Siirry pääsisältöön

Kirjalla kohti kisälliä

Sheferijm-blogin mestarihaaste etenee hitaasti mutta varmasti kohdallani. En ole mikään pikalukija enkä lue kirjoja koko aikaa. Olen enemmänkin kausilukija. Lisäksi oman haasteensa tuo keskittymisvaikeudet, joita koen joka viikko pahimpina kipupäivinä. Tässä kuitenkin 4.s kirjani. 

Nyt kuitenkin tahdon esitellä sinulle kirjan, nimeltä Kukkien kieli. 

Kukkien kieli on Vanessa Diffenbaughin esikoisromaani ja se kertoo nimensä mukaan kukkien kielestä. Tiedätkös, että jokaisella kukalla on oma tarkoituksensa, merkityksensä. Kirja tuo ilmi hyvin monien kukkien merkityksen ja sai välillä miettimään omia kukkieni antokertoja, olenko todellakin antanut jollekin keltaisia ruusuja tai ihan väärään aikaan niitä punaisia. ;) Samalla Kukkien kieli saa innostumaan selvittämään, mikä minun oma kukkani voisi olla. Mikä kertoisi minusta ja mitä haluaisin antaa rakkaalleni tai vaikkapa jollekin toiselle lahjaksi. Mielenkiintoista!!!

Kukkien kielessä seurataan kodittoman ja täysi-ikäiseksi kasvaneen Victorian vaiheita. Victoria on hyvin sulkeutunut, ahdistunut ja vailla kenenkään kosketusta. Mietippäs, jos et koskaan saisi halausta, käden puristusta tai edes pienintäkään hipaisua. Victoria ei voinut sietää yhtään sitä, että hänen reviirilleen tultaisiin. 

Victoriaa on lapsena riepoteltu laitoksesta toiseen, kasvatuskodista toiseen ja kaiken aikaa ihmiset vaihtuvat ympärillä. Kukaan ei saa tyttöön kontaktia, eikä tyttö pysty oppimaan yhtään mitään koulussa tai kodeissa. Vaikea, agressiivinen, oppimaton lapsi. Ja nyt tämä lapsi on kasvanut aikuiseksi ja laitospaikka on annettava nuoremmille. On aika itsenäistyä. 

Kirjassa on kerrottu lastensuojeluviranomaisten ja lastenkotien kasvattajien näkökulmasta otteita. Sijaisperheenä olevien tuntoja. Etenkin Elisabethin, joka päätti, että Victoriasta hän ei aio luopua! Lisäksi seurataan kukkakauppiaiden elämää, joista yksi on aikuinen Victoria. 

Kirjan kerrontatyyli on vaihteleva Victorian lapsuuden ja aikuisuuden välillä. Toisinaan ollaan reilun 10 vuotiaan Victorian maailmassa, välillä aikuisuudessa ja taas palataan tähän kouluikäiseen lapseen. Tekstiä pystyy hyvin kuitenkin seuraamaan eikä suurempia sekaannuksia synny. 

Victoria saa työpaikan kukkakaupasta ja alkaa valmistaa lumoavia, taianomaisia kukkakimppuja asiakkailleen. Kukkakimput ovat enemmän, kuin vain kukkia. Niissä on mystiikkaa, taikuutta, joilla saadaan ihmiset rakastumaan toisiinsa, unohtamaan tai antamaan toivoa. Hyvin pian huomataan Victorian suunnaton lahja ja Victorian tarina voi alkaa. 

Pienen salaisuuden voin paljastaa, mutta loput saat lukea itse. Victoria OPPII kyllä asioita ja kosketuskaan ei tule olemaan puuttuva asia loppuelämän ajan. ;) 

Kun sain tämän kirjan lahjaksi, mietin heti, että tässä voisi olla mielenkiintoinen kirja. Luettuani sen, olen edelleen samaa mieltä. Kirjan henkilöt ovat kuvattu hyvin ja yksityiskohtaisesti. Voisin jopa vannoa maanneeni itsekin salaisessa puutarhassa tai tunteneeni kaktuksenpiikit jalkapohjissani. voisin vaikka vannoa nähneeni bussikuskin, joka joutui Victorian kolkkaamaksi tai ne kaikki opettajat, jotka ovat Victorian ajaneet pois kouluista. häirikkölapsi. Paha lapsi... Ja se yksi ainoa aikuinen joka halusi vihdoin pysäyttää tämän kamalan kierteen. 

Ehkä samaistuin välillä kirjaan siksikin, että itsellänikin on erityislapsi käytöshäiriöineen. ehkä näin lapsukaisessa jotain Victoriaa ja Victoriassa jotain Lapsukaisesta? Ehkä ainakin sen, että jokainen tulee joskus tuntemaan, mitä on rakkaus, mitä on löytää paikkansa ja mitä on tuntea erilaisia tunteita. 


Kommentit

Funchis sanoi…
Ai tuollainen kirja. Olen hypistellyt joskus tuota kirjastossa, mutta aina hylännyt. Jospa sittenkin nappaisin joskus kiinni. Vaikutti ihan mukavalta kuvauksesi mukaan.
Vilimarika sanoi…
Suosittelen todellakin.
Aino sanoi…
Hienosti kerroit kirjasta ja avasit tarinaa. Kukat ovat kiehtovia.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Super SaltBalans testissä

5. kesäkuuta 2013

Luin Pirkka-lehdestä mainosta, jossa kerrottiin yhden pillerin auttavan turvotukseen, silmäpusseihin, laihdutukseen, selluliittiin, magnesiumin puutteesta johtuviin kramppeihin tai suonenvetoon, runsaan hikoilun aiheuttamaan mineraalikatoon sekä hillitsemään suolan käytön haittoja. Itse kiinnitin huomiota erityisesti turvotukseen, silmäpusseihin ja kramppeihin. Lisäksi kesäkuumalla hikoilu sekä tietenkin selluliittiäkin löytyy, joten ne myös lisäpotkuna tuossa purkissa. 
En ole mitään laihdutuspillereitä edes halunnut kokeilla, koska niissä yleensä on jokin yhtenevä pointti: Ota tämä pilleri, juo vettä ja liiku paljon ja laihdut 5 kiloa vähintäänkin! Haloo! Ilman sitä pilleriäkin laihtuisi niillä ohjeilla! Mutta tällainen oireita lievittävä pilleri voisi ollakin kokeilun arvoinen. Toimiiko vai ei, sen tietää vain kokeilemalla. Mainos kun ei väittänyt mitään ihmeitä eikä pyytänyt tekemään suolan vähentämisiä tai muitakaan temppuja, jolloin tietenkin se auttaisi itsess…

Exfoliating Socks Lavender Kuorivat sukat käyttökokemukset

Kotimainen kosmetiikan verkkokauppa, Sunrise Cosmetics, joka tunnetaan muovituotteita valmistavana ja kosmetiikkaa maahantuovana yrityksenä, lähti mukaan jalkahoitoni toteuttamiseen Iroha naturen kuorivilla sukilla. 
Syy siihen, miksi tarvitsin apua, oli se, että kaikista voiteista ja raspaamisista, liuottamisista ja muistakin kotikonsteista huolimatta sairauksieni yhteissumma aiheuttaa jalkapohjieni kuivumista, hilseilyä ja paksuuntumista. Muutaman kerran kuukaudessa jopa repeilivät verille saakka. Luulin jo, ettei muuta apukeinoa olekaan, kuin voidella hoitavilla, paksuilla voiteilla usean kerran päivässä. Parhaillaan/pahimmillaan olinkin paksu kerron voidetta jalkapohjissa ja muovipussit päälle. Sillä konstilla ei kuitenkaan kävelä liukastelematta ja muutenkin pussi rullautuu helposti varpaisiin, jos esim. jalat liikkuvat mattoa/sänkyä vasten. Mitä hävittävää minulla siis oli siinä, että kokeilisin vielä yhtä uutta juttua, eli kuorivia sukkia.
Sunrise Cosmeticsin verkkokaupasta lö…

Kahvin ja mandariinin yhteinen liitto

Kahvi on yksi koukuttavimmista nautintoaineistamme, joita käytämme sen enempiä miettimättä, koukuttaako se vai ei. Kuitenkin niinä aamuina, kun heräämme aamupalalle, ja huomaamme kahvin loppuneen kaapista, koukutuksen vieroitusoireet huomataan hetkessä. Kahvia on vain saatava!

Kahvin keksijöinä pidetään arabeja, jotka valmistivat kahvia luultavasti jo 1200-luvun tienoilla Jemenissä. Eurooppaan kahvi tuli 1600-luvulla ja maailman suurin kahvintuottajamaa on Brasilia, joka tuottaa noin 1/3 maailman kahvista. Me suomalaiset olemme  maailman ahkerimpia kahvinjuojia asukasta kohti, sillä suomalainen kuluttaa paahdettua kahvia keskimäärin 10 kiloa vuodessa. Minusta se on hassua, sillä itselleni kahvi tuo ensisijaisesti mieleen ennemminkin turkkilaisen kahvin tai jonkin kahvintuottajamaan, kuin Suomen. Olenko siis liian lähellä...?!


Toinen herkku, joka ainakin minulle maistuu erittäin hyvin, on mandariini. Ihanan mehukas, hedelmäinen ja raikas hedelmä, joka saa auringon paistamaan sisältämme…