H niinkuin henkisyys tai henkinen ikä sekä uusi haaste

Mitään ikäkriisiä ei vieläkään näy ei kuulu. hyvä niin. Sellaista en kaipaa, mitä olen joiltakin kuullut sen olevan pyöreiden kymppien kohdalla. Tai taitaa se joillakin tulla välivuosinakin, mitä olen seurannut kavereitteni voivottelua synttärien aikoina. Jokainen tavallaan ja kateeksi ei todellakaan käy sellainen tunnelma!

kuvat netistä lainattuja!

Se, mitä itsessäni olen huomannut, on ehdottomasti henkisyys ja sen lisääntyminen. Olenhan ihan aina pikkulapsesta asti ollut herkkä aistimaan ja tuntemaan sekä kokemaan henkisiä asioita, mutta välillä se oli ihan liian raskasta antaa henkisten asioiden johdattaa. Oli liian raskasta ymmärtää, että ne negatiivisetkin asiat voi tietää etukäteen. Positiivisissahan se oli enemmänkin vain hauskaa. Kielsin välillä itseltäni unien tulkinnat ja kaiken muunkin. Se, mikä oli vahvasti esillä, se sai olla, mutta enempää en alkanut asioita tutkimaan ja kuuntelemaan. Nyt olen tässä muuttunut.


Jos on annettu lahjoja jollekin alueelle, niitä on käytettävä. Jos minulle kerrotaan jotain suurempaa, on minun kuunneltava sitä. Ei se silti tarkoita, että olisin joku hippi-juppi-punkkari rastaletein ja söisin ituja ja nokkosia pusikosta. Minä en ole koskaan ollut mikään tiettyyn kategoriaan luokiteltava. Olen minä. Minun henkinen ikäni on siis kasvava ikuisesti. Silti se ei ole vieläkään kohtaamassa vanhuutta tai tunnetta vanhuudesta. Tässä vasta ollaan oppimisen puolitiessä.


Luonto ja kierrätys ovat merkinneet minulle aina paljon. Jollain tapaa yhdistän nämä kaksi asiaa myös tähän henkisyyteen. Onhan luonto kaiken sen koti ja kaikkialla ympärillämme. Luonto on vanhempi kuin osaamme edes ajatella luvuissa taaksepäin. Luontoa emme saa tuhota ja tappaa pois.


Kierrätys on yksi iso asia, jolla luonnon hyvinvoinnista voimme pitää huolta. Yhä enemmän ollaan kierrätykseenkin taipumassa ja nyt esim. kierrätysvaatteet ovat tulossa muotiin. Tähän bloggaukseen halusin valita kuvia netistä niistä ihanista luonnollisista tuotteista ja asioista, mitkä inspiroivat kierrättämään.

Kuinka paljon sinä kierrätät tai miten huolehdit osaltasi luonnosta?



Minullahan kaikki korut ja kortit ovat kierrätysmateriaalien ja uusien tuotteiden yhteinen valssi. Ne sulautuvat yhdeksi askartelupöydällä, kuin kaksi ihmistä tanssilattialla. Se ei tarkoita sitä, että ilmaistuotteitsa tulisi ilmaiseksi koru tai kortti, vaan se tarkoittaa sitä, että vaikkapa nyt vanhan korun saatuani käsittelen sen niin, että se on puhdas, kiiltävä ja kaunis kasa osia. Ne, mitkä ovat koruihin sopivia, menevät koruvarastoon.

Ne, mitkä eivät sovellu koruihin vaikkapa laadun, kunnon tai nikkelipitoisuuden vuoksi, päätyvät askarteluvarastoon. sitten alan suunnitella uutta korua. Siihen käytän paljon uusia osia, mutta myös niitä käsin ja koneellisesti luonnollisin kemikaalein puhdistettuja ja vanhoista koruista irrotettuja ja kunnostettuja osia. Näin ollen vanhasta rakkaasta korustasi voi tulla ihan jotain muuta, uutta ja täysin erilaista. Et ehkä edes tunnistaisi sitä enää samaksi tai sitten voi olla, että huomaat, että hei hetkinen, onko tuossa kaulakorussa minun korvakorustani jokin osa?!

kuva on omani

Kierrätän paljon paperimateriaaliakin, kuten lehdet, pakkauspahvit, pois heitettävät silkkikukat, huivit... Kierrätys on minulle hyvin rakas asia askartelussakin. Se mahdollistaa niin paljon, se antaa haastetta ja mielikuvitukselle vallan ja se antaa vanhalle ihanalle ja kestävälle materiaalille uuden mahdollisuuden! Se taitaa olla siis niinkuin minä. :D

Meillä lajitellaan paperit ja biojätteet, kartongit ja niin edelleen. Lääkkeitäkin joskus tulee sellaisia, mitkä eivät sitten sovikkaan meille tai muuten jäävät käyttämättä, kun vaihtuu uusi kuuri ja kaikki sellainen viedään apteekkiin hävitettäväksi. Ilo on sekin huomata, kuinka osa lähipiiristäkin on alkanut vähentää luonnon kuormitusta nakkaamalla "roskansa" meille, eli juuri ne lehdet, vanhat vaatteet tai koriste-esineet. Toki moni sitten saanut jotain itseleenkin aikaisemmin tai myöhemmin.

Kuva netistä


Meillä kerätään myös mm. tölkinnipsut talteen ja leipäpussien sulkijat. En niitä itse käytä, mutta moni muu käyttää ja haluan jemmata ne muita varten. Totta kai, jos itse jotakuta toista voin ilahduttaa niinkin pienellä vaivalla ja kun tiedän itsekin, että kuinka suuri ilo siitä on! Kaiken lisäksi se on oiva tapa säästää rakasta luontoamme!

Olen huomannut, että moni asia tarttuu toisesta ihmisestä toiseen. Ihan vaikkapa vain asenne. Jos elät päivän negatiivisen ihmisen seurassa, olet itsekin negatiivisellä mielellä sen jälkeen. Tai ei tarvitse olla kuin yksi negatiivinen meili, mikä saa sinuunkin sen saman tunteen, mikä lähettäjällä. Siksi olenkin päättänyt, ettei negatiivisuutta tarvita enempää meille. Vältän negatiivisia ihmisiä ja heidän aiheuttamaansa ketjureaktiota.  Samaa ajattelen hyvässäkin ja siinä, että jos iloitsemme, se ilo tarttuu. Jos kierrätämme ja iloitsemme kierrättämisestä, se kierrättämisen ilo tarttuu toisiinkin. Kokeile vaikka!

Minä haastan sinut kierrättämään yhden tavaran tai asian viikon ajan! Ihan sama, mitä se on, mutta käytä, lajittele pois tai laita kiertoon yksi asia päivässä 7 päivän ajan liittyen kierrätykseen, kierrättämiseen. Totta kai lähden itsekin siihen mukaan! Eikä sinun tarvitse sitä julkaista missään, ellet halua. Toki olisi tosi kiva nähdä tai kuulla, että jos joku on rohkaistunut mukaan.

Minä aloitan tämän haasteen tässä ja nyt ja pistän nipsut kiertoon! Lähetän ne henkilölle, joka niistä tekee laukkuja ja koruja.

Kuva on omani

INSPIRATION:KIERRÄTYS TARTTUU!
PÄIVÄ 1: 
nipsut kiertoon





Kommentit

Apris sanoi…
Minä kerään töissä kahvipusseja ja vien ne sitten niistä laukkuja yms. tekevälle / tekeville.