Teetä ja peetä... Eikun sanahirviöitä

Vaihtelu virkistää, sanotaan  ja niinhän se tekee. Päivän vaihtelua tarjosi teeseura Mökkihöperön kanssa. Ja mitä ihania tulijaisia saimmekaan Murusen kanssa!

"Mökkis" tietää, että meillä tykätään tulisista mausteista. Purkillinen chilirouhetta ja pussillinen kuivattuja palkoja! Namskis mumskis! Ja tykätäänhän meillä kahvin ja iltateenkin kanssa herkutella, joten oikein ihanaa oli saada myös uunituoreita mustikka-vadelmamuffinsseja. 

Tuli naurettua ja parannettua maailmaa... Parani ihan todella! :D

Ja puhuttiin välillä sellaisia juttuja, jotta voisin sanoa niistä, että P-tä puhuttiin... Kirjaimellisesti. ;) No, mutta hauskaa ja kivaa ja virkistävää oli! Tulehan toistekin!

Siinäpä sitä meidän killiäinenkin kävi mieltään osoittamassa ruokansa suhteen Mökkihöperön aikaan. "En syö nuita nappuloita. Haluan uusia!". Mutta taipumaton luonne kun olen (No olisinkin, mutta nyt jollai tapaa sain pidettyä itseni kurissa), en antanut periksi. Ja niin ne nappulatkin hävisivät pikkuhiljaa. Sai sitten pikku-ukko uutta ruokaa. :D

"Mökkiksen" kanssa oli extempore-atcvaihtokin ja kumpikin oltiin oikein tyytyväisiä vaihtuvuuteen, vaikka kummallakin kansiot hupenivat uhkaavasti loppua kohti. Jäi vielä jotain muillekin ja onpahan syytä alkaa panostaa uusiin. (Saako selitellä? Aikani on mennyt tekniikka-kortteihin ja decoiluun!).

Tässäpä saamani atc:t:

Näistä korteista kaksi alempaa ovat suoraan keräilykohteitani. Ylempi oli muuten vaan kaunis. Köh köh... kortti siis. :D Salaperäinen, viehkeä ja jollain tavalla itämainenkin.

Ylin kortti on niin minua! Ja alemmat kanssa.Tuo kissa on upeanvärinen. Tykkäsin jo maitopurkkina siitä. Sydämeenkin on luotettava. Olen itse tunneihminen.

Taas samaa rataa, eli minua, keräilyä ja muuten vaan kaunista.

Nauru ja huumori tosiaan ovat voimavaroja kivun hoidossa. Sitä ei aina vaan meinata muistaa ja ottaa todesta. Sairaus ei tarkoita henkistäkin kuolemaa. Kyllä meilläkin on oikeus iloita ja nauraa. Tuo alin kortti saa nauramaan! Nuo silmät... ;)

Jos nyt vaikka sanamuodon muuttaisin suloiseksi? En kai minä meinaa toistaa itseäni? 

Kevät on nyt ja se saa iloiseksi. Se saa hymyilemään ja energiaa purskahtelemaan. Herttaisuus, kauneus ja sopiva naiivisuuskin joista tykkään.

Tipukortti on.. eh.. KAUNIS! Mutta kun se ON! Ja toisessa on kesää, mukavaa puuhaa, huumoria. Se on niin hauska ja silti asiallinen. Hassua! Mä tykkään pestä mattoja!

Kiitos "Mökkihöperö" kaikista ihanuuksista!

Sanahirviögeimi on tänään pyörinyt ilman mallitöitä. Enää en raaski pitää teitä epätietoisuudessa siitä, millaiset mallisivut täällä onkaan. Tässä tämän päivän teeman aukeamani.

Aiheenahan oli kirje, kutsu tms.

Tervetuloa kesä!

Olen odottanut sinua koko pitkän talven.

En talvea vihaten,

vaan 4 vuodenajasta nauttien.

Alkaa olla vuorosi tulla esiin.

Lämmittää meitä ja 

antaa luonnon puhjeta kukkaan.

Odotan sinua.

Atc lähempää. Tehty Mökkihöperöltä saamastani atc-pohjasta, mikä näytti tältä:

Kahvia ja kuppeja... Olisikohan teekutsuja? Kahvikutsu-kutsu?

Ennen kaikki oli toisin. 

Ihan oikea kirje kirjeenvaihtokaverille

nuolaistulla postimerkillä maailman ääriin. 

Nyt on vain "Klik" ja Facebook, meilit, Twitter, yms.