Uuvuttava kipu ja sen lievitys

On niin paljon taas mielen päällä asioita, etten tiedä, mistä aloittaa, mistä jatkaa ja mihin lopettaa. Ei sinänsä blogattavaa, vaan ihan oman elämäni järjestykseen laittamista. 

Viikonloppuhan meni vauhdikkaasti Hyvän mielen heppojen parissa ja ystäväisen seurassa. Tuli askarreltua ja tuli tutustuttua ihan uusiin lajeihin ja ulkoiltua, juteltua,... 
Kivaa oli, mutta samalla myös äärettömän voimia kuluttavaa! 

Kun maanantai tuli ja jäin yksin, voimat olivatkin tyystin loppu. Voin pahoin ja nukahtelin istualtani. 
Seuraavana yönä nukuin kuin tukki. Heräsin horrokseen, kun rakkaani voiteli selkääni. Juurikin niin. Olen mukana testaamassa Bepancare emulsiovoidetta ja siitä kerron lisää teille myöhemmin, kunhan sen aika tulee. Pyysin Murusta vielä avaamaan ikkunan makkarista ja toivottelin hyvät työpäivät. 
Nukahdin sikiuneen uudestaan. 

Murunen oli miettinyt, etten voi nukkua siinä melussa... Mutta minä nukuin! Ihmettelin vain, mistä hän puhui, kun töistä kotiin tuli. 
Makkarin ikkuna oli siis auki ja ikkunan takana muutamien kymmenten metrien päässä oli katupora täydessä työn touhussa! RyskytihyrhyrpoukBAM. Ja minä nukuin... 

Uneni olivat hyvinkin normaaleja, suureellisia unia, minulle. Pelastin kokonaisen ihmiskunnan tuhoutumasta. Pikkujuttu... ;)

Seuraava yö ei enää ollutkaan yhtä hyvä. Valvoin koko yön. No, ehkä 5 minuuttia unta. 
Kivut kamalat ja mietinkin jo, pitäisikö sitä lähteä hakemaan jo ne vahvemmat aineet lääkäriltä? 
Sain kuitenkin levossa oloni kohentumaan ja laastarin vaihto osaltaan alkoi hellittää tuskaa. 

Nyt viime yönä sain taas nukuttua, mutta aamulla migreeni iski ja aloin oksentaa. Olo kuin pahassakin krapulassa, mutta sillä erolla, ettei kuume noussut. Sitä sitten kesti 4-5 tuntia. Huoh. 
ONNEKSI tämä tällainen episodi ei ole jatkuvaa! eihän joka viikonloppu vaan voi olla menossa tai touhuta jotain. 


Tässä kuvassa näet pelkästään tulehduskipulääkkeeni viikkoannoksen. Sen, mitä normaalisti joudun käyttämään. Tämän lisäksi minulla on lupa ottaa niitä enemmänkin tarvittaessa.


Vuorokausiannokseni ilman lisälääkitystä. Kuvasta puuttuvat kahtena päivänä viikosta otettava isompi satsi erästä lääkettä sekä lääkelaastari. 


Ja sehän siis kerrotaan seitsemällä...


Ilman tätä opusta olisi turhauttavaa kerätä kuitteja, anoa korvauksia ja pysyä ajantasalla, missä mennään. 

Missä mennään? 
Alamäessä, mutta periksi ei anneta. 
On paljon ihanaakin elämässäni ja sen vuoksi haluan taistella. 

Ihania asioita on tullut, niitä on tulossa lähiaikoinakin ja tulevaisuudessa. Eilen illallakin oivalsin jotain kivaa, joten ainakin rahatilanteessamme tulee pieni helpotus hetkeksi. Onhan jokainen kymppi aina eteenpäin! Esim. saamme vihdoin korjattua automme, jota erityisesti talvella  tarvitaan ehjänä. Samaten saan passin ja astmalääkkeet. (Piippu kun on jo loppu!)

Pari kivaa tekstaria sain tänään. Tiedossa kivoja asioita, joista kerron lisää piakkoin. 
Suunnitelmia ja toteutuksia. 
Pysy kuulolla. Tiedät ekana, mitä kivaa on tiedossa meillekin. ;)



Synttäriarvonta 27.8.2014 saakka! 



Kommentit

Tiia Koivusalo sanoi…
Oi ei mikä määrä lääkkeitä. Miten maksa noihin suhtautuu.... Voi ei, kaikesta seuraa varmaan kaikkea....
Viltsu sanoi…
Kun syö paljon pillereitä, pitää syödä pillereitä, jotka suojaavat pillereiltä mahaa ja ruuansulatuskanavia.