Sain ristin kantaakseni

Meillä kaikilla on omat ristimme kannettavanamme. Joillakin se on pieni taakka, joillakin suurempi. Onhan niitä ristejä ihan jokaisella. Toiset osaavat elää niiden kanssa, toiset eivät. Joku hakee apua, joku toinen ei edes näe avun tarvetta. Mutta ne ovat niitä asioita, jotka me kukin tiedämme itse omalta kohdaltamme ja kenties siitä ei tarvitse minun teitä muistutella. Uskon nimittäin, että olipa ristisi mikä tahansa, sitä ei voi unohtaa. Tiedänhän minä. 

On ne ristit mullakin ja minkäs sille teet. On ihan turhaa sanoa kenelläkään toisille, että "sun elämä on niin helppoa ja kivaa, älä valita", ellei tiedä, mitä se toinen joutuu sisimmässään kantamaan. Ei kaikki näy ulospäin. Kaikesta ei kerrota ääneen. On salaisuuksia, joita ei kuiskutella kellekkään. Kuten oli minullakin joskus aiemmin. Kaikki luulivat, että elin hyvää elämää. Oli perhe, koti ja työ. Joo, kerroinkin kysyjille, että hemmetin hyvin menee! Mutta menikö sittenkään?

En ole ainoa, joka siinä tilanteessa valehteli. Kuinka moni kertoo suoraan kenellekkään, että mikään ei ole hyvin?! Ettei ole onnellinen? Tai jos saa turpiinsa ja vedetään hiuksista perästä? Tai että mielenterveys alkaa jo järkkyä ja masentaa ja ahdistaa? Kuinka moni kertoo, ettei peiton alla tai päällä tapahdu mitään? Tai että suhde on täysin pielessä? Tai jotain muuta vastaavaa?!

Ei sellaisia kerrota! Ne salataan ja ne peitetään kaikin tavoin. Viimeiseen saakka. Ja jos ei kukaan näe pintaa syvemmälle, voi siellä "ruususen linnassa" olla vaikka millaista todellisuudessa. 

Minun ristini oli jotain, mitä kukaan ei nähnyt. Jota peittelin. Kannoin ristini. Sitten en enää jaksanut ja se siitä.

Näistä risteistä ei nyt kuitenkaan sen enempää.

 Siispä otetaan tämän päivän ristiksi kevyempi versio, eli ihan tuollainen kohokuviointiristi, jonka voitin arvonnassa ja sain eilen postin kautta kotiin. Ihan mielettömän hyvä tuuri oli, sillä kaikista palkinnoista nimenomaan tuo oli minun suosikkini. Minä niin kovasti toivoin ja halusin sitä! Ajattelin tosin, ettei onni myötä voi olla niin paljoa kuitenkaan, että sen voittaisin. Mutta minä kuitenkin yritin! Ja sitten sain kuulla ilouutisia! "Onneksi olkoon. Olet voittanut ristin..." JEEEE!

Miksikö minä sen halusin? Koska minulla ei ole minkäänlaisia ristileimasimia, rististansseja, ristikohokuviointihärpäkkeitä, ristin kuvia... Ei mitään! No ok, ihan pikkunen ristileimasin on, mutta se on tosi pieni. Enemmänkin tagiin sopisi nurkkaan. siispä se risti olisi niin ihana juuri isompiin postikortteihin. Häät, rippijuhlat, hautajaiset,... en varmaankaan olisi raaskinut ostaa itse sellaista, koska aina on jotain tähellisempää rahan menoa. Enemmän kuluu kukkia, liimaa, papereita... Siispä ihan mielettömän iloinen olen tästä!

Ja hetipä tuli sama muoto eri korteissa eri tavalla!

Tässä ekassa kortissa kohokuvioitu risti on leikattu irti. Kuva on skannattu, joten reunasta puuttuu palanen jostain syystä. Oikeassa reunassakin nimittäin on 3 helmeä "boordinauhassa". siitä näkyy osa vain. Tuo risti kimalteleekin. 

Tämä kortti/työ on tehty Koukussa kortteihin Tekniikka10:n. Koukussa kortteihin yhteistyössä Taika-lehden kanssa.

Toinen risti on kohokuvioitu paperille ja myös tuo saman setin kulmakoriste. Patinoin ristin ja koristeen leimasinmusteilla ja kohokuviointijauheen avulla. 

Kortit siirtyvät kaupan puolelle. :)