Siirry pääsisältöön

Helmiä, tarina ja Päivän asuna saatu lahja

Enää viikko jouluun! Kuinka tämä aika rientääkään nopeaan! Ja kohta sen jälkeen uusi vuosi ja raketit paukkuvat taivaalla. Ihan käsittämätöntä! Vuosi 2013 jäämässä pian taakse. Historiaan! Ja niin paljon ihania asioita kuin tähän vuoteen on mahtunutkaan!

Voisinko jopa sanoa, että tämä vuosi on ollut elämäni paras vuosi! Olen saanut lapseni pois sairaalasta ja asiat ovat järjestyneet parhain päin, rakkaani on selvinnyt hengissä vakavasta sairaskohtauksesta, itse olen yhä tolpillani... 

Kaiken lisäksi meillä on ihana koti nyt, jossa on hyvä olla ja tunnemme olevamme KOTONA! Nyt meillä on saunakin.  Ilman apua tämä olisi ollut mahdotonta! Olen niin hämilläni siitä, että joku voi oikeasti välittää meistä näin paljon!

Tämän vuoden aikana olen saanut uusia ihania ystäviä blogin kautta ja olemme saaneet teidän ansiostanne ihania lahjoja! elämämme on helpottunut ja saanut paljon extraa, luksusta, laatua... Ihan teidän ansiostanne! Niin koriste-esineiden, herkkujen, vaatteiden kuin askartelutarvikkeidenkin muodossa! Lisäksi meille ilmoitettiin, että valitkaa matka, maksamme sen puolestanne! SIIS WTF?! 

Olemme päässeet pari kertaa leffaan tänä vuonna ja kahvilaankin kerran. Ihan huikea fiilis! 

Suuria huolia ja paineita on otettu pois harteiltamme. Meille on annettu mahdollisuus edes hetkiseksi nauttia ja kerätä voimia. Hieman lähemmäs sitä, mikä olisi normaalia elämää. Nauttia, huilata, rentoutua... Hemmotella ja tuntea olevamme tärkeitä ja arvokkaita ihmisiä! 

Kiitos rakkaat enkelimme! 

Kiitos kuuluu myös päivän luukun lähettäjälle:


Tietysti paketin päällä ollut naru talteen! Itseasiassa olen tekemässä yhtä projektia, mihin tämä naru sopii täydellisesti! 


Paketin sisältö pursuili helmiä ja riipuksia, helmihattuja ja värien ilottelua! 

Paketin lähetti "MerjaHannele"

Kiitos!!!!

Joskus aikaisemmin tein itselleni kaulakorun, mutta sen riipus ei sitten istunutkaan mielestäni niin kuin piti. Ja jollen ole itse tyytyväinen, ei se sitten ole hyvä missään muotoa. Siispä muokkaamaan riipusta ja Jipeltä saamani onnenkristalli pääsi nyt lähemmäs sydäntäni. Nyt saan aina voimaa mukaani, minne kuljenkaan tämän kaulakoruni kanssa. 






Tarinani: 

KIPIÄISEN MATKASSA

Olen pienen pieni kipiäinen. En tiedä, olenko ötökkä vai menninkäinen. saat itse valita, millainen minä olen. Olen kuitenkin pienempi, kuin sisilisko, nippanappa muurahaisen kokoinen. väritykseltäni olen keltaisen harmaanmusta ja minun silmäni loistavat sinisinä. Siipiä minulla ei ole. On vain kuusi vikkelää jalkaa ja pikkuriikkinen häntä. Olen kasvissyöjä ja pesin pesäpuukoloissa. Talvellakin olen hereillä, ainakin päiväsaikana. 

Minun päivään kuuluu monia asioita. Haluaisitko tulla mukaani seuraamaan päiväni kulkua?! 

Minä herään aamuvarhaisella. Silloin aurinko alkaa sarastaa ja ensimmäiset linnut sirkuttaa aamu-unisina vielä. Minäkin olen aamu-uninen, mutta on noustava hakemaan ruokaa. Kiipeän ensin pesäpuun kolon aukolle, tarkistan tilanteen mahdollisia vaaroja varten ja sitten hus pois matkaan! Kipi kipi, minä vikkelin jaloin kipitän puun runkoa pitkin alas. Aina niin pitkälle polkua pitkin matkaan, jotta pääsen ateriani keräämään metsän laidasta mättäältä. Ahomansikoita, lakkoja, mustikoita.. Sieniä ja sammalta. Talvella jäkälää, havun neulasia ja kaarnan namikasta pintaa. Vähän kuin sinä söisit leipää. 

Sitten minä huomasin, että tuollahan on iso hämähäkki! Menin moikkaamaan sitä! "Moi hämis" minä sanoin! Hämis katsoi minua ja murahti, ettei tollaset kirput hänelle puhuttele. Esittelin itseni; "Pirkkis, ei mikään kirppu". Hämis nauroi katketakseen. Hänestä Pirkkis kuulosti just niinnaurettavalta, kuin näytinkin... Sen mielestä. Kirppu-Pirkkikseksi alkoi minua nimittää. 

Minä haluan näyttää hämikselle, että olen suuri ja vahva! Etten ole pelokas enkä jonniinjoutava kirppu. Olen oikeasti tärkeä yksilö tässä maailmassa! 
Ja niin aloin miettimään keinoa näyttää se sille.

Päivällä keräsin varastoon ruokia. Siivosin pesäpuun koloa. Lekottelin auringossa omissa ajatuksissani ja otin päikkäritkin. Varoin ihmisiä, etteivät tallaa minua kuoliaaksi ja toivoin hartaasti, etteivät kaataisi minun pesäpuutani. 

Sitten kuului huuto! Pinkaisin matkaan ääntä kohti! Näin hämiksen tuhannen solmussa omassa verkossaan! Joku ihmislapsi oli sotkenut kepillä hämiksen seitin ja siinä samalla hämiksen seittiinsä sekaisin! Nyt se ihmislapsi aikoi keihästää hämiksen! KAMALAA!

Minä en aikaillut hetkeäkään! Hyppäsin seivästä heinän korrella ja suoraan ihmislapsen päähän! Puraisin niin kovaa kuin vaan jaksoin ja siitäkös se ihmislapsi parahti! Se heitti heti keppinsä pois maahan ja minä livistin lähellä roikkuneen oksan kyytiin. Juuri ajoissa! Ihmislapsen käden lähes huitaistessa minut! Ja se ihmislapsi alkoi kiljua niin että korvia särki ja se lapsi pinkoi äitiihmisensä luokse. He jatkoivat matkaansa ja minä mietin, että miten saisin autettua Hämiksen irti. 

Hämis katsoi anelevasti minua. Se suorastaan vapisi pelosta. Olihan se just selvinnyt kuolemasta! Ja minä menin seitin eteen roikkumaan jaloistani pää alaspäin, otin havuneuloilla seitin kerrallaan irti, kuin kutimilla konsanaan, ja yksi kerrallaan ne irtosivat sanoen PING. Ja kohta oli Hämis vapaa mies!

Se ilo ja helpotus, mitä Hämis koki, oli valtavaa! Se kiitteli, se kumarteli minulle, se lausui kohteliaisuuksia ja se syleili. Olin ihan läpimärkä jo hämiksen kuolasta! Ja sitten se tapahtui! Hämis pyysi anteeksi minulta! Sanoi, että olin Pirkkis-suuri ja mahtava! en mikään kirppu! Ja siitä minä pidin ja punastuin yhtä aikaa! 

Meistä tuli ystävät Hämiksen kanssa! 

Painelin lopulta illalla pesäpuun kolooni ja painoin pääni sammaltyynylle. Viimeiset ajatukset ennenkuin nukahdin olivat: Pienikin voi olla suurta! Minä olen sankari! 

Ja niin minä nukahdin onnellisena ja väsyneenä uneen. 



Vielä yksi lahja, jonka haluan esitellä ennenkuin lopetan tämän päivän postaukset. 


Etirelin collegehousut!

Nämä housut kävin postista hakemassa ja yhtään en tiennyt, mitä paketti sisälsi, ennenkuin sen avasin. Hämmästys oli niin suuri! Kuinka voi olla aivan oikean kokoiset?! Upea väri! Ja kuinka voi lähettäjä tietää, että mulla on toiveissa ollut jotkut tämän tyyppiset, mutta ei vaan ole ollut varaa ostaa?! 
tämä joululahja sai kyllä sanattomaksi ja haukkomaan henkeä! 
KIITOS SATU KOO!!!

Kommentit

  1. HUH, HUH MIKÄ PAINAJAINEN.Minä haluaisin ostaa tuon tarjoamasi 30e paketin, laitan sulle viel sähköpostii

    VastaaPoista
  2. Kiva, että housut olivat mieleiset :) Leppoisaa joulunaikaa!

    VastaaPoista
  3. Paketti myyty! Kotilaiska, kerro sitten, mikä yllätys sinua eniten miellyttää.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Hei, lukijani! Ihana, kun olet siinä!
Mitä mieltä olet tämän postauksen sisällöstä?
Jätä minulle kommentti.
Myös moikkaus riittää.
Silloin tiedän sinun käyneen täällä.
Tulethan toistekin!

KUUKAUDEN SUOSITUIN POSTAUS :

Georganicsin kolme hiilen kovaa tuotetta hampaille

Mikä tekee ihmisestä, olipa mies tai nainen, kauniin? 
Varmasti vastauksia on useampia, mutta ainakin kaunis hymy. Sellainen aito, vilpitön hymy, jolla ei tavoitella mitään hyödykkeitä eikä ivata ketään. Hymy, jossa sielu valaisee temppelinsä kauneimmalla valollaan. Ihan sama, onko hampaita tai ei, raudat tai ei, koriste ja kultahammas tai ei tai vaikka suu ei aukeaisi edes. Mutta oikein kauniista, puhtaiden hampaiden hymystä ei ole haittaakaan.. 😁

Koska minun suuni reagoi tavallisiin hammastahnoihin, on käytössäni oltava aina sellaista tahnaa, mikä ei aiheuta kipua ja aftoja, ientulehdusta tai haavaumia. Koska myös seuraajissani on herkkäsuisia, esittelen kolme upeaa valkaisevaa tuotetta, jotka eivät satuta herkkää suuta. Annetaan hampaiden näkyä hymyillessämme!

Tuotteet olen saanut lahjaksi Ruohonjuuresta eikä minua velvoiteta esittelemään näitä. Teen sen ihan sinua ajatellen.


Georganics oli minulle uusi tuttavuus, mutta aktiivihiili valkaisevana jauheena on tuttua. Nyt pääsin testa…