Siirry pääsisältöön

kerran elämässä olisin oma itseni, ehkä

Uskallatko olla oma itsesi? Uskallatko pukeutua, kuten haluat ja sanoa sanottavasi ääneen vasten kasvoja? Uskallatko seistä mielipiteidesi takana? Uskallatko tykätä erilaisista asioista, kuin toiset ja käyttäytyä tilanteeseen sopimattomalla tavalla, jos sinusta siltä tuntuisi? 

Miksi kaiken pitäisikään olla niin mahdottoman tiukkaa, mustavalkoista tai sääntöä ja lakia ja pakkoa?! Ei kai ketään velvoiteta mielistelemään muita ja olemaan tiettyyn kaavaan kangistunut vain siksi, että ikä on tietty numerosarja. 


On tottakai joitakin "pakollisiakin" asioita, joita tarvitsee noudattaa ja tiettyjä sanattomia sopimuksia ja säädyllisyyttä. Emmehän voi mennä alasti ruokakauppaan vain siksi, että olisimme niin mielellämme alasti kesähelteellä tai emme voisi mennä kenellekkään lapselle sanomaan, että "äitisi on täysi k**ipää". Mutta nyt en siis tarkoita niitä sellaisia asioita. 

Istuin hämärässä. 
Alkoi hetki, joka tuntui, kuin se ei loppuisi milloinkaan...
Hetkeksi hiljaisuus saapui luokseni kuin olento ja huusi: Älä pelkää maailmaa!
Enkulille haasteeseen:

Ole oma itsesi, kulje omaa tietäsi, erotu, synnytä tyyli. 

Tiedän niin monia ihania ihmisiä, joilla on heidän oma ihana makunsa eri asioiden suhteen. He näyttävät hyvältä tietyt vaatteet päällä ja he ovat niin haltioissaan katsottuaan jonkun leffan tai käytyään jossakin konsertissa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että minä näyttäisin hyvältä siinä vaatteessa tai siinä kuosissa. Minä en pidä samasta leffasta enkä samasta musiikkimausta. Olen ihan tyystin erilainen! Silti minun makuani ja tyyliänikin kehutaan. Minunnäköisenä. Minulle sopivana. Omanani! 

Onhan minulle sanottu, ettäolen suvun musta lammas. On vaatien vaadittu noudattamaan tiettyjä tapoja ja kulttuurillisia asioita. On pyydetty toimimaan tietyllä tavalla ja tekemään sitä tätä ja tuota. Minä en vaan olisi minä, enkä onnellinen, jos olisin elänyt toisten toiveiden mukaista elämää. Minun onneen ja yleensäkin siihen, että olen yhä elossa, on vaadittu minun oma mielipiteeni ja eläminen minun omien arvojeni ja ajatusteni mukaisesti. Menettäen samalla ihmisiä, joille en kelvannut enää sitten. En voi mitään. Minä en olisi voinut elää mies rinnallani ja antaa avioliiton täyttyä kokonaisuudessaan. Se olisi ollut niin väärin myös miestä kohtaan! Tai opettaa lapselle onnettoman liiton saloja?! Ei! Periaatteeni eivät olisi sallineet sitä. Kulissiliittoa. 


Minä erotun kyllä massasta, vaikka samalla hukunkin samanlaisuuteen suuressa joukossa. Ihan tavallinen nainen minä olen tavallisten ihmisten maailmassa. Silti jollain tavalla erilainenkin. Uskallan olla minä. Uskallan olla juuri niin räiskyvä persoona kuin olen ja uskallan sanoa, mitä ajattelen. Uskallan kirjoittaa blogissanikin asioita, joista joku pysähtyy ammentamaan itselleen jotain uutta. Ajatuksia. Erotun edukseni avoimuudessani ja värikkyydessäni ja erotun joissakin tilanteissa kuin neonvalokyltti, erilaisuudellani. Vaikken haluaisi olla keskipisteenä. monelle vain on kummastus ja ihmetys se, jos naispari kulkee käsikädessä tai kertoo olevansa parisuhteessa. Provosoimatta. Erotun myös blogillani sen verran, että palautetta saan. Hyvässä kuin pahassakin. Jollakin ymmärrys ja tietoisuus riittää tajuamaan blogini anonyymiyden, joku olettaa kaiken olean itsestään kerrottua. Joku tahtoo arvostella jokaista sanaani tai kuvaani. Joku kehuu ja kiittelee aiheistani. Niin, sitähän se on. Jokainen ottaa asiat yksilöllisesti ja erilailla. Tulkitsee omalla tavallaan ja kaivelee rivienvälistä hammastikulla, kun toinen taas vetelee pitkin siveltimin vedoin seinää ihastellen kokonaisuutta. Olen tähän asti sanonut, etten kirjoita kenestäkään lukijastani, mutta toisaalta olen ollut väärässä. Kirjoitan jokaikisestä, joka haluaa nähdä itsensä tarinoissani ja ajatuksissani. Jokainen voi jostain samaistua ja löytää ripauksen omaa maustettaan, vaikken hämmentäisikään pataan tiettyä ainesosasta. Ihana huomata olleeni tavallaan väärässä, tavallaan oppia itsestänikin uutta. :)


Synnytä tyyli. Synnytä omanlaisesi tyyli, kuten ATC:ssani Neiti Näpsäkkä on synnyttänyt oman tyylinsä. Ole ylpeä itsestäsi sellaisena kuin olet tyylisi löydettyä. 

Minä voin kertoa olevani onnellinen tänä päivänä! 
tänään on ollutkin jännä päivä kaikin puolin. ;)

Ja tiedätkös, minulle soitettiin ja tarjottiin "töitäkin". Lähden tekemään puoleksi tunniksi mielipidegalluppia ensi viikolla. Siitä saan "palkankin". 
Onhan se tottakai harrastustoimintaa ja palkkakaan ei ole rahaa. se ei ole siis oikeaa työ-työtä, mutta se on minulle ihan oikea oma tekemiseni ja ikioma "palkkioni". Se on tällaiselle ikuisesti sairaana olevalle ja yhteiskunnasta pois potkitulle iso asia. Olla kerrankin tärkeä muutenkin, kuin vain kotona. 
Minun puolen tunnin työpaikkani! :)

Kerran elämässä tulisi mennä naamiaisiin. 
Kun kukaan ei tiedä kuka olet, voit olla mitä tahdot.

Lapsena olen naamiaisissa ollutkin. aikuisena sellaista ei ole vastaani tullut. Tai oikeastaan on työpaikoillani, mutten ollut tuntematon. Voisin kuitenkin verrata tätä siihen tilanteeseen, kun olin koulukiusattu ja niin ahdistunut siitä kaikesta. Sitten kun pääsin eri paikkakunnalla aloittamaan elämäni tuntemattomana, puhtaalta pöydältä uusien ihmisten kanssa, elämäni kääntyi tyystin ylösalaisin! Ykskaks minua kutsuttiin prinsessaksi jopa opettajien taholta, olin suosittu ja minua kehuttiin kauniiksi. Minun kanssani haluttiin olla ystävä ja minulla oli ystäviä. Se oli niin suuri muutos "rumalle kiusatulle ja yksinäiselle" tytölle. Silloin minun itsetuntoni alkoi kasvaa ja aloin voittaa elämäni takaisin. Kunhan ensin toivuin anorexiasta ja bulimiasta. 


Istuin hämärässä. 
Alkoi hetki, joka tuntui, kuin se ei loppuisi milloinkaan...
Hetkeksi hiljaisuus saapui luokseni kuin olento ja huusi: Älä pelkää maailmaa!

Enkulin haasteen musiikista inspiroituneena päädyin oman pikkukaupan hämärään hiljaisuutta kuuntelemaan. Oveen kolkutettiin. Katsoin ovelle, oliko se omatunto vai olento, joka huutaisi minulle nuo sanat. 

Päästin olennon, variksen pukuisena, sisälle kauppaan. 
Tervetuloa uudestaankin!

Kommentit

Oletpa taiteillut upeita kortteja ja todella syvällisiä asioita mietiskellyt. Jokaisen tehtävänä on löytää MINÄ. Silloin on kotonaan.

Kiitos kun toit korttisi haasteeseeni ja onnea arvontaan. Laitan kaksi arpaa arvontakannuuni.
RaijaAnnikki sanoi…
Nämä on niin ihania..voi että ja asiaa puhut. Kiitos.
Viltsu sanoi…
Kiitos. Molemmat vapaita vaihtoon. En vaan muistanut lisätä niitä vapaisiin vielä ja kännykällä ei onnistu. Lisään ne myöhemmin vapaat ATC.t kansioon.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Super SaltBalans testissä

5. kesäkuuta 2013

Luin Pirkka-lehdestä mainosta, jossa kerrottiin yhden pillerin auttavan turvotukseen, silmäpusseihin, laihdutukseen, selluliittiin, magnesiumin puutteesta johtuviin kramppeihin tai suonenvetoon, runsaan hikoilun aiheuttamaan mineraalikatoon sekä hillitsemään suolan käytön haittoja. Itse kiinnitin huomiota erityisesti turvotukseen, silmäpusseihin ja kramppeihin. Lisäksi kesäkuumalla hikoilu sekä tietenkin selluliittiäkin löytyy, joten ne myös lisäpotkuna tuossa purkissa. 
En ole mitään laihdutuspillereitä edes halunnut kokeilla, koska niissä yleensä on jokin yhtenevä pointti: Ota tämä pilleri, juo vettä ja liiku paljon ja laihdut 5 kiloa vähintäänkin! Haloo! Ilman sitä pilleriäkin laihtuisi niillä ohjeilla! Mutta tällainen oireita lievittävä pilleri voisi ollakin kokeilun arvoinen. Toimiiko vai ei, sen tietää vain kokeilemalla. Mainos kun ei väittänyt mitään ihmeitä eikä pyytänyt tekemään suolan vähentämisiä tai muitakaan temppuja, jolloin tietenkin se auttaisi itsess…

Exfoliating Socks Lavender Kuorivat sukat käyttökokemukset

Kotimainen kosmetiikan verkkokauppa, Sunrise Cosmetics, joka tunnetaan muovituotteita valmistavana ja kosmetiikkaa maahantuovana yrityksenä, lähti mukaan jalkahoitoni toteuttamiseen Iroha naturen kuorivilla sukilla. 
Syy siihen, miksi tarvitsin apua, oli se, että kaikista voiteista ja raspaamisista, liuottamisista ja muistakin kotikonsteista huolimatta sairauksieni yhteissumma aiheuttaa jalkapohjieni kuivumista, hilseilyä ja paksuuntumista. Muutaman kerran kuukaudessa jopa repeilivät verille saakka. Luulin jo, ettei muuta apukeinoa olekaan, kuin voidella hoitavilla, paksuilla voiteilla usean kerran päivässä. Parhaillaan/pahimmillaan olinkin paksu kerron voidetta jalkapohjissa ja muovipussit päälle. Sillä konstilla ei kuitenkaan kävelä liukastelematta ja muutenkin pussi rullautuu helposti varpaisiin, jos esim. jalat liikkuvat mattoa/sänkyä vasten. Mitä hävittävää minulla siis oli siinä, että kokeilisin vielä yhtä uutta juttua, eli kuorivia sukkia.
Sunrise Cosmeticsin verkkokaupasta lö…

Kahvin ja mandariinin yhteinen liitto

Kahvi on yksi koukuttavimmista nautintoaineistamme, joita käytämme sen enempiä miettimättä, koukuttaako se vai ei. Kuitenkin niinä aamuina, kun heräämme aamupalalle, ja huomaamme kahvin loppuneen kaapista, koukutuksen vieroitusoireet huomataan hetkessä. Kahvia on vain saatava!

Kahvin keksijöinä pidetään arabeja, jotka valmistivat kahvia luultavasti jo 1200-luvun tienoilla Jemenissä. Eurooppaan kahvi tuli 1600-luvulla ja maailman suurin kahvintuottajamaa on Brasilia, joka tuottaa noin 1/3 maailman kahvista. Me suomalaiset olemme  maailman ahkerimpia kahvinjuojia asukasta kohti, sillä suomalainen kuluttaa paahdettua kahvia keskimäärin 10 kiloa vuodessa. Minusta se on hassua, sillä itselleni kahvi tuo ensisijaisesti mieleen ennemminkin turkkilaisen kahvin tai jonkin kahvintuottajamaan, kuin Suomen. Olenko siis liian lähellä...?!


Toinen herkku, joka ainakin minulle maistuu erittäin hyvin, on mandariini. Ihanan mehukas, hedelmäinen ja raikas hedelmä, joka saa auringon paistamaan sisältämme…