Joulukalenterin luukku 13
Pahoittelen, että tämän päivän luukku tuli vasta näin myöhään. Onneksi kuitenkin tämän päivän aikana! siispä suoraan asiaan...
Kuvioitakin on niin paljon, että hämmästyneenä kuorta katsoin, ennenkuin edes uskalsin sisältöön koskea. Kuvassa ei ihan tarkkaan näy kaikki noiden isompien listojen alta.
Tarinani
Eheytysleiri 3/3
Olin aikaisemmin nähnyt unta, mitä jopa luulin aluksi todeksi, eheytysleiristä. Jälkeenpäin se uni nauratti, mutta mietin samalla, miten se todellisuudessa tapahtuisi. Minä leirillä ja keskellä rinkiä kertomassa taustojani heille, jotka eivät voisi ymmärtää. Eivät voisi hyväksyä. En osaisi edes ajatella sitä reaktiota. saatikka sitä, miksi minä sinne leirille olisin lähtenytkään.
Niinpä olin tyytyväinen siitä tosiasiasta, että olin omassa kodissani, oman rakkaani kanssa, ilman tuomitsemista miltään taholta.
Kävin tyhjentämässä paperinkeräyslaatikkoon sisälle kertyneet mainokset ja muut paperiroskat. Samalla se mainoskin sinne tipahti, missä lapsi ja lammas olivat niityllä. Hymyilin ja suljin roskiksen kannen. Olin myös sulkemassa roskakatoksen ovea, kun huomasin tutunoloisen tummaasuisen hahmon parkkipaikalla lähestymässä pihaamme.
Hei, huikkasin hänelle ja hän vastasi iloisesti tervehdykseeni kättä heilauttamalla. Naapurini se vaan siellä oli menossa työpaikalleen siististi pukeutuneena, kuten aina muulloinkin. Minulla oli vapaapäivä tänäänkin, joten saatoin lähteä kävelylle kaikessa rauhassa.
Kävelyreittini kulki erään valtakunnansalin ohitse, joten päätinpä kurkistaa ovesta sisälle. Iso sali, jossa ringissä tuolit. Minua alkoi naurattaa ja jatkoin matkaani.
Oliko uni jostakin enne ja tulisin kertomaan oman tarinani jollekin joskus vai mistä se uni kertoi? voisiko joku kenties joskus minun vuokseni alkaa hyväksyä erilaisuuden? antaa mahdollisuuden meille kaikille? Vai oliko se vain unta unien joukossa?
toisinaan unet ovat niin hämmentäviä, toisinaan unohdan ne hetkessä. "
Lahjakuusen oksilta löytyi kultaiseen kääreeseen pakattu paketti. Otin sen kuusen oksalta käteeni ja avasin.
Paketista löytyi paljon kaikenlaista pientä, mielenkiintoista ja kivaa.
Kiitos "Phedra" luukusta numerolla 13.
Tämän päivän paketeiksi voisin laskea myös tänään postin kautta saapuneetkin.
Susannan kanssa vaihdettiin atc-kortit ja tällaisen sain vaihdokkina:
Ihastelen Susannan taiteellista luovuutta. Intohimoa askarrella. Tapaa kertoa kuvin ja värein. Saada paperi elämään ja tekemään taikojaan. Kuin lukisi ajatuksiani, tekisi jotain sisältäni paperille...
Lahjaksi sain tällaisen atc:n.
Lisäksi kuoressa oli pienen pieni kirjanen oikeilla nahkakansilla!
Mua alkoi naurattaa! Onko tässä minun uusi runokirja?! voi että on ihana!
Mutta hei, en aio kirjoittaa riimiteltyjä runoja. :D
Tilaa kyllä on. Valkoisia sivuja. Taidokkaasti tehty kirja. tilaa vaikkapa sanoille, jotka antavat energiaa, iloa ja voimaa. Tämä kirja voi löytyä joku päivä myös kaulaketjustanikin kaulassani roikkumassa. ;)
KIITOS SUSANNA!!!
Toinen mielenkiintoinen kuori sisälsi Pinskulta kortin ja kasan askartelukuvioita! Pinskun kortissa on tunnetta, ystävyyttä ja tekemisen iloa! Siitä huokuu inspis ja yrittämisen ihanuus.
Kuvioitakin on niin paljon, että hämmästyneenä kuorta katsoin, ennenkuin edes uskalsin sisältöön koskea. Kuvassa ei ihan tarkkaan näy kaikki noiden isompien listojen alta.
KIITOS PINSKU!!!
Tarinani
Eheytysleiri 3/3
Olin aikaisemmin nähnyt unta, mitä jopa luulin aluksi todeksi, eheytysleiristä. Jälkeenpäin se uni nauratti, mutta mietin samalla, miten se todellisuudessa tapahtuisi. Minä leirillä ja keskellä rinkiä kertomassa taustojani heille, jotka eivät voisi ymmärtää. Eivät voisi hyväksyä. En osaisi edes ajatella sitä reaktiota. saatikka sitä, miksi minä sinne leirille olisin lähtenytkään.
Niinpä olin tyytyväinen siitä tosiasiasta, että olin omassa kodissani, oman rakkaani kanssa, ilman tuomitsemista miltään taholta.
Kävin tyhjentämässä paperinkeräyslaatikkoon sisälle kertyneet mainokset ja muut paperiroskat. Samalla se mainoskin sinne tipahti, missä lapsi ja lammas olivat niityllä. Hymyilin ja suljin roskiksen kannen. Olin myös sulkemassa roskakatoksen ovea, kun huomasin tutunoloisen tummaasuisen hahmon parkkipaikalla lähestymässä pihaamme.
Hei, huikkasin hänelle ja hän vastasi iloisesti tervehdykseeni kättä heilauttamalla. Naapurini se vaan siellä oli menossa työpaikalleen siististi pukeutuneena, kuten aina muulloinkin. Minulla oli vapaapäivä tänäänkin, joten saatoin lähteä kävelylle kaikessa rauhassa.
Kävelyreittini kulki erään valtakunnansalin ohitse, joten päätinpä kurkistaa ovesta sisälle. Iso sali, jossa ringissä tuolit. Minua alkoi naurattaa ja jatkoin matkaani.
Oliko uni jostakin enne ja tulisin kertomaan oman tarinani jollekin joskus vai mistä se uni kertoi? voisiko joku kenties joskus minun vuokseni alkaa hyväksyä erilaisuuden? antaa mahdollisuuden meille kaikille? Vai oliko se vain unta unien joukossa?
toisinaan unet ovat niin hämmentäviä, toisinaan unohdan ne hetkessä. "
Kommentit
Minun mielestä unet neuvovat. Ei tarvitse kuin antaa kysymys, saa alitajunnan vastauksen yöllä. Vastaus on symblinen. Jos unen muistaa on sillä tarkoitus opastaa ja neuvoa.
Mukavaa viikonloppua sinulle.