Siirry pääsisältöön

Sain ristin kantaakseni

Meillä kaikilla on omat ristimme kannettavanamme. Joillakin se on pieni taakka, joillakin suurempi. Onhan niitä ristejä ihan jokaisella. Toiset osaavat elää niiden kanssa, toiset eivät. Joku hakee apua, joku toinen ei edes näe avun tarvetta. Mutta ne ovat niitä asioita, jotka me kukin tiedämme itse omalta kohdaltamme ja kenties siitä ei tarvitse minun teitä muistutella. Uskon nimittäin, että olipa ristisi mikä tahansa, sitä ei voi unohtaa. Tiedänhän minä. 
On ne ristit mullakin ja minkäs sille teet. On ihan turhaa sanoa kenelläkään toisille, että "sun elämä on niin helppoa ja kivaa, älä valita", ellei tiedä, mitä se toinen joutuu sisimmässään kantamaan. Ei kaikki näy ulospäin. Kaikesta ei kerrota ääneen. On salaisuuksia, joita ei kuiskutella kellekkään. Kuten oli minullakin joskus aiemmin. Kaikki luulivat, että elin hyvää elämää. Oli perhe, koti ja työ. Joo, kerroinkin kysyjille, että hemmetin hyvin menee! Mutta menikö sittenkään?

En ole ainoa, joka siinä tilanteessa valehteli. Kuinka moni kertoo suoraan kenellekkään, että mikään ei ole hyvin?! Ettei ole onnellinen? Tai jos saa turpiinsa ja vedetään hiuksista perästä? Tai että mielenterveys alkaa jo järkkyä ja masentaa ja ahdistaa? Kuinka moni kertoo, ettei peiton alla tai päällä tapahdu mitään? Tai että suhde on täysin pielessä? Tai jotain muuta vastaavaa?!

Ei sellaisia kerrota! Ne salataan ja ne peitetään kaikin tavoin. Viimeiseen saakka. Ja jos ei kukaan näe pintaa syvemmälle, voi siellä "ruususen linnassa" olla vaikka millaista todellisuudessa. 
Minun ristini oli jotain, mitä kukaan ei nähnyt. Jota peittelin. Kannoin ristini. Sitten en enää jaksanut ja se siitä.

Näistä risteistä ei nyt kuitenkaan sen enempää.

 Siispä otetaan tämän päivän ristiksi kevyempi versio, eli ihan tuollainen kohokuviointiristi, jonka voitin arvonnassa ja sain eilen postin kautta kotiin. Ihan mielettömän hyvä tuuri oli, sillä kaikista palkinnoista nimenomaan tuo oli minun suosikkini. Minä niin kovasti toivoin ja halusin sitä! Ajattelin tosin, ettei onni myötä voi olla niin paljoa kuitenkaan, että sen voittaisin. Mutta minä kuitenkin yritin! Ja sitten sain kuulla ilouutisia! "Onneksi olkoon. Olet voittanut ristin..." JEEEE!


Miksikö minä sen halusin? Koska minulla ei ole minkäänlaisia ristileimasimia, rististansseja, ristikohokuviointihärpäkkeitä, ristin kuvia... Ei mitään! No ok, ihan pikkunen ristileimasin on, mutta se on tosi pieni. Enemmänkin tagiin sopisi nurkkaan. siispä se risti olisi niin ihana juuri isompiin postikortteihin. Häät, rippijuhlat, hautajaiset,... en varmaankaan olisi raaskinut ostaa itse sellaista, koska aina on jotain tähellisempää rahan menoa. Enemmän kuluu kukkia, liimaa, papereita... Siispä ihan mielettömän iloinen olen tästä!

Ja hetipä tuli sama muoto eri korteissa eri tavalla!


Tässä ekassa kortissa kohokuvioitu risti on leikattu irti. Kuva on skannattu, joten reunasta puuttuu palanen jostain syystä. Oikeassa reunassakin nimittäin on 3 helmeä "boordinauhassa". siitä näkyy osa vain. Tuo risti kimalteleekin. 

Tämä kortti/työ on tehty Koukussa kortteihin Tekniikka10:n. Koukussa kortteihin yhteistyössä Taika-lehden kanssa.

Toinen risti on kohokuvioitu paperille ja myös tuo saman setin kulmakoriste. Patinoin ristin ja koristeen leimasinmusteilla ja kohokuviointijauheen avulla. 

Kortit siirtyvät kaupan puolelle. :)

Kommentit

Nanna sanoi…
Voi miten upean ristin oletkaan voittanut! Totta puhut noista elämän risteistä,eihän niitä julkikuulutella kaikille todellakaan,lähimmille ystäville minäkin olen joskus omista risteistäni kertonut...Paha mennä arvostelemaan toisia kun ei takuulla tiedä kaikkea,kaikki ei näy ulospäin!
Vilimarika sanoi…
Näin on ja mitä syvemmälle uppoaa, sen vaikeampaa on huutaa apua ja kertoa, että elämä on pahasti raiteiltaan. Ei halua, ei uskalla, ei pysty. Kaikki se häpeä, epäonnistumisen tunne, pelko,...
Riitta sanoi…
Olenpa tässä elämäni aikana huomannut, että kaikilla meillä on ristimme kannettavana. Vaikka päällisin puolin olisi valtaa ja omaisuuttakin ja kaikki on hyvin kadehttivaa, niin kuitenkin on asioita, joita en ottaisi.
Oletpa voittanut kauniin ristin, onnea!
Upea tuo ristisi. Oikein kirjoittelet elämästä. Miten moni elääkään kulisseissa.
Tuula sanoi…
Tuo on tosi kaunis risti. Kulisseissa ei ole järkeä elää, mutta en minä taas puhu ongelmista kun lähimpien kanssa.
Vilimarika sanoi…
Eihän siinä järkeä olekkaan ja jälkikäteen vahvana on helppo sanoa itsellänikin samoin. Mutta sillä hetkellä, kun elin kulissia, en todellakaan ajatellut selkeästi ja viisaasti. En järjellä, en sydämellä. Jollakin ihmeen tunteella, mikä on täysi mysteeri nyt.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Super SaltBalans testissä

5. kesäkuuta 2013

Luin Pirkka-lehdestä mainosta, jossa kerrottiin yhden pillerin auttavan turvotukseen, silmäpusseihin, laihdutukseen, selluliittiin, magnesiumin puutteesta johtuviin kramppeihin tai suonenvetoon, runsaan hikoilun aiheuttamaan mineraalikatoon sekä hillitsemään suolan käytön haittoja. Itse kiinnitin huomiota erityisesti turvotukseen, silmäpusseihin ja kramppeihin. Lisäksi kesäkuumalla hikoilu sekä tietenkin selluliittiäkin löytyy, joten ne myös lisäpotkuna tuossa purkissa. 
En ole mitään laihdutuspillereitä edes halunnut kokeilla, koska niissä yleensä on jokin yhtenevä pointti: Ota tämä pilleri, juo vettä ja liiku paljon ja laihdut 5 kiloa vähintäänkin! Haloo! Ilman sitä pilleriäkin laihtuisi niillä ohjeilla! Mutta tällainen oireita lievittävä pilleri voisi ollakin kokeilun arvoinen. Toimiiko vai ei, sen tietää vain kokeilemalla. Mainos kun ei väittänyt mitään ihmeitä eikä pyytänyt tekemään suolan vähentämisiä tai muitakaan temppuja, jolloin tietenkin se auttaisi itsess…

Exfoliating Socks Lavender Kuorivat sukat käyttökokemukset

Kotimainen kosmetiikan verkkokauppa, Sunrise Cosmetics, joka tunnetaan muovituotteita valmistavana ja kosmetiikkaa maahantuovana yrityksenä, lähti mukaan jalkahoitoni toteuttamiseen Iroha naturen kuorivilla sukilla. 
Syy siihen, miksi tarvitsin apua, oli se, että kaikista voiteista ja raspaamisista, liuottamisista ja muistakin kotikonsteista huolimatta sairauksieni yhteissumma aiheuttaa jalkapohjieni kuivumista, hilseilyä ja paksuuntumista. Muutaman kerran kuukaudessa jopa repeilivät verille saakka. Luulin jo, ettei muuta apukeinoa olekaan, kuin voidella hoitavilla, paksuilla voiteilla usean kerran päivässä. Parhaillaan/pahimmillaan olinkin paksu kerron voidetta jalkapohjissa ja muovipussit päälle. Sillä konstilla ei kuitenkaan kävelä liukastelematta ja muutenkin pussi rullautuu helposti varpaisiin, jos esim. jalat liikkuvat mattoa/sänkyä vasten. Mitä hävittävää minulla siis oli siinä, että kokeilisin vielä yhtä uutta juttua, eli kuorivia sukkia.
Sunrise Cosmeticsin verkkokaupasta lö…

Kahvin ja mandariinin yhteinen liitto

Kahvi on yksi koukuttavimmista nautintoaineistamme, joita käytämme sen enempiä miettimättä, koukuttaako se vai ei. Kuitenkin niinä aamuina, kun heräämme aamupalalle, ja huomaamme kahvin loppuneen kaapista, koukutuksen vieroitusoireet huomataan hetkessä. Kahvia on vain saatava!

Kahvin keksijöinä pidetään arabeja, jotka valmistivat kahvia luultavasti jo 1200-luvun tienoilla Jemenissä. Eurooppaan kahvi tuli 1600-luvulla ja maailman suurin kahvintuottajamaa on Brasilia, joka tuottaa noin 1/3 maailman kahvista. Me suomalaiset olemme  maailman ahkerimpia kahvinjuojia asukasta kohti, sillä suomalainen kuluttaa paahdettua kahvia keskimäärin 10 kiloa vuodessa. Minusta se on hassua, sillä itselleni kahvi tuo ensisijaisesti mieleen ennemminkin turkkilaisen kahvin tai jonkin kahvintuottajamaan, kuin Suomen. Olenko siis liian lähellä...?!


Toinen herkku, joka ainakin minulle maistuu erittäin hyvin, on mandariini. Ihanan mehukas, hedelmäinen ja raikas hedelmä, joka saa auringon paistamaan sisältämme…