Luonnollinen joulukalenteri, luukku 18; Tarina Nukkumatin kaappauksesta

Tämän päivän luukku eroaa muista sillä, että tarinakuvan sijaan saat nauttia kiireettömän hetken useamman digikuvani ja kokonaisen tarinan parissa. Tämä tarina on täysin eri, kuin jatko-osat muiden luukkujen kuvissa. Vai onko? Ole hyvä.

"Äiti äiti.. Kerro minulle se tarina Nukku-Matista! Ja kerro vielä, miten se voi olla osa totuutta! "

Olipa kerran poika, joka Matti-nimen sai isänsä isoisoisän mukaan. Tämä poika-Matti oli ihan tavallinen poika, mitä nyt äitinsä puolelta oli perinyt suuret voimat ja taiat ja isältä pienen säkin ja hiekkaa. Äitinsä kun oli itse keijumaan ylikeijutar; Tilda, isä rakennusurakoitsija Matias. Matin isä oli vannottanut Mattia vaalimaan ja suojelemaan säkillistä hiekkaa tarkoin, joten pieni poika oli kasvanut siihen tehtävään. Ei hän sen enempää tiennyt,  miten säkin hento ja kultaan vivahtava hiekka erosi muusta hiekasta, mutta jokin syyhän sille oli oltava.

Matti muistaa Tildan tehneen loitsun hiekalle, jonka Matias oli isoisoisänsä suosikkionenapuun juurelta kerännyt. Ensin hiekka oli pesty, sitten siihen pirskotettu kalliovettä ja villikukkia sekä puiden kukintoja.

Tildan sanat soivat öisin pienen Matin korvissa:

 ”Terveys on perintömme ja oikeutemme. Se on täydellistä ja kokonaisvaltaista yhteyttä sielun, mielen ja kehon välillä; eikä se ole vaikeasti saavutettava kaukainen ihanne, vaan niin helppoa ja luonnollista, että se on jäänyt monilta huomaamatta.” 
Nuo viisaat sanat Tri Edward Bach oli joskus ääneen lausunut ja sieltä olivat kukkaisloitsut saaneet alun.

Tapahtui kerran, kun Tilda ja Matias olivat laittaneet Matin nukkumaan, antaneet hyvän yön suukot pojalle ja kesäyön lämpimien vuoksi jättäneet ikkunan huoneeseen raolleen... Joku astui ikkunasta sisään ja kantoi nukkuvan pojan sylissään yön pimeyteen pelkkä flanellipyjama ja vyötäille solmittu pussukka sekä nalle huopaan käärittynä. Kuka oli tuo hahmo ja  mitä hän viattomasta pojasta tahtoi?

Kun Matti heräsi, hän huomasi olevansa päävelhon entisen oppipojan, Velmun vankina sysimustassa luolastossa. Niin pienestä pojasta paikka oli aivan liian pimeä, pelottava ja kostea ja tottahan toki pientä poikaa kalvoi kamala ikävä äitiä ja isää. Asiaa ei helpottanut Velmun käkättävä nauru tai kasvoton olemus. Puhumattakaan luolaston suuta vartioivat tummat hahmot, jotka narisivat kuin pantterin kynnet kosteaa kalliota vasten ja jotka katosivat yön taittuessa aamuksi jättäen jälkeensä vain lehdettömät lehmuksen oksat.

Samaan aikaan toisaalla Tilda ja Matias etsivät lastaan kokonaisen keijuista ja raksamiehistä kasatun armeijan voimin. Kun lopulta Velmun luolasto löytyi ja vanhemmat saivat lapsensa takaisin, raksamiehet tuhosivat koko luolan suun ja keijukaiset loitsivat Velmusta kiltin rupikonnan.

Alkuun Matti ei saanut millään unta öisin, vaan pelkäsi pimeää ja itki äitinsä sylissä samalla, kun äiti yritti lohduttaa laulaen hiljaa Lapinäidin kehtolaulua. Ajan myötä Matti kuitenkin pääsi tapahtumien yli ja sai ajatuksen; koska hän oli kokenut unettomat ajat ja tiesi kuinka raskasta se voi olla, halusi hän tukea ja turvata hyvän yön unet koko maailmalle.

Ihan tavalliselle pojalle se olisi ollut pelkkä kaunis unelma, mutta keijukaiset pojalle se oli mahdollisuus. Tarvittaisiin vain puhdasta kultaista hiekkaa, kalliovettä, kukkien nuppuja ja puiden versoja... Ja sillä hetkellä Matti sen tajusi! Hän oli koko elämänsä kantanut suurta lahjaa koko maailmaa ajatellen vyötäisillään! Unihiekkaa!

Ja niin pieni poika alkoi illan hämärtyessä lentää yli taivaan kuunsillan ja ripotella unihiekkaa kaikkien heidän silmiin,  jotka häneen luottaisivat puhtain sydämin. Eikä unettomuus ollut enää kuin legenda josta puhuttiin satuna.
Sen pituinen se.

Hyvää yötä pikkuinen... "

Jollei sinulla ole nukkumatin hiekkaa salaisessa pussissa, suosittelen kipaisemaan Ruohonjuuresta Rescue night sprayn. 

Tämän tarinassanikin vilahtaneen tohtorin kehittelemän kukkaisuutteen nauttimisen teho ei perustu negatiivisten asenteiden tukahduttamiseen, vaan niiden muuntamiseen positiivisiksi, jolloin kiihotetaan yksilön omaa mahdollisuutta parantaa itsensä ja vapauttaa fyysinen järjestelmä toimimaan täysin sairautta ja stressiä vastaan. Ihmisten ei tarvitse olla fyysisesti sairaita hyötyäkseen uutteista. Monet meistä käyvät läpi vaikeita väsymyksen aikoja, jolloin negatiivisuus hiipii sisään; näinä aikoina uutteet ovat korvaamattomia, koska ne palauttavat tasapainon ennen fyysisten oireiden ilmenemistä. 

Ainesosat: 
Vesi, glyseriini, xylitol, omenahappo, säilöntäaine: sodium bentsoaatti, Tri Bachin mukaiset kukkauutteet (Helianthemum nummularium, Clematis vitalba, Impatiens glandulifera, Prunus cerasifera, Ornithogalum umbellatum (Rescue), Aesculus hippocastanum

Löydät blogistani päivittäin luukun ajalla 1.12-31.12.2018, jonka taakse kätkeytyy
kuva liittyen teemaan; Joulukuu.
Kuvassa osa tarinaa, joka on jatkoa edellispäivälle. Poikkeuksena eka luukku, jossa aloitusteksti.
Extrat ylläribonuksena joskus;  Pika-arvontaa, tulostettava kuva-arkki, joulukuun arvonta, jne. Ole mukana, niin et jää mistään paitsi.
Joka aamu kello 06.00 uusi luukku. Poikkeukset vain sairastapauksissa tms äkillisissä esteissä. Toivotaan, ettei sellaisia tule.
Ruohonjuuren valikoimista upeat joululahjaideat, juhlien virkistykset, itsesi hemmottelut, joulutohinoissa jaksamisen jne välineet. Kaiken löydät Ruohonjuuren myymälöistä ja verkkokaupasta, elleivät suuren suosion vuoksi lopu kesken.

Tämä ei ole meikkikalenteri, vaan luonnollisten tuotteiden kimara!!

Mukavaa joulun ja uuden vuoden odotusta!

Joulukalenteri ideoitu yhteistyössä Ruohonjuuren kanssa. Kaikki kuvat ja jatkokertomus ovat minun itseni tekemiä ja ottamia. Päivän tuotteet yhteistyössä Ruohonjuuri oy. Osa tuotteista myös pr-tuotteita ja itseni hankkimia aikaisemmin jo. Linkkien klikkailu tai ostosten teko ei hyödytä minua millään tavalla. Hinnoittelut olen tehnyt täysin postausaiheeseen liittyen, en mainostamistarkoituksessa tai vastaavaa