Tehän olette jo oppineet luottamaan siihen, että kyllä se Viltsu suoraan sanoo kaiken. Siis KAIKEN! Hyvä niin. sillä en aio tuottaa pettymystä tälläkään kertaa, vaan paljastan ihan suoraan sen, mitä eilen illalla tapahtui pimeessä peiton alla minun ja Murusen touhutessa sänkypuuhissa. Joo, senhän te haluatte tietenkin kuulla! ;)
Valot siis pois ja kaksi aikuista immeistä samaan sänkyyn, peiton alle. Viltsu vaikkapa punaisella värillä tässä keskustelussa ja Murunen sinisellä. Selkeyttää hieman lukemista.
*Epämääräistä sängyssä hytkytystä Viltsun suunnalta.
"Mitä sinä oikein hytkytät siinä?" hämmästynyt kysymys.
"Minä yritän saada... hemmetti.." hytkytys jatkuu
"Aaa, joo! Et sä noin saa! Vedä nyt kätees jo!"
"Vedä kätees... Just joo!" Naurahtaa ja jatkaa epätoivoista hytkytystä "Auta sä mua vetämään sun käteen!"
Viltsu kääntelehtii vielä kerran, ähkäisee ja huokaisee ja sitten rojahtaa takaisin sängylle.
"Joko sä sait?"
"ööö... Ehkä... Tai en sittenkään ole ihan varma... Ei se ihan näin pitänyt mennä!"
" Jos et saa muuten, niin hankaa patjaa vasten"
*Viltsu ei enää kestä liitoksissaan, vaan purskahtaa nauramaan.
"Mieti nyt tätä keskustelua, jos joku kuuntelisi, muttei näkisi! Arvaa, miltä tämä koko keskustelu kuulostaa!" Viltsu purskahtaa nauruun
Murunen alkaa miettiä... "vedä käteen, saitko, hankaa patjaa vasten, ni saat...JOO!" Molemmat nauravat katketakseen. Pimeässä, peiton alla. :D Ja mistä tässä olikaan kyse? No, yksin kertaisesti siitä, että Viltsu oli hetkeä aikaisemmin tallustellut paljas varpain pitkin kotia, missä lattiat ovat kylmiä. Kylmä oli tarttunut jalkoihin. Sängyssä Viltsu yritti saada villasukkia jalkaansa, mutta onhan se vaikeaa, kun yrittää ensin pelkillä varpailla vetää sukkaa jalkaan, pimeässä ja tietämättä edes, miten päin se siellä peiton alla on. sitten yritys saada sukka käteen ja sitä kautta jalkaan, mutta kun Viltsun metallikehikko selässä plus kivut taivutuksissa estävät oikeaoppiset taivutukset, niin onhan se omanlaisensa ähellystä. Istumaanhan en enää siinä vaiheessa viitsinyt ruveta. Enpä tietenkään! :D :D Päinvastoin, eka yrittää jaloilla, sitten käsillä ja lopulta nakata sukka Muruselle ja pyytää vetämään se sukka apuna. Ai hyvä tavaton, että naurettiin makiasti. :) Vaan sukat saatiin jalkaan ja nukutti lämpimänä hyvin. :)
6 kommenttia:
:D muahaaahaaa. Juu, tiedät tasan mitä kuvittelin. Mutta kuvassa näin heti lampun.
Tuula: Voin arvata. :D Ja siksihän minä tämän kerroinkin. :D Tiedän, että ainakin joillakin teistä on likainen mielikuvitus. :D Ja minullahan sellainen ei ole.... HEH HEH
olipas sinulla niin mukava tarina, joten minäkin nauroin jo ihan valtavasti ja mies tuli jo kysymään, jorta miksi minulla on noin hauskaa ja kyse oli sinulla vain villasukista mukavaa oli tuota lukea
Hehe. Mulla on likanen mielikuvitus...=) illan naurut sain kyllä tästä.
Hih, hieman mietitytti jopa, että onko liian rohkeasti kirjoitettu, mutta toisaalta... Totta joka sana ja vain villasukasta, joten mikä jottei. :D
Peesaan edellistä, hieman loksahti ensin suu auki. :OD
Lähetä kommentti