Kerran elämässä yllärivaihdossa mukana ja tämäkin jouti korttiin samalla
Mikä sinulle tuottaa iloa läpi elämän?
Jos jotain omalla kohdallani muistelen ja mietin, niin askartelu on tavalla tai toisella seurannut mukanani aina. Ihan pienenä lapsena jo ekaluokalla piirsin kuvia lehtiin ja voitinkin piirustuksillani jotain pientä. Elämäni eka voitto taisi olla sellainen pyöreähkö mustekynä, joka muistutti kuvaltaan Harlekiininukkea. Muistaakseni vihko tuli mukana. Muistan sen siksi, koska siihen aikaan ei oikeastaan muita kisoja ollutkaan. Seuraava oli myöhemmin vasta. Säilytin kyseistä kynää kauan vielä senkin jälkeen kun siitä muste loppui. Aarteeni. :)
Olen askarrellut kaikenlaista pientä, piirtänyt ja maalannut tauluja, väkertänyt pöytäkoristeita, virkannut patalappuja... Vähän sitä sun tätä. Nuo ompelu ja neulomishommat ovat olleet minulle mysteereitä. Nippanappa ne patalaput olen tehnyt, kun opettaja katsoi vieressä. :D
Suurin työni on, kun ompelin kastemekon lapselleni. Siihen meni vuosi! Joo-o... Minun taidoillani.
Mutta nostan hattua itse itselleni, etten luovuttant koskaan ja sain tehtyä kaiken valmiiksi! Ja jatkan näpertelyä edelleenkin!
Kerran elämässä tulisi suoda itselleen viikonloppu vailla suunnitelmia. Unohtaa kello ja seurata omaa rytmiään.
Tätä noudatan ja erityisesti loma-aikoina! Silloin, kun Murunenkin on kaverina kotona siivoilemassa ja ruuan laitossa. Ettei ole aikatauluja. Ajatellaan vaikka jokin teltta- ja mökkireissu. Ei sellasiin kelloa tarvita! Riittää, kun taivaalle syttyy aurinko ja se sammuu iltasella. ;)
Jos saan käsiini aikakauslehtiä, selaan ne hyvin tarkasti läpi ja talletan. Niistä saa monet kerrat vielä lisää ja lisää hyvää matskua askarteluun. Sanoja, lauseita, kuvia, taustoja...
Toisinaan taas leikkaan esitteistä vain ne jännimmät kuvat tai tekstit irti jemmaan.
Nyt minulla on paljon lehtiä jemmassa, kun naapuri oli tyhjentänyt kaappinsa. ;)
Kiitos vaan!
Minulle tarjottiin lisääkin lehtiä, mutta kieltäydyin, sillä nyt tällä hetkellä niitä on tarpeeseeni asti. Myöhemmin taas, kunhan oma varastoni ensin hupenee.
Ei siis makiaa mahan täydeltä!
Aloin tuhoamaan lehti- ja esitepinoani.
Syntyi tämä atc-kortti.
Taustapaperina käytin jonkin teatterin esitteestä leikkaamaa "aarrekarttaa".
Hieman tussilla väritin lisää sitä.
Erään muovi-tarvikekaupan mainos houkuttelee minua erityisesti ja sielläpä oli jälleen ihana keijukais-koriste. Leikkasin irti. Tulostin sille uuden pään, jota fiksasin kynällä.
Lehtileikkeestä kukka hiuksiksi.
Sitten on sellaisia papereita ja 3D-arkkeja, joissa on välillä pieniä kuvia, joille ei meinaa keksiä käyttöä. Leikkelin niitä tähän korttiin. Ruusu, lintuhäkki ja rusetti.
Rusetin kiinnitin haaraniitillä lintuhäkin kanssa heiluvaksi.
Iloiseksi tulin korttia tehdessäni ja siitä lähti idea tekstiinkin. Löytyikin sopiva lehdestä vielä.
Tällä iloisella ATC-lla Silpputehtaan laajennusosan TJK-haasteeseen.
Osallistuin myös Pirittan yllärivaihtoon, jossa lähetimme toisillemme noin 20 euron arvoisen tuotteen, jonka itse teemme. Minä jo omani laitoinkin menemään hänelle.
Setti sisälsi tuplarannekorun, jota voi toki käyttää kaulakorunakin...
Korvakorut...
Sekä kaulakorun ruusuriipuksella.
Oikeastaan arvo olisi 36 euroa, mutta ajattelin, että teen koko setin silti.
On niin kivempi.
Riipuksessa myös pieni ruskea helmi.
Jännityksellä odotan, mitä minä saan. Tiedän vain, että Piritta tekee erilaisia juttuja, mitä en itse osaa tehdä.
Kommentit
Runsas, värikäs, kaunis kortti haasteeseen,kiitos!
Pidän tosi paljon tekemästäsi kortista!