Kerran elämässä patjavaraston kätköissä annoin minäkin


Rannekoru tällä kertaa. 
Sydän on tumma, mutta täynnä iloa ja rakkautta. ;)


TJK-haasteeseen tehty atc. Kaikki kuvat lehdistä. Lisukkeina nauhan pätkä, timangi ja pari kukkaa. Lojuivat pöydällä. 

Minulla on verstaan siivous käynnissä ja siivous jatkuu vielä pitemmän aikaa.  Tiedän, että osa tarvikkeista menee "Jaettavaksi" tarkoitettuun laatikkoon. Eli atc-vaihtoihin, ylläreiksi, palkinnoiksi... 
Eli jos ei ole tullut tehtyä jostain mitään ja lojuvat vain vuodesta toiseen nurkissa, niin laitan jollekin toiselle ne sitten. En minä omia "antamisiani" täällä julkaise ja huutele!
 Ei kuulu tapoihini mainostaa lahjoituksiani tai vaihtojani. Poikkeuksena itseni lahjoittamat arvontapalkinnot. 
Esittelen VAIN ne korut ja kortit, jotka olen itse tehnyt ja pois antanut. Ihan siksi, että jäisi muisto, että sellaisenkin tein joskus. 

Kerran elämässä tulisi piiloutua kaappiin ja tirkistellä elämää turvallisesta kätköstä käsin. 

Kaappiin?! En enää tahdo kaappiin! Olin ihan liian monta vuotta elämästäni kaapissa ja kun sitten tulin ulos, takaisin en halua ahdistavaan piiloleikkiin. Olen julkisesti lesbo provosoimatta ketään ja korostamatta seksuaalisuuttani sen kummemmin. 

Ihan siis oikeasti kaappiin menoa jos tässä tarkoitetaan, niin pikkusena meillä oli kaappi, jonne sisarukseni kanssa menimme piiloon pahaa maailmaa. Siellä olimme hiirenhiljaa patjojen takana turvassa taskulampun valossa ja sarjakuvalehtiä lukemassa. 



Ystäväni kävi kylässä ja tarjosi meille kolme leffailtaa kuvasta puuttuvien hedelmien kera sekä tarvikkeet viettää kivun lievitys-terapiaa. 

Kiitos Riina! 

Mukava oli pitkästä aikaa turinoida ja nautiskella inkivääriteetä kera omin pikkukätösin tekemieni sokerimunkkien. 



Toistamiseen lehdestä leikkelin kuvia, jotka joutivat korttiin nekin. 
Olen nyt hullaantunut surrealistisiin aiheisiin, joten näitä saattaa syntyä useampiakin. 
Samalla saan lehtipinkkaa pienennettyä ja jämäpapereita ja pöydällä lojuvia osasia "hävitettyä". 


Kerran elämässä tulisi hyödyntää sateinen viikonloppu,  liimata siellä täällä ajelehtivat valokuvat vihdoin albumiin ja muistella. 

Kuinka moni skräppää?

Minulla on skräppikansion tyyppisiä kuvakirjoja vuosien takaa jo. Tietämättäni sen tulevan "muotiin", harrastin sitä nuorena jo. Leikkelin lehdistä tekstejä ja kuvia ja liimailin valokuvien kanssa kirjoiksi. Myös ystävät saivat kortteja, joissa oli valokuva ja lehtitekstejä. 



Ystäväni kyseli, mitä tarvitsisin, koska hän tahtoisi lähettää minulle TARPEELLISIA askartelutarvikkeita. Voi hyvänen aika! 
Mainitsin siivoamisestani ja että MINUN tarkoitus olisi HÄNELLE laittaa postia myöhemmin...

Ehdotin, että JOS ystäväni löytäisi lehdistä kauniita, kivoja kuvia, joita voisin käyttää atc-korteissa, niin tervetullutta olisi.  Olipa ystäväiseni katsellutkin sitten "oikeanlaisin silmin" ja löytänyt muutamia kuvia minulle. 

Lisäksi sain kartonkia, joista voin tehdä hänellekin stanssattuja kuvioita, ja ääriviivatarroja, joissa tekstejä ja viivoja. Ihana omamaalaama ruusukin oli mukana. 


Kaiken suurin hämmästys oli meikit, jotka hän oli osannut valita minulle sopivista tuotteista! 
Minusta meikkien valinta toiselle on tosi vaikeaa! 
Näissä kuitenkin juuri oikeat sävyt ja mille on myös käyttöä! Ohoh! 

KIITOS YLLÄRISTÄ!





Lopuksi vielä kuva meiltä keittiöstä. Haaveilemme uudesta keittiönpöydästä, kun tämä nykyinen on niin naarmuilla ja kulahtanut muutenkin, mutta saa nyt kelvata. Onhan tableteilla saatu peitettyäkin pahimmat epäkohdat. Pääasia, että pystyssä pysyy ja sillä saa lautaset ja lasit pysymään. ;) Kauniit yksityiskohdat vievät parhaiten katseet pois virheistä. Sama pätee omassa kehossanikin. ;)


Kommentit

  1. Hienoja kortteja!
    Kiitos osallistumisesta haasteeseen!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Hei, kaunis ihminen, soisitko minulle hetkisen..
Mitä pohdit postauksesta tästä?
Entä yleensäkin blogini hedelmästä?
Jätäthän viestin lyhyen tai pohtien pitkään,
Mutta anonyymit haukut tosin eivät johtaisi mihkään!
Olkoon päiväsi sateenkaaren sävyinen, iltasi leppoisa, yösi tyyni.
Ja kun saapuu aamu uusi, jo sängyssä tuumi:
On Inspiksen Viltsu sun ystäväsi vanha taikka uusi.

Ystävyydellä kaunissieluiselle lukijalleni,
Viltsumari