Runollinen kuvaleikki


Oli Kotilaiskan vuoro tehdä Runollinen kuvaleikki ja arvasin sen ananakseksi. Siispä vuoro mulle taas tupsahti.

Nyt en runoile itse. Annan vuoron toisille. Herra ulkomailta, olkaa hyvä! Estraadi on vapaa!

Wee, sleekit, cow'rin, tim'rous beastie, 
O, what a panic's in thy breastie! 
Thou need na start awa sae hasty, 
Wi' bickering brattle! 
I wad be laith to rin an' chase thee, 
Wi' murd'ring pattle! 

I'm truly sorry man's dominion, 
Has broken nature's social union, 
An' justifies that ill opinion, 
Which makes thee startle 
At me, thy poor, earth-born companion, 
An' fellow-mortal! 

I doubt na, whiles, but thou may thieve; 
What then? poor beastie, thou maun live! 
A daimen icker in a thrave 
'S a sma' request; 
I'll get a blessin wi' the lave, 
An' never miss't! 

Thy wee bit housie, too, in ruin! 
It's silly wa's the win's are strewin! 
An' naething, now, to big a new ane, 
O' foggage green! 
An' bleak December's winds ensuin, 
Baith snell an' keen! 

Thou saw the fields laid bare an' waste, 
An' weary winter comin fast, 
An' cozie here, beneath the blast, 
Thou thought to dwell - 
Till crash! the cruel coulter past 
Out thro' thy cell. 

That wee bit heap o' leaves an' stibble, 
Has cost thee mony a weary nibble! 
Now thou's turn'd out, for a' thy trouble, 
But house or hald, 
To thole the winter's sleety dribble, 
An' cranreuch cauld! 

But, Mousie, thou art no thy lane, 
In proving foresight may be vain; 
The best-laid schemes o' mice an 'men 
Gang aft agley, 
An' lea'e us nought but grief an' pain, 
For promis'd joy! 

Still thou art blest, compar'd wi' me 
The present only toucheth thee: 
But, Och! I backward cast my e'e. 
On prospects drear! 
An' forward, tho' I canna see, 
I guess an' fear! 

Kiitän Robert Burnsia tästä runosta. Ja kuvan annan ihan itse. Mikä se on? Arvaa! runossakin sen nimi tai vinkki sanotaan.


Kommentit

Unknown sanoi…
Äh, onpa vaikee kun on ihan lontooksi :). Ja nuo sydämet häiritsee mun keskittymistä :). Ja siis en sano tätä pahalla, tykkään noista tippuvista sydämistä, mutta nykyään kaikki vilahteleva, heiluva, välähtelevä tekee mulle nykimisiä kasvoihin ja silmiin, pahimmassa tapauksessa koko kroppaan joten siksi ne hankaloittaa mun keskittymistä. Sori...saa ne täällä olla :) Saisko ne liikkumaan hitaammin ...?
Vilimarika sanoi…
eivät valitettavasti ole ohjelmoitavissa hitaammiksi.
Kotilaiska sanoi…
Yhdyn Riinan kommenttiin sillä erotuksella että eihän tuo runo ole edes lontoota vaan jotain murretta tai vanhaa runollista kieltä jota ei google kääntäjäkään tunnista mutta mulle tuli outo välähdys kun tuo sana Mousie tuo mieleen mousen eli hiiren ja kuvakin näyttää jotenkin tietokoneen hiireltä, on kyllä aika upee "hiiri" jos se se on. Ja taas vastasin vaikka jo lupasin etten sorru, mutta eihän tää oo oikein eihän
Vilimarika sanoi…
Tarkoituksella laitettu tavallisuudesta poikkeava runo, jottei aina olisi suoraan "otasanatuostajakopsaase"-tyylinen runo. Hieman jotain haasteellisuutta. Tai ainakin niin luulin... Kunnes Kotilaiska alkoi tavaamaan sanoja. :D

Mousie = Hiiri = HIIRI! Oikein! Hih, se olis taas meidän kahden välinen kamppailu. Laitappas kuvaa taas. :)