Joulukalenteri, luukku 24

Olemme päässeet jouluaattoon. Olen avannut kanssanne 24 luukkua. 24 aivan ihanaa, yllätyksellistä luukkua! Kiitos suuresti teille jokaiselle jotka mahdollistitte osaltanne jouluni saapumisen! Siihen ei yksistään tarvittu näitä paketteja, vaan myös ihania kortteja olemme saaneet yksin ja kaksin, kolminkin! Lisäksi joululahjoja tuli muutama ja tätä kautta lisäksi hyvän joulun toivotuksia! Ihan jokainen teistä olette kiitoksen arvoisia! Myös te, jotka olette lukijoina blogissani. Sanattomina taustalla tai kommentoineet silloin tällöin. Te jokainen olette minulle lahja! KIITOS!

Luukun 24 lahjapaketti on suloinen pieni paketti. Mikä se voi olla?! 

Oi, lahjan sisällä on oikea lahja! Tai siis leimasin, jossa lahjapaketin kuva. :) 

KIITOS "PHEDRA"!!!

Joululoma voi hyvinkin olla otollista aikaa vaikkapa askarrella tai koruilla. 

Hyvää joulua pienoisemme! 

TARINANI: 

Fiktiivisten tarinoiden loppu(ko?).

Ja tarkkakorvaiset huomanneet, ettei ihan kaikki edes fiktiivisiä olleetkaan. Hmm... Salaperäistä!

Mitenkäs tämä tarina?! 

KOLME JOULUA

Askeleita ristiin rastiin. Kiire, kiire! Kerkeänkö hankkia kaikki joululahjat lapsille? Ostaa tarvikkeet leipomuksiin? Saada kauneimmat kuusen koristeet ja kynttilät? Entä sitten joulukukka, joulusukat ja muut tarvikkeet? Elena, italialainen perheen äiti ryntäilee jouluaattona kaupoilla. Kädet venyvät ainakin kilsan kantaessaan kaikkia painavia kasseja. Unohtuuko jotain? Huh huh!

Korkokenkien kopina hukkuu toisten kenkien ja kiireisten jouluihmisten hälinään. huutoa, tungeksintaa, tönimistä... Kuka kerkeää ekana?! Lapsetkin pitää hakea tädiltä ja paketit paketoida... 

Kotona Elena ei jouda huilaamaan, vaan alkaa salaisuuksien paketointi. Ensimmäiset leivonnaiset leivottava ja koti siivottava yhdessä kodinhoitajan kanssa. Maria pääsisi joulun viettoon hieman aikaisemmin. Ja kalkkuna maustumaan... Uuniin... huh huh. Kerkeän minä! 

Yö painuu jo ylle ja Italiassa kotien ikkunoista paistaa yhä valot. Elenankin luona keittiössä täysi tohina. Samoin isä, Marco, laittaa kuusen paikoilleen ja koristelee lasten kanssa sen. Lapsilla on hauskaa valvoa yällä ja odottaa joulupukkia. Heillä on lupa valvoa niin kauan kuin haluavat, mutta aamuyön aikana pienokaiset nukahtavat. Silloin paketit viedään vauhdilla kuusen alle odottamaan joulupäivän aamua. 

aamulla varhain soi ovikellokin ja Elena hymyilee ja ottaa vieraat vastaan suuren pöydän äärelle jouluaterialle. Elenan ilo ja autuus on saada kaikki sukulaiset saman pöydän äärelle nauttimaan yöllä ja aamulla tehdyistä joulun antimista. Kalaa, kalkkunaa, omenatorttua, pullaa, bataattia, kermavaahtoa ja kiisseleitä... Ja yhdessä lauletaan joululauluja, avataan lasten kanssa lahjapaketteja, jutellaan ja nauretaan ja illan mittään Elen anukahtaa sohvalle, kun lapset leikkivät junanradoillaan ja nukeillaan. ah, ihana joulu! Marco antaa suukon vaimonsa otsalle ja peittelee väsyneen ahertajan huovalla. Hyvää joulua Elena ja koko perhe!

Lunta sataa hiljalleen. Pakkastakin hieman. Elma ja Kaarle hakevat lahjat hyvissä ajoin kaupoista. Elma leipoo torttuja ja pipareita lastenlasten kanssa. Jouluaaton aattona Kaarle hakee kuusen metsästä ja jättää sen verannalle sulamaan. Elma paketoi lahjat, myös kaikki villasukat, mitä on neulonut vuoden mittaan. 

Aatto saapuu. Elma alkaa riisipuuron keittoon. suomalaisessa perheessä tavallista jouluruokaa tänäkin vuonna. Karjalanpaistia ja perunoita, rosollia, laatikoita... Tänä vuonna Elma ajatteli päästä hieman helpommalla ja osti osan valmiina kaupasta. 

Joulusiivous on jo tehty ja nyt voidaan alkaa nauttimaan joulusta! Käydään yhdessä kuuntelemassa joulurauhan julistus. Kuunnellaan kuoron esitystä joululauluineen. Puheita Jumalasta ja hänen poikansa syntymästä. Enkeleistä. Kaikkialla on paljon väkeä, jotka hymyilevät ja toivottavat jokaiselle hyvää joulua. Samoin on kotona korteissa sitä toivotettu. Hyvää ja rauhallista joulua. 

Rauha onkin tullut sydämeen, kun kaikki on vihdoin valmista eikä tarvitse enää hötkyillä ja tehdä muuta, kuin alkaa syödä. 

Kuusenoksat lumivalkeina ja Kaarle katsookin niitä haikeana. Katsos Elmasein, kuinka on luonto kauniina! 

Elma ja Kaarle ottavat glögiä ja piparkakkuja tarjottimelta ja seisahtuvat suuren näköalatornin juurelle niistä nauttimaan. Manteleita, rusinoita... anis ja kaneli. Kaikkia ihania makuja! Joulu on ihanaa aikaa! 

Niin myös kotona, kun pöydän äärelle päästään nauttimaan lapsien saapuessa jouluateriasta. 

Hyvää joulua Elma ja Kaarle!

Filippiineillä Alan juoksee nopeasti katua pitkin, Ruuth kintereillään. Molemmilla pienokaisilla on paljaat jalat ja resuiset vaatteet. Alan on 11 vuotias, Ruuth vasta 7. Heidän joulunsa ei eroa muista päivistä mitenkään. Heille tärkeää on tänäänkin saada hankituksi tarpeeksi roskia katujen varsilta, jotta voisivat myydä ne eteenpäin ja saada rahaa ruokaan. Sitä samaa, mitä aina joka päivä! 

Jos hyvä tuuri käy, Alan ja Ruuth eivät loukkaa itseään lasinsirpaleisiin tai huumeruiskuihin. Ja jos aivan loistava tuuri käy, he saavat iltaan mennessä hankituksi sen verran rahaa, että saavat kumpikin vatsansä puolilleen riisiä. Samoin heidän äitinsä, joka sairastaa aidsia ja ei jaksa enää kiertää kaduilla roskia etsimässä. 

Alan piilottaa sisarensa taakseen. Hän huomaa jengiläisten saapuvan. Alan suojelee sisartaan ja toivoo, että saavat olla rauhassa. Ettei Ruuth joudu kidnapatuksi ja ettei Ruuthia myydä parittajille. Onhan Ruuth kuitenkin siinä iässä vielä, että hänestä maksettaisiin neitsyenä satoja dollareita... Onneksi jengiläiset eivät ole niillä asioilla tällä kertaa. Heillä on mielessä jokin kosto tai varoitus ja etsivät jotakuta toista. 

Illalla lapset vievät ruuat kotiin. Riisipusseja kolme. Jokaiselle 100 grammaa riisiä. Lisäksi Ruuth oli löytänyt roskiksesta hieman homeisen leivän puolikkaan. Se jaetaan ja siitä syödään ahnaasti jokainen. Nukutaan hieman, äiti sanoo. aamulla on taas uusi päivä ja sama jatkuu silloinkin. 

Hyvää joulua alan, Ruuth ja heidän äitinsä!

Maisemat vaihtuivat. Olemme kuulleet kolme erilaista joulua. 

Minkä joulun sinä haluaisit kokea? 

Harmitteletko sitä, kun et saanut tänä jouluna tehtyä kaikkia leivonnaisia? Tai kun joulukuusi on liian pieni tai lahjoja ihan liian vähän lapsilla? 

Entäpä jos hiljentyisitkin hetkeksi ja kiittäisit siitä, että sinulla on koti, sinulla on rauha ja hyvä olla, sinulla on joulukukka, kinkku, piparkakut ja glögi... Sinulla on lahjoja ja perhettä ja vaatteita ja vaikka mitä yltäkylläisyyttä! 

Entä jos soittaisitkin Hanna-tädille, joka yksin asuu pirtissään, ja toivottaisit hänellekin hyvää joulua! 

Entä jos veisit linnuille lyhteen pihalle ja vaikkapa laittaisit kädet ristiin ja kiittäisit sitä kaikkea, että sinä olet sinä! Et Alan, Ruuth tai heidän äitinsä! 

Anna joulun sanoman tulla sydämeesi. Anna valon täyttää mielesi. Anna kaikkien ihanien tuoksujen tuoda joulun tunnelmaa. Katsele hiljaa joulukukkaa tai kuusta. Ulkona valkoista maata ja kynttilän valoa. Sinulla on suojelusenkeleitä! Sinulla on yltäkylläisyyttä! Sinun joulusi on täydellinen vaikka kuusi olisikin koppura ja puurostakin puuttuisi manteli. Anna joulumielen tulla tupaanne!

Meillä ei ole edes koko joulukuusta! Silti olen kiitollinen siitä, että meillekin joulu tuli! 

Joulusauna ja lämmin ruoka! Kynttilät haudoilla ja suklaakaramellit kulhossa. 

Meillä on paljon enemmän, kuin vaikkapa katulapsilla. Tai suomessakin asuvilla kodittomilla!

Meillä on kaikki! Meillä on rakkaus, koti, lämpö, ruoka ja hyvä olla

Harrasta ja hyvää joulua!