili palasineen roskiin vai irrottaakko kehykset, vaikkei niissä ole lasia eikä peiliä saa tilaamatta siihen? Arvelen, että iso tilauspeili maksaa maltaita. Toki jos palaset ovat pientä hippua, ei vaihtoehtoja ole, mutta jos palat ovat isoja, niin voisihan ne hyötykäyttää jotenkin. Eikö totta?
Meillä ikivanha peili tipahti seinältä alas, kun kannatinköysi oli lahonnut ja katkennut. Onni onnettomuudessa, että olimme Murusen kanssa kotona ja ettei kissoista kumpikaan jäänyt peilin alle. Kaikki kyllä säikähdimme sitä pamausta. Kissoja myöten uteliaisuus voitti kuitenkin, ja joka iikka tuijotti samaan suuntaan. Tuleeko sieltä pommikone ammuksineen vai maanjäristys vai mikä se oli? Keitänkö naapurille kahvit, jos tippuu alas remppahommistaan vai... Ei kun sehän on peili!!!
Kehykset ovat itsestään jo sen verran hienot ja arvokkaat, etten yksinkertaisesti voinut heittää peiliä roskiin. aikansa sitä katselin lattialla, kunnes tuli mieleeni, että voihan sen paikata... Ai voi vai?
Niinpä aloin suunnitella paikkauskuviota, kuinka homman toteutan ja mitä peiliin tulisi. Sitten yhtenä päivänä penkoessani verstaan kaappeja löysin timantit. (Ei-askartelijoille tiedoksi, että timantit ovat askartelijan unelmia mutta valitettavasti eivät oikeita timantteja).
Oli oikeastaan helpommin ajatustyönä tehty homma, kuin itse valmistusprosessi eli peilin kasaus ja tuunaus, sillä sirpaleet tuli saada just eikä melkein kohdilleen ja jokaikinen palanen talteen. Sitten kun ne piti vielä saada liimattua niin, että palaset ovat paikoillaan, eivätkä tipahda kuivumisprosessin aikana. Pala palalta pidin kiinni paloja ja nikkaroin takaseinälle tukipalkkeja, jotta saisin palat pysymään. Mutta lopulta se onnistui ja saatoin alkaa koristelemaan saumat. Onneksi palaset olivat pois vain kahdesta nurkasta, joten suurempia taiteiluja ei tarvinnut alkaa tekemään, eikä mosaiikkityöksi tätä kutsumaan.
Yläkulmaan laitoin puun oksan ja oksalle lintuhäkin. Hieman lumihuntua ja jääkiteitä oksille, jotta kunnolla kimaltaisi. Tällaisten kaartelevien asioiden ansiosta saumojen peittäminen onnistui hyvin.
Alakulmaan laitoin myös jääkukka-oksan ja oksalle pienen tipusen. Tipusella on häkin avain suussaan. Minusta tällainen teema on ainoa oikea, koska häkki ei saa sulkea lintua sisäänsä. Ja tässähän mentiin jo metaforaan, eli omaan voimauttavaan vertauskuvaani omasta vapaudestani ilman narsismia. Siksi siis linnuton häkki/vapaa lintu eikä häkkiin suljettu lintu.
Oletkos sinä tehnyt peilistä uutta tai peilin palasista jotain muuta?
Itse olen aikaisemmin käyttänyt peilipalasia monessakin askartelussa, mutta tällä kertaa se oli uudestaan kasattu peili.
Rakastan koruja ja niiden kimallusta. On ihana pukea asuun sopivat korut tai korut, joilla on jokin sanoma. Esimerkiksi medaljonki, jonka sisälle on laitettu juuri minulle tärkeät muistot tai merkitykset symboleina tai kuvina.
Onko sinulle koruilla merkitystä ja pidätkö yleensäkin koruista?
Kotimainen kosmetiikan verkkokauppa, Sunrise Cosmetics, joka tunnetaan muovituotteita valmistavana ja kosmetiikkaa maahantuovana yrityksenä, lähti mukaan jalkahoitoni toteuttamiseen Iroha naturen kuorivilla sukilla.
Syy siihen, miksi tarvitsin apua, oli se, että kaikista voiteista ja raspaamisista, liuottamisista ja muistakin kotikonsteista huolimatta sairauksieni yhteissumma aiheuttaa jalkapohjieni kuivumista, hilseilyä ja paksuuntumista. Muutaman kerran kuukaudessa jopa repeilivät verille saakka. Luulin jo, ettei muuta apukeinoa olekaan, kuin voidella hoitavilla, paksuilla voiteilla usean kerran päivässä. Parhaillaan/pahimmillaan olinkin paksu kerron voidetta jalkapohjissa ja muovipussit päälle. Sillä konstilla ei kuitenkaan kävelä liukastelematta ja muutenkin pussi rullautuu helposti varpaisiin, jos esim. jalat liikkuvat mattoa/sänkyä vasten. Mitä hävittävää minulla siis oli siinä, että kokeilisin vielä yhtä uutta juttua, eli kuorivia sukkia.
Sunrise Cosmeticsin verkkokaupasta löytyy kattava valikoima hiusten- ja ihonhoitotuotteita, ja sieltä siis nämä tämän kertaiset esittelemäni sukatkin löytyivät.
Kuorivat sukat on tarkoitettu kovettumien ja kuivan ihon poistoon. Koska omat jalkani ovat olleet niin heikossa kunnossa, olin skeptinen moisten sukkien suhteen. Jos ei kortisonit ja muut voiteetkaan auta, saatikka sauna, vesikylvyt jne, niin mikä näissä sukissa muka voisi olla parempaa. Halusin kuitenkin olla IHAN VARMA, ja kaikkeni yrittänyt ennen, ennenkuin heittäisin hanskat tiskiin, tai paremminkin sukat, ja sanoisin, ettei tähän auta mikään.
Niinpä eräänä päivänä, kun tiesin olevani kotona sen päivän, eikä sillä hetkellä jaloissani ollut haavaumia, avasin kuorivien sukkien pakkauksen ja tutustuin tuotteeseen vaihe vaiheelta. Tosiaankin, jalkojen on oltava ehjät kuorivia sukkia käytettäessä.
Sukkapari on yhtenä kappaleena pussissa, eli hygieeniset ja puhtaat. Et myöskään tahraa käsiäsi sukkia pois ottaessa pakkauksesta tai niitten käsittelyssä missään vaiheessa. (Poikkeuksena loppusilaus, josta kerron myöhemmin tässä postauksessa. )
Keskellä sukkaparia menee selvä raja, josta sukat leikataan irti toisistaan. Huomasin, ettei kannata leikata rajan keskeltä, vaan molemmin puolin juuri ja juuri yli rajan, jotta molemmat sukat saadaan auki.
Muovisukan sisällä on toinen, kangasmainen sukka, johon on uutettu hoitavat aineet. Tuoksu on ihanan laventelinen, muttei ainakaan minun mielestäni mitenkään yliampuva. Sen verran raotetaan kangassukkaa, että jalka saadaan sen sisälle. Tällöin jalkasi on siis nilkkaa myöten kangassukassa/uutteessa sekä muovisukassa. Uutetta on niin reilusti, että se riittää varmasti isompaankin jalkapohjaan varpaineen ja kantapäineen. Samalla uute virkistää jalkoja.
Kun jalat ovat sukissa, nilkkaremmi vedetään nilkan ympäri sukasta kiinni. Sen huomasin, ettei pituutta ole riittävästi paksumpiin nilkkoihin ja muutenkin aika hepposet remmit. Minulla irtosi toisesta sukasta heti alkuunsa remmi (tarranauha). Se ei kuitenkaan pilaa sukkia millään muotoa, vaan minä laitoin näiden sukkien päälle toiset, isommat sukat ja hyvin pysyivät jaloissa. Voit kokeilla esim. villasukkia tai aamutossuja, jotka pitäisivät kuorivat sukat paikoillaan. Tai teippaa kevyesti esim. maalarinteipillä varret, mutta ei niin tiukasti, ettei veri pääse kiertämään! En suosittele jesaria tms, mitä et saa helposti irti sukkien poisoton aikana!
Sukkien annetaan vaikuttaa 90-120 minuuttia, jona aikana voit katsoa vaikkapa leffaa kissa sylissäsi, tai lukea tenttiin tai vaihda vaikkapa kuulumiset parhaan tyttökaverisi kanssa!
Tämän jälkeen jalat huuhtellaan. Tässä vaiheessa siis joudut kätesi kastelemaan, et aiemmin. Pese kuoriva uute hyvin pois, mutta älä voitele pesun jälkeen jalkojasi millään voiteella! Seuraavien päivien aikana iho alkaa uudistua. Älä käytä jalkavoiteita kuoriutumisprosessin aikana missään vaiheessa, jotta hoito olisi mahdollisimman tehokas.
Laitan videon sukkien käytöstä tähän väliin.
Kun olin pessyt jalat, olin pettynyt. Jaloista ei ollut kuoriutunut yhtikäs mikään! Ihanan pehmeäthän ne olivat ja sinänsä hyväntuntuiset, mutta siinä kaikki. Onneksi kuitenkin jaloillani oli sen verran hyvä olla, ettei edes mieli tehnyt voidella niitä kosteusvoiteella. Koska pakkauksessa sanottiin, että prosessin kesto riippuu kuivan ihosolukon paksuudesta ja täten voi kestää 7- 10 päivääkin, päätin antaa sukille vielä toisen mahdollisuuden. Siitä alkoi jalkojeni erityistarkkailu. Heh heh.
Tuote ei sisällä parabeenejä eikä sitä ole testattu eläinkokeilla, joten siinä lisää plussaa, miksi kokeilin näitä itse.
Seuraavien päivien aikana jaloissani tehtiin salaista työtä minun tietämättäni. Yhdistelmä AHA-happoja ja tehokkaita kasveista saatavia uutteita nikkaroivat sisältä käsin kuivaa ihosolukkoa ja kovettumia pois. 7 vuorokautta siihen meni, että jalkapohjistani näkyi selvästi, että se luo nahkansa!
Riekaleita sai napsittua pois ihan kivuttomasti ilman terveen ihon vaurioittamista. Kuvassa yli viikko mennyt sukkien käytöstä. Osa kuoriutunut jo pois. Riekaleet vaan suurenivat tuostakin ja lopulta lähti isoja laattoja irti. Paksut kantapäät, liuskottuvat, halkeilevat jalkapohjat, kuivat ja myksedeeman aikaansaamat ruvet varpaista jne kuoriutuivat kokonaan pois. Tilalle tuli uusi, terve ja vaaleanpunainen iho. Itkin ilosta ja hehkutin jalkojeni hyvinvointia jokaiselle tuttavalle, jonka tapasin. Olin löytänyt vihdoin avun jaloilleni!
Sukat Hinta:14.85 € Sunrise Cosmetics Pr-näytteenä saatu Korostan, että postaus on VAIN minun jaloistani ja niiden avusta! Keskustele lääkärisi kanssa, voitko käyttää sinulla olevan sairauden kanssa kuorivia sukkia vai et. Esim. Diabeetikoille ja raskaana oleville näitä ei suositella ilman lääkärin lupaa! Valmistaja suosittelee ihotestin tekemistä pienelle alueelle ennen ensimmäistä käyttökertaa. Tuotetta ei tule käyttää rikkoontuneelle tai ärtyneelle iholle. Vältä aineen joutumista silmiin. Pidä lasten ulottumattomissa.
Kesälomareissusta otettuja kuvia. Kuvasarja on jatkoa jo aiemmin näytetyille reissukuville, joita löydät TÄÄLTÄ.
Huoneemme Hotelli Versossa oli kahden hengen Superior aamiaisella. Sänky oli erinomainen nukkua! Muutenkin huone oli viihtyisä ja kaunis ja rauhallisella paikalla. Kiitos henkilökunnan, jotka antoivat meille huoneen juuri tuolta paikalta.
Taikurissa kävimme pienellä??? välipalalla ja rakastuimme bataattiranuihin.
Palataksemme vielä hotelliimme...
Hotelli on koristeltu ihanilla yksityiskohdilla, joista ainakin minä pidin kovasti.
Huoneessamme oli myös työhuone erikseen wifi-yhteydellä.
Tossut ja kylpytakit kuuluivat huoneen hintaan. Kuvassa siis sen hetken Päivän asu. :D Ainakin huoneessa.
Huoneessamme oli myös tallelokero ja minibaari. Minibaarin hintataso tosin oli huikea, joten mielummin menimme ulos nauttimaan virvokkeista.
Olutsatamassa pääsimme maistelemaan erilaisia kotimaisia oluita, joista löysimmekin omat suosikkimme. Häiriötä ja humalaisten hörinää alueella ei tavattu lainkaan, niinkuin ei virkavaltaakaan. Tosi kiva ulkotapahtuma.
Verson aamupala oli huikea ja onhan se myös kehuttukin. Eikä ihme. Jos jotain pitäisi huonoa sanoa, niin jäin kaipaamaan hieman appelsiinituoremehua, jota ei ollut tarjolla. Sen sijaan kaikkea muuta oli senkin edestä ja hyvin järjestelty ja joutuin etenevät jonot.. Jos nyt jonoja edes oli. Suosittelen siis aamupalaa ainakin Versossa.
Hotellin valaistus oli miellyttävä. Joitakin paikkoja oli hämyisää ja tunnelmallista, huoneet olivat valoisat ja peilien avulla entistäkin tilavemmat ja viihtyisät. Kaappitilaa oli hurjasti vaikka asustella pitempäänkin.
Kylppärin simppeliys ja samalla tyylikkyys oli myös mieleeni.
Ammeen lisäksi huoneessa oli laadukkaat Ritualsin tuotteet.
Ja ne yksityiskohdat... Ihan tosi, niistä ei voi liikaa hehkuttaa!
Nyt on tämä Jyväskylän hotelli- ja olutsatama-reissu esitelty. Siispä haikeana kiitän vielä Verson henkilökuntaa ja siirryn eteenpäin.
Minulta pyydettiin 8vuotiaalle pojalle korttia. Poika tykkää Minegraftista, joten se olisi hyvä teema kortille. En ollut koskaan kuullutkaan Minegraftista siihen mennessä, joten googletin aiheen ja aloin etsimään aiheeseen liittyvää matskua ja mistä on kyse. voin kertoa, että jälkeenpäin olen saanut tutustua kyseiseen peliin tämän nuoren miehenpuolikkaan seurassa.
Fontti korttiin on Minegraftin oma fontti. Kuva on itse pelistä. Stanssasinkannettavan tietokoneen ja hiiren. Tein itse hiirimaton. Kartasta revitty palanen ja stanssattu tausta sekä punainen paperi. Kortti kehystetty timanteilla. Peitin blogiin kortin saajan nimen mustalla, eli nimi on tuon mustan lätkän alla Onnea-sanan jälkeen.
Matka itse ostettu Hotellihuone itse maksettu Olutsatama omakustanteinen kotimaan matka Ruuat ja juomat itse maksettuja kaikkialla Kortti itse tehty
