Tekastua ja kuulumisia

On aika hyvästellä Aromia. Sitä ennen haluan kiittää Aromian matkan järjestäjää, Funchista tästä hurmaavasta ja ainutlaatuisesta tarjouksesta lähteä matkalle! Kiitos funchis!

Ja ettei ihan jäähyväiskyyneleet vielä valuisi, esittelen canttilan kahvila-kortin:

Kahvilla Canttilassa

Lisäksi muutama korttipohja tekastu jämäsilpuista ja nyt jatkossa esittelen niitä silppukorttien pohjiin tehtyjä kortteja. Extra-haaste kakkosen aiheena olikin pohjiin tehdä Aromian asukkaiden esittelyä. Kerron teille pienen salaisuuden kuitenkin tässä vaiheessa. Olen käyttänyt aromian mainoksesta vasta puolet! Minulla siis on puolet vielä tallessa! Näin säästeliäs olen ollut ja täytynee alkaa urakoimaan urakalla hahmoja Aromiaan niistä lopuista kuvista. :D

Ekana esittelen teille postimerkkiharrastelijan, Aromian vahvan naisen, 
Filatelisti-Annulin.


Tällä naisella on papua ranteessa ja vahva luonteeltaankin, mutta äärettömän herkkä ja todellakin rakastaa pikkuruisia postimerkkejä.
annulin löydät vapaista atc-korteistani. :)
Esittely jatkuu lähipäivinä. 

Muistikirjaan kirjasin tänään plussia ja miinuksia askartelusta.


Plussaa on askartelun hauskuus ja se, että saan toteuttaa itseäni. ainutlaatuiset kortit ja muut askartelut tuovat oman hohtonsa ja aikakin kuluu nopsaan askarrellessa. Ilo on tehdä, ilo on antaa. silmänruokaahan tässä kaikki tehty on. Minulle ja saajalle.
ajatukseni siirrän kivusta muihin puuhiin, kuten askarteluun. Intohimoista toimintaa siis. :D
Haasteellisuutta toisinaan, kun ylitän itseni jollakin uudella tekniikalla. Kehityn siinä samalla. Ja tällaista saa sitten antaa lahjaksi toisille. IHANAA!

Miinuksia, niitäkin on tässä harrastuksessa. usko pois vaan.
Nimittäin materiaalit maksavat. Pitää ostaa liimaa, papereita, nauhoja, koristeita... 
Ihan mitä tahansa tarvitseekaan, kaikki maksaa. Lahjoitukset ovat aina ihania ja tarpeen, mutta ei sitä harrastusta voi siihenkään luottaa. Kierrättämälläkin toki saa ilmaiseksi kaikkea tarvittavaa, mutta aina on jotain mikä maksaa.

Sitten se, kun teet ja teet ja teet ja enemmän, kuin tarpeen onkaan. Et saa annettua kaikkea pois sitä mukaa. Et myytyä. Itsellesi jää kasapäin valmiita kortteja vaikkapa.
Säilytys tulee silloin ongelmaksi. Samaten kuin sen materiaalin säilytyskin. Vaikkapa postikorttien säilytys, ettei ne taitu ja koristeet irtoa. Vaatii oman tilansa! 



Ja jos saat vaikkapa kaksi tai kymmenen samaa tuotetta materiaaleja, niin tokihan voisi ajatella yhden tai kahden myymistä pois. Tai lahjoittamista. Jos päädyt myymään, joudut miettimään hintoja ja paikkaa missä myydä. Ja jos lahjoitat, sama homma, missä ja kenelle. Jos se materiaali on saatua, etkä tarvitse sitä itse, toiset pahoittavat mielensä siitä, että heiltä saatu materiaali menee eteenpäin. Ja jos vaikka olisitkin itse hommannut sen kaupasta alun alkujaankin, kateus on yksi asia, mikä on tosiasia. Heti ollaan katsomassa, että montako myyt ja millä hintaa. Tai miksi myyt, jos et ole rikas etkä voi ostaa kaikkea tilalle? Puututaan toisten omiin asioihin. 

Muutenkin ikävää palautetta tulee vastaan välillä. Korttien hinnoista, verotuksista, Siitä, että jos saat pari pitsiä, olet velvollinen joidenkin mielestä lahjoittamaan tilalle kalliimpia kaulakoruja. Minusta vaihtokaupasta sovitaan etukäteen, eikä jälkikäteen. Lahjoitus on lahjoitus, vaihtokauppa on vaihtokauppa ja myynti on myynti. Se vaan ei ole kaikille itsestäänselvää. Kaikki eivät voi lahjoittaa ja vaihtaakkaan koko aikaa!



Tällaisia mietteitä tänään.
Jos jaksoit lukea loppuun saakka, kerron, että lapseni tulee viikonlopuksi kotiin, joten meillä oli ihana koko perheen viikonloppu! Nuotiota, ulkoilua, rentoutumista, herkkuja... 

Rakkauden täyteistä alkavaa viikkoa teille Lukijat!

Viltsu

Kommentit

  1. Vauuu ! Ihana Annuli siis asustelee Aromiassa. Voimanainen, hienoa. Ja Canttilan kahvikorttikin on antoisan monikahvinen. Ensin jo tekstistäsi säikähdin, ettet osallistukaan aromian elämän esittelyyn, mutta kiva, kiva, tulit mukaan jo Annulilla ja jatkoakin siis. Ja kiitokset sivunmuokkausvinkistäsi, huomenna koetan ohjeellasi edetä.

    VastaaPoista
  2. Kivoja plussia askartelusta mutta toooosi ikäviä miinuksia.Tän pitäs olla ainoostaan ja vaan isoo plussaa eikä mitään ei pienintäkään miinusta. No täytyy sanoo että itekkin alkuaikoina pahotin mieleni pari kertaa ja aika pahasti kun vieläkin muistan mut ei kyl pitäis.Mut enimmäkseen olen saanu vaan positiivisuutta osakseni. Yritän pitää mottonani että jaan vain ja ainoastaan positiivisia kommentteja tai jos en mitään positiivista voi sanoo nii en sano mitään. Tää ei kuiteska tarkota sitä et jos en pitkii aikoihi kommentoi ni ei johu täst vaa siit etten aina jaksa, on muuta tekemist jne,Tarkotin vaan että en tieten tahtoen haluu ketään mollata tai pahottaa toisen mieltä ja lähes aina kortista kun kortista löytyy jotain ihailtavaa, pelkästään jo se että edes yrittää riittää mulle koska on niin paljon ihmisiä jotka ei rohkene edes yrittää vapauttaa luovat voimansa saati että näyttäs luovuutensa tulokset muille.
    Ehkei kyllä kovasti kannata jäädä hautomaan ikäviä kommentteja ettei vaan saa pahkaa päähänsä, antaa sellasten ikävien juttujen unohtua ihan aktiivisesti ja korvata ne kaikella kivalla.Mut ei oo pakko jos ei taho, ei:)

    VastaaPoista
  3. Hei, minä vielä kysyn sitä asiaa, jota yritit selittää minulle: eli osaan kyllä muotoilla uusia välilehtiä/sivuja, lisätäkin niitä. Mutta miten tai missä ohjataa uusi postaus eri sivulle kuin etusivu ? Eli miten sinä saat postauksia ohjattua esim. välilehdelle arvonnat tai vaikka inspis-kauppa -välilehdelle ? Sitä tarkoitin. Minulla kaikki ohjautuvat vain etusivulle enkä tiedä, missä postauksen sijoitus oikein pitää määritellä.

    VastaaPoista
  4. Kotilaiska: en tarkoita sitä, että jäisin hautomaan ikäviä kommentteja itsekkään. tokihan ikävä kommentti on ikävää saada, mutta sen olen huomannut, että kun yhdelle kumarrat, niin toiselle pyllistät. Samoin kuin sen, että meissä on erilaisia ihmisiä. Jotkut haluavat tulkita kaiken väärin jostain kummallisesta näsäviisaudestaan ja joillekin se vaan on luonteessa. toisille taas ärhäkkyys etsiä huonoja puolia kaikesta on jotenkin pakkoa kohentaakseen omaa pahaa oloaan. JNE JNE tulkinta voi olla eri kuin tarkoitus ym.

    Funchis, ihan just sitä samaa yritin selittää sulle, mutta laitan meilillä kuvallista ohjetta. :D

    VastaaPoista
  5. Kovin minä mieleni pahoitin...
    esim. Lahjoituksissa tms. Mielestäni toki niitä saa lahjoittaa eteenpäin! Jos saa jotain mitä ei itse tarvitse, niin miksi sitä hautoa itsellään ;) ehkä siksi mukaan aina liitänkin lauseen " lahjoita eteenpäin"

    VastaaPoista
  6. Elä sinä tuula mieltäsi pahoita. En minäkään.
    Tämä plussat ja miinukset on annettu aihe ja pakko oli jostain keksiä. Ei se tarkoita, että minäkään pahoittaisin mieltäni toisten ärhäkkyydestä tai itsekkyydestä tai siitä, että heillä on tarve purkaa paha olonsa muihin.
    Mutta tuo kertoo sen, että askartelu vaikka onkin hauskaa, siinä on myös omat huonot puolensa. Kuinka niihin sitten suhtaudumme, on eri asia.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Hei, kaunis ihminen, soisitko minulle hetkisen..
Mitä pohdit postauksesta tästä?
Entä yleensäkin blogini hedelmästä?
Jätäthän viestin lyhyen tai pohtien pitkään,
Mutta anonyymit haukut tosin eivät johtaisi mihkään!
Olkoon päiväsi sateenkaaren sävyinen, iltasi leppoisa, yösi tyyni.
Ja kun saapuu aamu uusi, jo sängyssä tuumi:
On Inspiksen Viltsu sun ystäväsi vanha taikka uusi.

Ystävyydellä kaunissieluiselle lukijalleni,
Viltsumari