Sanahirviö-geimi, se Viltsun deco-härdelli

Olen minä jossakin onnistunutkin. Ainakin omasta mielestäni. Nimittäin tässä korttiasiassa. Tein iiison synttärikortin. Kokoa A5. Ei mikään tavattoman suuri, mutta kun niitä 14x14 neliöitä väsää, niin tuntuuhan tällainen isolta.

Tämä kortti/työ on tehty Koukussa kortteihin Tekniikka10:n. Koukussa kortteihin yhteistyössä Taika-lehden kanssa.

Tekniikan nimi on Burned batik eli kirjaimellisesti käräytin korttiin tuon kuvan. 

Käytin siihen hommaan mustetta, kohojauhetta ja leivänpaahdinta. Totta. Luit ihan oikein!

Aikani käräyteltyä koko kämppä tuoksui... hmm.. palaneelle tai jollekin epämääräiselle. tottahan toki! Mutta ei niin paljoa, kuin jos poltan pastakattilan pohjaan tai perunat. Tai jos pullat ovat liian kauan uunissa tai jos... juu, toisinaan epäonnistun ja toisinaan onnistun. siitäpä se sitten lähti... Päivän teema sanahirviö-geimiin.

Teema tällä kertaa käsittelee 

EPÄONNISTUNUT TYÖSI

Tällä kertaa tarkennan sen verran, että haluaisin nähdä decoissanne jotain, mikä on mennyt pieleen ja sitten roskiin menossa. Mutta nyt pelastat sen tätä varten. Jos nyt yksinkertaisesti olet NIIN lahjakas, ettei sellaisia ole, niin otappas sitten roskista jotakin roskaa. Tai kerro jotenkin epäonnistumisistasi. Jollain tapaa sen nyt tulisi työssäsi näkyä. Äläkä unohda onnea! Lopussahan epäonni kääntyy iloksi ja onneksi!

Minun aukeamani poikkeaa muista siinä, etten nyt tehnyt lainkaan atc-korttia. En halunnut, koska olen väsy-katki-poikki ja koska ei ole pakko! Mitään ei ole pakko tehdä! Voit todellakin soveltaa, muokata, jättää tekemättä... siispä minä jätin nyt tekemättä sen atc-kortin.

Tee sinä, jos haluat!

Eka sivullani on vihreää ja punaista lankaa... Piirrettyä. Sama lanka jatkuu seuraavallekin sivulle. Elämänlankoja molemmat. Seurataan niitä!

Tuo kukka on eka tuon lajin kukkani. Tein sen nuuttauslaudallani. Kiitos vaan edelleen Tuikulle siitä ohjelehdestä. ;)

Ja eka kukka ei vastannut sitä, mitä halusin. Siispä se oli lentää roskiin. Nyt pelastin sen pöydän reunalta, roskiksen päältä, etten tönäise sitä sinne alas. Laitoin lilan rusetin keskelle ja tuohon sivulle. Olkoot siinä!

Kirjoitin näin: 

Joskus epäonnistun jossakin

pienessä asiassa.

Toisinaan tunnen olevani

totaalinen epäonnistuja.

Sitten tulee aika, jolloin

kaikki menee putkeen ilman 

kolhuja, suttaamisia ja murheita.

Sitähän se elämä on;

Onnistumista ja epäonnea.

Joskus on voitava luovuttaa ja

antaa periksi.

Joskus taas, kun aika on oikea, mentävä

puuhun vaikka perse edellä ja tultava alas kuperkeikalla.

Ei aina voi kaikesta luovuttaa eikä mennä

siitä, missä aita on matala.

Haluatko synttäripäivänäsi 

upean kermakakun

vai vain ajatuksen;

"Jos olisin tehnyt sen"?

Kakkuja leimailin muutenkin illalla ja yksi niistä meni pieleen. Äh, epäonnea! 

Vaan voin aina yrittää kääntää epäonnenkin onneksi. Niinpä otin kuvan pois roskiksesta ja aloin värittää sitä. Hienohan siitä tuli! Decooni sopiva.

Onnellista päivää epäonnen päivänäkin!

Happy birthday

Epäonni, se oli mukanani vielä ennen nukkumaanmenoakin.

Nimittäin minun lempisakseni...

Kauniit pastellisävyiset, askarteluun tehdyt ja toimivat...

Sain ne Fiskarettena olemisesta kiitokseksi. Vaan nyt...

... ne hajosi! Murtua pätkähtivät keskeltä katki! Mitä ihmettä?!

Ja ihan jokin härö näissä on oltava, sillä Fiskars on laadukas merkki ja tiedän, että ovat todellakin tehneet vuodesta toiseen laatua. Tämä on jokin poikkeus. Harmi!

Otin yhteyttä Fiskarsiin ja odottelen vastausta, mitä teen...vai teenkö mitään?