Sitten leivo kakku ja sano: Kaikki on hyvin!

Tämä viikonloppu on ollut rentouttava, mukava ja koko perhe kasassa. On ollut huikeaa kokea se realistinen todellisuus, että minä istun autossa lapseni ajaessa. Olemme ajelleetkin vähän siellä ja täällä. Eikä edes pelottanut mamia! :)

Eilen taas paheni kiputilani sen verran radikaalisti, ettei viime yönä uni voittanut sitä. tämä päivä on mennyt makoillessa ja yökkäillessä. Meditoidessa pahoinvointia pois. Toivon hartaasti, että ensi yönä uni veisi voiton ja saisin sitä kautta lisävoimaa jaksaa.

Olen tehnyt yhden atc:nkin ja se on jo varattukin. Nyt julkaisen sen, kun jaksan taas pystyssä olla hetken.

Tässä atc:ssa ideana oli TJK-haaste sekä se, että halusin jotain kiehtovaa, värikästä ja silti tyylikästä. Tyylistä en tiedä, mutta kuva oli sellainen, että se jouti korttiin, eikä roskiin! Noita kukkatarrojakin olen jemmannut sitä varten, että ne joskus vielä päätyisivät atc:een. Kosinta on aiheena tässä kortissa ja mitäilmeisimmin H-hetki on Pariisissa. Vihdoinkin se on totta, sanoi poikahiiri, kun tyttöhiiri sanoi TAHDON. :)

Toisinaan täytekakku on ehdottomasti tarpeen! Ei aina tarvita syitä. 

 Jos sinusta joskus tuntuu siltä, että kaikki romahtaa, mikään ei mene niinkuin ohjekirjoissa sanotaan, mikään ei auta, kukaan ei auta ja lopulta voimat loppuvat, muista, että teet kaikkesi loppuun saakka silti! Älä luovuta! Itke, huuda, raivoa... Tee vaikka kuperkeikkoja ja mene metsään suoraa huutoa huutamaan, jos ne helpottaa. Tule sitten takaisin ja tee lisää kaikkeasi! Parhaasi! Usko pois! Se on lopulta sen arvoista! Tulee hetki, että sanot itsellesi, että se oli sen arvoista! Et luovuttanut. Et olisi voinut tehdä enempää. Ja olet sinut itsesi kanssa.

Sitten leivo kakku ja juhlikaa perheen kesken! Kaikki on hyvin!