kärsin suoraselkäisyydestä sagittaalitasossa

Toukokuun viimeinen päivä tarkoittaa myös viimeistä päivää osallistua Korttivuoden arvontaan, bloginamun arvontaan sekä Facessa Anna-Mari Westin korttisetin arvontaan. CONTESTS-sivulla on arvonnat ja Korttivuodella on oma sivunsa.

Piilosilla

Olen nykyisin umpiväsynyt  sairauteni vuoksi. Voisin nukkua koko päivän, eikä se poistaisi väsymystä. Jaksan kuitenkin iloita hetkistä hereillä ja löytää niitä asioita, jotka tekevät tästäkin elämästä elämisen arvoista. Esimerkiksi leikit kissamme kanssa. Tahdonkin jakaa kuvat kanssasi kisun onnesta, kun sai pakkauspaperit omaan käyttöönsä yhteistyö-paketista.

Pyörremyrsky

Kun silmät puolitangossa läpättäen nousin jalkeille ja raahustin keittiöön hakemaan termarikahvit, huomasin kisumme oksentaneen keittiön matolle koko aamupalansa. Oksennus oli kerennyt imeytyä osittain jo maton kuituihin, joten pyykillehän sitä joutui. Voisihan sitä raivota kissan ja koko päivän, mutta ei se mieleeni tullut. Mietin vain, ettei kisulla ole ollut hyvä olla ja nyt on taatusti jo nälkä. Ja niin olikin!

kissa leikkii

Pyykkäyksen jälkeen yritin katsella netistä,  josko löytäisin sopivan huulipunan ja kynsilakan, jotka sopisivat keskenään yhteen ja mahdollisesti olisivat seuraavat "Forever mine"-tuotteeni. Samalla toivoin löytäväni eräälle mascaralle suomalaisen yhteystiedon, sillä se mascara kiinnostaa eritoten ja olisin kysellyt lisätietoja. Eihän siitä mitään tullut, sillä pääni nyökähteli alas kaiken aikaa ja korahtelin kuin hukkuva mursu, joka on vetänyt vettä keuhkoihinsa.
Oli pakko virkistäytyä ja pysyä hereillä. Edes sen aikaa, että kömpisin takaisin sänkyyn nukkumaan. Ja ei, en saanut yhteystietoa enkä settiä kasaan. Ehkä se kertoo siitä, että minun tulisi käyttää kaapista ensin entiset pois, eikä haalia haalimisen ilosta uusia?
Mutta tarpeeseenhan minä... ;)
Aivan kuten jokainen meistä, jotka rakastavat meikkejä.

Tutkitaan laatikon tilavuusmitat

Jalkapohjiani kihelmöi ja alan raapia kynsilläni kutiavaa jalkapohjaa. Epähuomiossa raavin ihan liian lujaa ja hauras kynteni lohkeaa. Juuri kun olin saanut kasvatettua! Nyt on turhaa yrittää saada pitkään aikaan uutta tilalle, sillä kilpirauhasarvoni ovat lääkärin sanoja lainaten pompanneet päälaelleen jälleen. Senhän tiesinkin ja siksi hain kokeisiin. Hyvin moni oire on juuri siitä johtuvaa. Myös juuri jalkojen kihelmöinti vesikelloineen. Kyllä, ongelma on vaikea, sillä aiemmin hoitamattomana pahennusta aiehuttanut kilppari, struuma, pysyvä kilpirauhasen vajaatoiminta ja opiaatti-kipulääkitys, joka voi aiheuttaa kilpirauhasen vaajatoimintaa, eivät ole missään muotoa herkullinen kombo. Jos jollakin tämä aiheuttaa väsymystä ja palelua, minulla ne oireet ovat vakavia. Silti eniten tuskailen katkennutta kynttäni?!?! 

Kissa ja laatikko

Tulikin mieleeni ystävälleni eilen sanomani lause: Suurin ongelmani mielestäni  tällä hetkellä on mistä saan vanhan rosan värisiä helmiä, jotta saisin yllätettyä erään yhteistyökumppanini/tuttavani. Olen nimittäin etsinyt kyseisiä helmiä turhaan. Ystäväni itse mietti, olisiko kenties sairauteni suurimpia ongelmiani, mutta ehei...

En suostu ajattelemaan sitä koko aikaa. Tahdon elää kuin kuka tahansa terve ja murehtia helmien löytymisestä tai muista yhtä vähäpätöisistä asioista. Kerkeän murehtia sairauttani vielä monta kertaa. Esimerkiksi alkavalla viikolla kirurgin luona.

Nukahtava kissanpentu

Ja jos nyt joku ohimennen keskeyttää kirjoitukseni hihakisemalla "Hetkinen, hetkinen! Eihän kilpirauhasen vajaatoiminta voi näin vakavaa olla!", vastaan, että on sekin vakavaa, mutta olet oikeassa, en puhu ainoastaan siitä. Puhun välilevyn rappeumataudista, joka etenee jo kolmannessa nikamavälissä, rappeumataudin jälkitilasta, hermovaurioista, kolmesta skolioosista jotka taittavat selkärankani lantiolta niskaan saakka, kroonisesta lihastulehduksesta, iskiaksesta molemmilla puolilla, irtoamassa olevasta selkärankaani ruuvatusta kehikosta, joka heiluttaa vaurioitunutta nikamapakettia ja aiheuttaa näin hermokipua, lihaskipua ja nikamien hankaamista toisiinsa, sekä nikamasiirtymästä. Lisäksi kärsin suoraselkäisyydestä sagittaalitasossa. Tuohon lisäksi muut perussairaudet, joten jippigaijei! Oireistosta en nyt ala erikseen puhumaan, sillä se on myöskin yhtä laaja, kuin diagnostiikka. Ja siis mun suurin ongelmani on ne helmet... :D 

nukkuva kissanpentu

"Olisipa edes osa ihmisistä yhtä postitiivisia kuin Sinä olet! olis maailma paljon veikeempi paikka." Näillä sanoin alkoi sähköpostiviesti, jonka sain. Tuli hyvä mieli, eikä tarvitse sen enempää miettiä, mikä tänään tekee minut onnelliseksi. Ihmisiä, jotka antavat positiivista palautetta ainaisen valittamisen, epäkohtien esille tuomisen ja nurinan sijaan, tarvitaan enemmän!

Kenelle sinä voisit antaa tänään positiivista palautetta!?

kissan häntä

Kyllä minäkin positiivisuudestani huolimatta kärsin toisinaan negatiivisesta tunnetilasta. Välillä tahdon raivota, itkeä tai valittaa epäkohdista. Se ei vaan jää päälle. Löydän keinon päästää irti ja jatkaa positiivisena elämänkulkua. Se on salaisuuteni jaksaa.
Iloitkaa, löytäkää kauniita asioita arjessa. Kiittäkää. Nyt minä jatkan päiväunia.