Siirry pääsisältöön

Itsetutkiskelua ja uusia aiheita

Vuoden mittaan on tullut kirjoiteltua vaikka mistä eri aiheesta. On tehty kortteja, atc-kortteja, koruja, kirjoja... Vaikka ja mitä. Eikä se inspis ja into tähän bloggaamiseen, kirjoittamiseen ja askartelemiseen ota loppuakseen. siispä jatketaan!

Aiheita on paljon jo ollut ja aiheita tulee koko ajan lisää. Ammennan sitä aihetulvaa kaikkialta. Joskus idea seuraavasta postauksesta syntyy kaupan kassalta kuullessani mammojen marmatusta joulukuusien kurjuudesta ja kalleudesta, toisinaan se idea tulee telkkaria katsellessani, kun siellä näytetään jostakin vanhuksesta, jolla ei ole omaisia elossa/elämässä. Välillä musiikki taustalla innostaa uuteen aiheeseen ja välillä se voi olla vaikkapa jokin väri, uni, kokemukseni tai muistoni. Aiheita on maailma täynnä ja niitä tulee koko ajan lisää!

Joku Ruotsin elävä kammoksui hakaristi-joulutorttuja, joten siitäkös suomi-poika keksi suklaakonvehtien traumatisoivat muodot. Ok, se oli onneksi pilaa, mikä tuolla facebookissa liikkuu, mutta tällaiset ne just aiheita antavat ihmisille puhua, kirjoittaa ja kuvittaa.

On tuo oma elämänikin ollut sellaista hulabaloota, että kirjasarjaksi asti olisi ammentaa, mutta ongelmana on se, että minulla ei ole kirjailijan lahjoja niin paljoa, että kirjan sainsin pysymään mielenkiintoisena alusta loppuun saakka. Jossain vaiheessa se alkaisi junnaamaan. siisä voisin kertoa tarinani kirjailijalle, joka kirjoittaisi puolestani. Siinä sitten tulee ongelmaksi se, etten halua rakkaitteni kärsivän, joten nimettömänä se kirja pitäisi tehdä. siinä taas tulee esteeksi se, etten malttaisi olla hihkumatta innosta soikeana, että MUN KIRJA, MUN KIRJA! Eli ihan se oma intoni estänee kirjan tekemisen. Näin se on tulkittava.

Into onkin yksi vahvimmista puolistani. Liekkö se jokin perusluonteenpiirre minussa vai sitten se pahe? Into kun iskee, se vie niin totaalisesti mukanaan, että oksat pois! Ihan sama, onko intona korut ja kortit vai onko intona kirjoittaminen tai vaikkapa kodin siivoaminen putspuhtaaksi. Kaikki nyt ja heti on se kaikista pahin piirre kuitenkin!

Tuo kaikki nyt ja heti piirre ei tule ilmi kaikessa, joten tarkennan, että en kahmi täällä kasapäin herkkuja, esineitä, vaatteita... Ei mitäänsellaista maallista asiaa tai pakollistakaan. En voi ostella kaikkea, mutta en haluaisikaan hukkua paljouteen ja yltäkylläisyyteen. Se ero tässä minun kaikki nyt ja heti-asiassa on siihen tavallisesti ajateltuun vouhkaamiseen, että minulla se ilmenee siinä, että jos aloitan vaikkapa siivoamaan, on siivous tehtävä huolella ja loppuun saakka nyt ja heti. Jos päätän että haluan tehdä jonkun jutun, se on tehtävä heti ja loppuun asti! On kamalan raskasta toisinaan se, että pitää malttaa mielensä ja antaa vaikka nyt sen siivouksen olla ja maata vaan sohvalla kivuissani. Rauhoittumista, jonkinlaista luovuttamista(älä tulkitse väärin) ja sellaista itsehillintää olen joutunut kasvattamaan itsessäni vuosien mittaan. Että minun on oikeus ja kohtuskin maata sohvalla tekemättä mitään, koti voi olla epäjärjestyksessä yhden illan ja minun ei tarvitse eikä pidä tehdä kaikkea yksin aina. Onhan se helpottavaa oppia uutta itsestäänkin!

Näitä kirjoittamisen aiheita syntyy välillä sillaikin, että alan kirjoittaa vaan päivän kuulumisia pikaiseen ja mietin, että josko se siinä hissukseen tulisi aihekin mieleen. Sitten huomaan kirjoittaneeni pitkänkin postauksen. Mutta on niitäkin hetkiä, ettei tule juttua ollenkaan! Ei vaikka kuinka kääntelisin lehtien sivuja, tutkisin itseäni tai avaisin telkkarin. Mistään ei kuulu mitään mielenkiintoista, ei näy uusia asioita... On kuin kaikki olisi vaan harmaata ja tyhjää. Sitten jätän väkisin kirjoittamisen pois ja laitan vaikkapa yhden kuvan tai runon tai jotain muuta sellaista. Ei aina tarvitse olla luova.

Mutta jotain minä nyt tarvitsen ja sitä lähden kaupasta hakemaan! Siispä kenties huomispäivän postauksen aiheet saan kohta matkallani. Ei sitä tiedä. Avoimin mielin lähden matkaan.

Avointa mieltä ja itsetutkiskelua toivon sinullekin tähän viikkoon!



Kommentit

Maca sanoi…
Kiitos hienoista sanoistasi! Positiivista palautetta sitä kaipaa jokainen joskus. Kortti on kaunis ja puhutteleva. Iloa, rakkautta ja rauhaa tulevaan vuoteen!
Vilimarika sanoi…
Olet ihan oikeassa! Ihmisillä on turhan helppoa sanoa, mikä on vialla ja mikä suututtaa. Se positiivinen palaute, kaunis sananen KIITOS tai jokin muu kiva pienikin kommentti saattaa olla ainoa pitkään aikaan ja pelastaa kokonaisen päivä, viikon tai jopa vuoden! Eikä maksa mitään!
Upea postaus jälleen. Oikeassa olet. KIITOS-sanaa ei ole koskaan liikaa tässä maailmassa.


Oikein Oikein Ihanaa ja Idearikasta Alkavaa Vuotta Sinulle Ystäväni.
Manumiina sanoi…
Hyvää uutta vuotta!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Super SaltBalans testissä

5. kesäkuuta 2013

Luin Pirkka-lehdestä mainosta, jossa kerrottiin yhden pillerin auttavan turvotukseen, silmäpusseihin, laihdutukseen, selluliittiin, magnesiumin puutteesta johtuviin kramppeihin tai suonenvetoon, runsaan hikoilun aiheuttamaan mineraalikatoon sekä hillitsemään suolan käytön haittoja. Itse kiinnitin huomiota erityisesti turvotukseen, silmäpusseihin ja kramppeihin. Lisäksi kesäkuumalla hikoilu sekä tietenkin selluliittiäkin löytyy, joten ne myös lisäpotkuna tuossa purkissa. 
En ole mitään laihdutuspillereitä edes halunnut kokeilla, koska niissä yleensä on jokin yhtenevä pointti: Ota tämä pilleri, juo vettä ja liiku paljon ja laihdut 5 kiloa vähintäänkin! Haloo! Ilman sitä pilleriäkin laihtuisi niillä ohjeilla! Mutta tällainen oireita lievittävä pilleri voisi ollakin kokeilun arvoinen. Toimiiko vai ei, sen tietää vain kokeilemalla. Mainos kun ei väittänyt mitään ihmeitä eikä pyytänyt tekemään suolan vähentämisiä tai muitakaan temppuja, jolloin tietenkin se auttaisi itsess…

Exfoliating Socks Lavender Kuorivat sukat käyttökokemukset

Kotimainen kosmetiikan verkkokauppa, Sunrise Cosmetics, joka tunnetaan muovituotteita valmistavana ja kosmetiikkaa maahantuovana yrityksenä, lähti mukaan jalkahoitoni toteuttamiseen Iroha naturen kuorivilla sukilla. 
Syy siihen, miksi tarvitsin apua, oli se, että kaikista voiteista ja raspaamisista, liuottamisista ja muistakin kotikonsteista huolimatta sairauksieni yhteissumma aiheuttaa jalkapohjieni kuivumista, hilseilyä ja paksuuntumista. Muutaman kerran kuukaudessa jopa repeilivät verille saakka. Luulin jo, ettei muuta apukeinoa olekaan, kuin voidella hoitavilla, paksuilla voiteilla usean kerran päivässä. Parhaillaan/pahimmillaan olinkin paksu kerron voidetta jalkapohjissa ja muovipussit päälle. Sillä konstilla ei kuitenkaan kävelä liukastelematta ja muutenkin pussi rullautuu helposti varpaisiin, jos esim. jalat liikkuvat mattoa/sänkyä vasten. Mitä hävittävää minulla siis oli siinä, että kokeilisin vielä yhtä uutta juttua, eli kuorivia sukkia.
Sunrise Cosmeticsin verkkokaupasta lö…

Kahvin ja mandariinin yhteinen liitto

Kahvi on yksi koukuttavimmista nautintoaineistamme, joita käytämme sen enempiä miettimättä, koukuttaako se vai ei. Kuitenkin niinä aamuina, kun heräämme aamupalalle, ja huomaamme kahvin loppuneen kaapista, koukutuksen vieroitusoireet huomataan hetkessä. Kahvia on vain saatava!

Kahvin keksijöinä pidetään arabeja, jotka valmistivat kahvia luultavasti jo 1200-luvun tienoilla Jemenissä. Eurooppaan kahvi tuli 1600-luvulla ja maailman suurin kahvintuottajamaa on Brasilia, joka tuottaa noin 1/3 maailman kahvista. Me suomalaiset olemme  maailman ahkerimpia kahvinjuojia asukasta kohti, sillä suomalainen kuluttaa paahdettua kahvia keskimäärin 10 kiloa vuodessa. Minusta se on hassua, sillä itselleni kahvi tuo ensisijaisesti mieleen ennemminkin turkkilaisen kahvin tai jonkin kahvintuottajamaan, kuin Suomen. Olenko siis liian lähellä...?!


Toinen herkku, joka ainakin minulle maistuu erittäin hyvin, on mandariini. Ihanan mehukas, hedelmäinen ja raikas hedelmä, joka saa auringon paistamaan sisältämme…