Lapsellista

Yksi elämäni vaikeimmista päivistä takana ja tänään vain ollaan oltu ja levätty. Ei mitään kiirettä mihinkään, ei mitään puuhaa, ei melua tai tapahtumia. Ihan vaan hiljaisuutta, lepoa ja voimien keruuta. Voi, kuinka sitä ihminen tarvitseekaan tällaisia päiviä toisinaan. 

Jos jotain hyvääkin, niin EHKÄ jotain uuden alkua tulossa. Katsotaan nyt, aika näyttää. Mutta niinhän se on monesti, että jonkin loppu on jonkin uuden alku. 

Tämä lasten rannekoru valmistui tässä jokin aika sitten. Lapsia on muutamia syntynyt vähälle aikaa ja vielä on ystäväpiiriin tulossa lisää lapsia. Elämän jatkumoa. Tulevaisuutta. 

Tämän korun tein kierrätetyistä osista ja koska eivät ihan priimaa ole, lähtee tämä veloituksetta jollekin.