Siirry pääsisältöön

Murunen oli että ; "anna sitten se käteen".


creme brülee lakkojen kera. Omatekemä. 

Ajatuksemme oli ihanasta, eksoottisesta ravintolabrunssista. Ensimmäinen yhteinen hetki pois kotoa ja tilanteemme nollaaminen. Rankat jaksot elämässä vaativat ihanat ruuat, vai miten se meni!?

Kunhan pääsisin sängystä ylös kipujen laannuttua, menisimme brunssille itä-afrikkalaista ruokaa syömään. Nämä tapahtumathan ovat todella suosittuja vuodesta toiseen, ja kyseinenkin ruokapaikka on jo entuudestaan monille tuttu. Olimme paikan päällä  kuten suunnittelimmekin. Tunti ovien avaamisesta.

Lisää kuvateksti

Kehitysmaaseuran järjestämä afrikkalaisessa ruokatilaisuus oli tilassa, jossa suurin huomio keskittyi eri maiden lippuihin. Ensin mietimme Murusen kanssa, onko siinä Itä-Afrikan valtioita, mutta kyllä Norja, Tanska jne ovat kauempana afrikasta.

Yksi sivupöytä oli myytäviä tuotteita. Osa tuotteista tosin oli vain koristeena. Iso kangas sermien päällä loi sitten sitä fiilistä pöydälle laitettujen posliininorsujen kanssa.
Ja massiivinen tiski, josta ruokaa pääsi ostamaan. Kuin kerhohuone, jossa on julmettoman kokoinen tiski.

Olimme siis tunti avauksen jälkeen paikalla. Salaatti, eli limellä maustettu tomaattisalaatti (kachumbari), oli myyty loppuun.
Jäimme syömään silti, sillä olihan vielä jäljellä afrikkalainen maissipuuro (ugali),  papu-kasviskastike (maharage),  afrikkalainen kookosmunkki (kaimati)  sekä  kahvit ja mehut.

Saimme lautaselle annoksen ugalia ja maharagea. Otimme nokareen tulista salsaa lisukkeeksi makua antamaan. Jälkkärit hakisimme sitten, kun olisimme syöneet. Tiskillä vielä ryhmän jäsenet vinkkasivat meille, että "Olemme tuntikausia tehneet näitä ruokia. Kamala urakka. Nyt ne on sitten loppu, sillä annostelimme alkuun varmaan runsaammalla kädellä. Ensi kerralla olkaa sitten ajoissa liikenteessä. Nyt ryntäys ylitti odotuksemme. ". Jätin sanomatta, ettemme me yhtään sen aikaisemmin olisi pystyneet tulemaan, mutta kiitos, on mukava olla nyt tässä ja maistella tätä ruokaa, jota olette joutuneet tekemään urakkahommana. Arvostan sitä. 

kaimati lautasella
Mainoksessa sanottiin, "voit nauttia rennosta tunnelmasta, tutustua Itä-Afrikan ruokakulttuuriin ja perehtyä käsillä syömisen saloihin. Paikalla on myös live-musiikkia!"
Meidän jälkeemme vain yksi sai ruokaa. Sitten se oli loppu.  Jälkkäreitä oli, joten söimme puuroa rauhassa. Olimmehan siis maksaneetkin jälkkärit jo, joten olisihan niitä tuonnempanakin. Menu oli kaimatia lukuun ottamatta laktoositon, maidoton, munaton, vegaaninen ja gluteeniton. Peukutusta!

Minkäänlaista esiintyjää ei ollut paikalla.
saimme kuulla, että ruokaa oli varattu 50 henkilölle ja alussa olivat annostelleet suurempia annoksia. Ihmekkös siis että kaikki loppui tunnin jälkeen heti.
Ruokailumme jälkeen huomasimme kahvinkin loppuneen. Meille ehdotettiin teetä, mutta lupauduttiin lopulta keittämään kahvit vielä. Kuinka jaloa! Kyllä tunsimme itsemme etuoikeutetuiksi maksaviksi asiakkaiksi.

Kas kummaa, jo maksamiamme munkkeja ei enää myöskään ollut kuin yksi! Avulias tiskillä ollut "tarjoilija" yritti väkisin sitä ainokaista munkkia Murusen suuhun laittaa, mutta  me söisimme sen puoliksi mieluusti. Olisihan se minunkin kiva sitä  yhtä munkkia maistaa. kun kahdesta olimme maksaneet kuitenkin.
Paperilautasen saaminen oli kuitenkin kerjuun takana jo melkeinpä, joten Murunen oli että ; "anna sitten se käteen". Siinä vaiheessa lautanen kuitenkin tuli, lähestulkoon syliin saakka. Se on sitä anteliaisuutta. Oli ilo saada lautasella munkki pöytään kahvia odottamaan. Kyllä me sitten olimme todella arvovaltaisesti kohdeltuja! Etenkin vielä kun toistamiseen syyttävät sormi osoitti meitä että ensi kerralla pitäs olla ajoissa. Anteeksi.


Ulkona syömisessä on aina oma viehätyksensä! I like!
Ja seuraavalla kerralla uudestaan! Katsotaan, kuka sitten tarjoaa elämyksiä kahdelle nälkäiselle ja tiedonjanoiselle herkkusuulle. 

Kommentit

Onpas ollut avartava reissu. Ottaisin annoksista tuon omatekemän lakkaihanuuden. Kivaa, että näitä upeita ruokapaikkoja ilmestyy kuin sieniä sateella eri kaupunkeihin. Saa tuulahduksen muista maista ja voi nauttia erilaista herkkua vaikka pahvilautaselta.
Ihanaa sunnuntaita teille.
Riitta Sinikka sanoi…
♥oi mitä herkkuja!
Ehkäpä ensi kerralla ruokailu voisi tapahtua paikassa a) jossa on ruokaa b) jossa saa sitä mistä on maksanut ja c) palvelu olisi hieman inhimillisempää. Kyse oli ilmeisesti ravintolapäivän paikasta, eikä oikeasta ravintolasta? Mukavaa kuitenkin, että pääsitte yhdessä ulos syömään.
Tiia K sanoi…
Ihania herkkuja ja onko tuo mokkapala, ah rakastan niitä. :) Piti oikein tänne tulla korjaamaan eli olin eilen 2t tutustumiskierroksella laivalla, en risteilyllä, enkä hih Junior Suitessa nukkumassa. :) Ihanaa sunnuntaita Viltsu.
Viltsu sanoi…
Hih. Tällaisia herkkuja söisi mistä vain, kun vielä saisi sen pahvilautasenkin mukusematta
Viltsu sanoi…
Rahastahan se paikan valinta on kiinni. Voin hyvin kuvitella saman annoksen etniseen ravintolaan mutta hintakin nousisi roimasti.
Viltsu sanoi…
Ei ole mokkapaloja kuvissa.
Sitä aina ajatus on ekana että "olen laivalla" olisi risteily. Jokin minipyrähdys lähirannassa. Hih mutta minä olisin mennyt nukkumaan sinne!
Tuta sanoi…
Moi Viltsumari!
Vihdoinkin sain aikaiseksi kurkata blogiasi.. tuttuja ollaan jo Instassa!
Makoisan näköisiä herkkuja näyttää olevan tarjolla:)
Mukavaa sunnuntaita sinulle:)
Viltsu sanoi…
Aa, hienoa! Tervetuloa Inspikseen!
Tulenkin toivottamaan sinulle pyhät sinne VillaTutaan, pieni hetki. ;)

KUUKAUDEN TOP 3

Hyvän mielen kortit + ARVONTA + ALEKOODI

Mitä sinä haluat elämältäsi?
Oletko onnellinen ja voitko henkisesti hyvin? 


Hyvän mielen kortit toimivat sekä yksistään että erinomaisesti hyvän mielen vuosi-kirjan kanssa. Hyvän mielen vuosi on inspiroiva tehtäväkirja, joka tarjoaa tehtäviä hyvän mielen taitojen harjoitteluun viikottain vuoden ajan. Korttien avulla voi harjoitella 53:a hyvän mielen taitoa, jotka esitellään Hyvän mielen taidot -kirjassa.

Vuodenkaan jälkeen kortit eivät todellakaan jouda roskiin, sillä näitä kortteja voi käyttää niin kauan, kuin vaan kortit ehjinä pysyvät. Ihan heti eivät piloille mene säilytysrasiassaan ja kevyen lakkapinnan ansiosta.Myös kirja kannattaa säilyttää ja hyödyntää uudestaan aina, kun haluat virkistää muistiasi kirjan aiheissa.


Maaretta Tukiaisen upeat ajatukset ja Krista Keltasen kuvitukset yhdessä luovat ihastuttavat, värikkäät ja isokokoiset hyvän mielen kortit. Kortit koostuvat tunnelmallisesta valokuvasta ja vahvistuslauseesta. Yksi pakka sisältää 53 korttia ja mukana on myös ohjekortt…

Syyskuun ARVONTA

Tässä se nyt on. Syyskuun arvonta. Montaa päivää ei arvonta kerkeä voimassa ollakaan, mutta kivahan se on välillä pitää pikaisempikin arvonta ja saada voittaja selville nopeaan. Palkinto on minun itseni ostama apteekista, joten sponsoreita tässä ei ole. Kerron silti tuotteesta hieman, jotta tiedät, mistä on kyse.
Se, miksi tämän tuotteen halusin palkinnoksi hankkia, johtaa juurensa omista kokemuksistani. Jos itse koen jonkun tuotteen tai asian hyväksi ja minua auttaneeksi, niin tokihan tahdon tarjota sinullekin mahdollisuuden tutustua sellaiseen.


Palkinto on täysikokoinen vaahtoamaton Salutem-hammastahna. Minulla on niin herkkä suu, etten tavallisia tahnoja voi käyttää laisinkaan, joten nämä vaahtoamattomat ovat tulleet tutuiksi. Nyt kun löytyi kotimainen tuote, oli pakko sitä testata ja sitten hommata palkinnoksikin yksi tuubi. Sinä voit siis olla pian se, jolle tämä lähtee!


Salutem-erikoishammastahna ei sisällä mitään ylimääräistä. Ei makuaineita, väriaineita, vaahtoa muosostavaa …

Keskimmäisen kutsu

Kesä on kaunista luontoaikaa, mutta niin on syksykin. Haaveilin kauan kunnollisesta järkkäristä, ja kun se vihdoin mahdollistui reilu vuosi sitten, olen innoissani ollut kuvaamassa luontoa ristiin rastiin. Tänä syksynä pakkasimme makuupussit, ruokatarvikkeet ja kameralaukun matkaan ja lähdimme kuvausmatkalle noin 100 kilometrin päähän järven rannalle, jossa tiesimme oleilevan ja asustelevan majavia, laulujoutsenia, kurkia, ilveksiä ja jopa karhujakin. Unohtamatta muitakaan luonnon asukkeja. Suurempiin petoihin emme törmänneet, onneksi, mutta lintuja ja erilaisia ötököitä senkin edestä tuli meitä vastaanottamaan ja majavathan ne pitivät meitä puuhakkaina patojensa kanssa. Nyt pääset katsomaan kuviani tältä Keskimmäisen kuvausreissulta.


Ihan ensimmäisenä meitä tervehti ovelan näköinen ruskea perhonen. Hyvin oli tuttavallista laatua eikä välittänyt laisinkaan siitä, että autosta purimme tavaramme mökkiin ja kuvasin häntä useammankin kuvan verran. Kyseessä on Pietaryrttisulkanen.


Sillat h…