Siirry pääsisältöön

Aikansa kutakin?

Aika... 
Aikansa kutakin. Aikarauta. Ajattomuus. Aikaraja. Aikamatka... 
Näihin tunnelmiin menemme tämän päivän korttiaskareissa. Korttisirkus haastaa aikaa vastaan tai ajan kanssa... :)

 

Halusin korttiini käyttää lempivärejäni. Siksi korttipohja on lila. Mukana valkeaa pitsimäistä kuviota ja hitunen vintagen sävyjä. Aika on teemana ja mielestäni se näkyy tässä kortissa. 


alaosassa ajan patinoimat ruusut yhdessä stanssatun kellotaulun palasen kanssa. Perhonen, se ajaton kaunokainen, joka muotoaan muuttaa  tai on vaan ihan hiljaa. Sensuellia.


Siirrymme ajassa eteenpäin, tai kortissa. Itseasiassa kuva on väärinpäin! 
Kellotaulun kaverina on leimattu kello-kollaasi. Eri värisiä musteita, eri tekniikoita. Paperiinkin tupsuttelin kellotaulun sabluunan läpi mustetta. Ylälaidassa herkät, keväisen vaaleanpunaiset ruusut kannattelevat pienenpientä aikarautaa


Kaunis nainen, menneestä ajasta. 
Katsoo tulevaisuuteen. Tulevaan aikaan. 
Onnea. Hymy kaartuu huulilleen. 
Kaunis köynnös alareunassa. Uusi elämä, uuden aika.


Niin... se kukkakuva... Jälleen nurin! 
Taustalla kello-kuvioitua kohokuviota. Ajan kanssa tehty kortti.


Pitsiä, verkkoharsoa, vanhan ajan leimailua, kultaa ja hopeaa...
Aika parantaa, sanotaan.


Kortin ihana pitsinen kakkupaperi jatkuu aina takakanteen saakka.

Aika sanoa näkemiin. 

Kommentit

  1. Kortti on kaunis ja mukavaa tuo sinun jutustelusi, tykkään!

    VastaaPoista
  2. Todella upea kortti. Paljon ihania yksityiskohtia.

    VastaaPoista
  3. Kiitos haasteeseen osallistumisesta!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Hei, lukijani! Ihana, kun olet siinä!
Mitä mieltä olet tämän postauksen sisällöstä?
Jätä minulle kommentti.
Myös moikkaus riittää.
Silloin tiedän sinun käyneen täällä.
Tulethan toistekin!

KUUKAUDEN SUOSITUIN POSTAUS :

ARVONTA ja Suomalainen SISU esittelyssä

Ihana auringonpaiste luo jo keväisen timanttihunnun hangille. Odotan jo kovasti lintujen paluuta Suomeen ja sitä ihanaa sirkutusta, johon herään aamuisin. Uskon lintujen omaavan mielettömän määrän sisua voidakseen matkata ilmojen halki tuhansia ja tuhansia kilometrejä. Ei se helppoa ole tuulessa ja myrskyssä, paahteessa tai nälässä.

Odotan myös innolla tulevaa, sillä nyt on otettu magneettikuvat koko kropastani päätä ja varpaita lukuunottamatta. Jos niistä saan selvyyden, voi tämä kevät olla minulle, meille Murusen kanssa, uuden elämämme alku. Katsotaan, josko suomalainen sisu palkitaan.

Uskon, että myös sinä olet tarvinnut elämässäsi sisua joskus ja että sisukkuutesi on palkittu.

Haluatko kertoa minkälainen viimekertainen sisu-kokemus sinulla on takana?! 


Suomalainen sisu on kiehtonut minua aina. Se on etuoikeutemme ja vahvuutemme, jonka olemme saaneet syntymälahjaksi. Kaikilla suomalaisilla se on ollut, on nyt ja tulee aina olemaan.  Mutta mitä sisu tarkoittaa? Miksi sille ei ole yht…