toiveista pula

Olen katsellut blogeja ja nähnyt monta toivelistaa joululahjoista. Ihania valkoisia tekstiilejä, harmaita, valkoisia ja hopeisia esineitä, astioita, merkkivaatteita... Mietin, että tekisinkö samanlaisen listan. Ihan itselleni inventaariota, mitä haluaisin. Aloin miettimään, mitä haluaisin. Kaivelin mainoksia esille. Mietin, mitä tarvitsen. Selasin netistä verkkokauppoja. Muutama tarvike tuli mieleeni, mutta olisiko sellaiset kovin innostavia joululahjatoiveita? Eräs siivoustarvike, tarvittava vaatekappale, huonekalu... Entä sellainen hauska, kiva, ihana, luksushemmottelua... Jotain, mitä voisi oikeasti ajatella vain ja ainoastaan itseäni varten?! tiedätkö, se listan teko jäi, koska en minä keksinyt siihen mitään sellaista, mikä ihan oikeasti olisi se "TÄMÄ MUN ON SAATAVA"-juttu! Ei mitään sellaisia WOW-elämyksiä tai TOSSA SE ON!-juttuja. 

Herää kysymys, olenko niin nirso vai onko meillä jo kaikkea? Mietin sitäkin, että miksi en saa tehtyä samanlaista listaa. Siksi, koska olen jo vuosien saatossa oppinut elämään ilman kaikkea maallista ja loppupelissä minulla on kaikkea tarpeellista. No joo, tokihan mieleen tulee yhä se taulutv ja yksi kapoinen piironkikin olisi ihana olkkariin saada, mutta ei meillä sellaisiin ole varaa! Sitä paitsi hyvin tuo Taalasmaan Ulla näkyy nykyisestäkin telkkarista! Joka arki-ilta se samaan nurkkaan tulee juoruamaan meille Pihlajakadun asioita. ajatella, jos telkkari olisi kevyt ja littana, löytyisikö Ulla enää eri nurkasta!? Vanhasta tottumuksesta töllättäs väärää nurkkaa! KÄÄK! 

Kyllähän sitä haluaisin Aaltomaljakonkin, sellaisen kirkkaan ja matalan version, mutta nekin ihan liian kalliita. Merkki toki maksaa ja arvostus Aaltoa kohtaan ja laatu, mutta meidän varoilla se summa menee mielummin laskuihin, kuin merkkilasiin. 

Yritän miettiä halvempaa ja tarpeellista tai ihan jotain turhaketta, mitä voisin ajatella itselleni hemmotteluksi. Koruja minulla on niin paljon jo, että voisin vuoden jokaisena päivänä pistää eri korut ylleni. No ok, tuo oli liioittelua, mutta pointti on se, että on niitä jo. Vaatteita  tarttesin, mutta yleensä ongelmanani on kokojen puute sekä hinta yhdessä. Jos löydän oikean koon ja ihanan vaatteen, se on sitten yli 20 euroa. Ei tietenkään paha hinta vaikkapa housuilta tai paidalta, mutta vähävaraiselle 20 euroa on turhan suuri summa. Tottahan töissä olevalle, jolla ei ole talolainoja tms 20 euron summa olisi ihan ok. Eihän sen alle juurikaan saa mitään toimivaa, kaunista ja sopivaa! Minulle unelma on alennusmyynti tai poistokori. Silti sielläkin sillä ON väliä, ostanko eurolla tätykät vai kahdella nuorekkaammat alkkarit vaikkapa. ;)

Juu juu, on nuo tätykkähousutkin ihan varmasti lämpöset, mukavat ja vaikka sun mitä. En minä sitä kiellä. Mutta ne eivät ole minun tyyliäni vielä. Jos koskaan. Siispä mielummin eläisin nuorempana nuorekkaana ja tätyli-iässä tätylikkäämpänä. ;D

Itseasiassa alusvaatteita voisinkin ajatella tarvitsevani ja haluavani. Samoin hupparitakki olisi kätevä.

Olen näitä toiveita miettinyt kauan. Pari kuukautta ainakin. voi että, olen miettinyt pääni puhki! Sitten tässä ja nyt, tätä kirjoittaessani, mieleeni alkoi pikkuhiljaa tupsahdella niitä maallisia toiveitani. WOHOO! ;) En siis olekkaan niin epäihminen, etteikö haluja löytyisi tavaroihinkin. Hyvä minä! 

Sädekehä hups tipahti.

Kuumailmapuhallin, kahvisaippua, alusasusetti, hupparitakki, dolce gustoon cappucinoa tai kaakaota, rekkitanko, ... 

Kyllähän näitä toiveita lopulta tuli kokonaisen listan verran. Olkoonkin, että moni niistä on yhteiseksi ajateltuja. Enemmän minua kuitenkin kiehtoo ajatus siitä, että jouluna olisi ruokaa pöydässä normiarkea juhlavammin ja pääasia että kummilapsille ja omalle lapselle on lahjat katsottuna. 

Nautin siitä, että voin olla vaan, kiireetön ja hyvä tunnelma.