Arjen irtiottoa ja rengastusta

Tämä päivä oli kaunis ja lämmin. Kuin morsian, vanhan kansan sanonnassa. Morsianpa hyvinkin. Valkoinen huntupilvi sinisen taivaan kannella. Näissä maisemissa me asustelemme ja näissä maisemissa on hyvä olla. 

Joskus on kuitenkin ihan kiva käydä jossakin muualla. Seikkailla maailmalla. Palata sitten kotiin takaisin. 

Kerron nyt yhdestä seikkailustamme, jossa rengastus oli oleellinen osa matkaamme. 

Eikä mikä tahansa rengastus, vaan päädyimme paikkaan, missä renkaita makoili vieri vierellä toisiaan tukien. Katselimme niitä hetken. Ihastelimme niiden kokoa ja näköä ja mietin, kuinka onkaan renkaan hyvä olla. 

Kun tuollainen vanha ja virttynyt rengas joutaa pois käytöstä, se silti seisoo ylväänä rivissä. Sillä on rengaskavereita lähellä ja siinä ne toisiaan tukevat rinta rinnan, tai vanne vannetta vasten. 

Ei ne toisiaan solvaa ja syyttele! Ne kyselevät, mistä olet tulossa, miten elit elämäsi auton, mopin tai muun vempaimen alla. Näitkö maailmaa paljonkin ja kuluiko pintasi kivissä vai asfaltilla. 

Ihminen on niin paljon itsekkäämpi ja ajattelemattomampi, että ensin haukutaan toinen ja sitten vasta selvitetään, että aijaa, itsessä se vika olikin! Ei anteeksipyyntöä esitetä. Vajotaan vaan maan alle hiljaa ja unohdetaan. jatketaan siitä mihin jäätiin. Paisutetaan omaa pahaa oloa sisimmässä. Ja kun se aika tulee, että ei enää ole toiminnassa mukana, alkaa miettimään, miksei häntä tueta. 

Kuka haluaa olla sellaisen kaveri, joka ei ajattele muita?! 

Rengas on aina antanut itsestään kaiken ja vienyt perille vaikeissakin olosuhteissa! Rengas ei syytä, ei valita! rengas on sinnikäs ja sitkeä. Se vaan jaksaa. Koska sen on hyvä olla! Se tietää olevansa arvokas ja se tietää, että sille on käyttöä vielä vanhanakin. Kukkapenkissä, uimarenkaana, kierrätyksessä jollakin tavalla...

Renkaiden ajatellaan maksavan kamalan paljon. Mietippä, jollei sinulla sitten olisi niitä renkaita? Oletko valmis arvostamaan toisen tärkeyttä elämässäsi niin, että olet valmis hieman joustamaan, arvostamaan ja hyväksymään sen, ettei aina kaikki mene niinkuin sinä haluaisit. Kaikki ei ole sinulle tarjolla ilmaiseksi ja kunhan vaan otat ja viskaat pois, kun et enää tarvitse. 

Tällä rengastusmatkalla kävimme myös rengashotellissa tutustumassa. Paljon huoneita, viihdykettä, spa ja mitähän kaikkea! Kelpaa siellä renkaiden pötkötellä ja odottaa taas ajovuoroaan. 

Paluumatkalla törmäsimme kauniiseen näkyyn tien penkereellä. Lupiineja ja metsän kukkiahan näkee joka kesä, mutta nämä kaunottaret olivat omaa luokkaansa. 

Narsissit kukkivat villinä ja vapaina ja tervehtivät ohikulkijoita. Omalla kauneudellaan eivät pöyhkeilleet, vaan halusivat ilahduttaa toisia. Se oli heidän mielipuuhaansa. Tuoda iloa! 

En minäkään haluaisi toisille mielipahaa aiheuttaa. Kyllä blogini tarkoitus on auttaa, tukea, kannustaa ja antaa ajatuksia, iloa ja positiivisuutta. Täällä ei todellakaan haasteta riitaa tai olla mustamaalaamassa sinua. täällä esitellään tuotteita, toisten ja omiani. Kaikki luvan kanssa! Täällä eletään arkea. Sillä twistillä, ettei täällä ole riitojen puintia! toki joku aina välillä haluaa yrittää aiheuttaa minullekin mielipahaa, mutta yleensä ne on ne yhdet samat ihmiset asialla. Joilla on itsellään paha olla. Näkevät pahaa kaikkialla. Heiltä lie puuttuu narsissit tien varrelta.

Jatkoimme matkaa. Polku kuljetti suoraan vanhaan pihaan. Tästä nykyhetkestä menneisyyteen. Aikaan, jolloin isovanhempamme olivat lapsia. Leikkivät käpylehmillä ja paperiliidokeilla. Rankkaa, mutta kaunista. Vaikeaa aikaa, mutta sittenkin arvot kohdallaan. 

Perhe ja ystävät olivat tärkeitä. Pidettiin hyvää huolta toisista. Oltiin avuliaita. 

Meitä tarkkailtiin ja kun katsoin siihen suuntaan, josta silmäpari katseli, se käänsi selkänsä. En se minä ollut... 

Ja kohta siipien havina kantautui korviin ja rastas lähti lentoon.