Hotelliloma Caribialla vs. ryteikkö Suomessa?,

Kesän aikana voisi tietysti reissata ja pulahtaa uimaan. Voisi istua torilla jäätelöllä ja nauttia picnicillä mansikoita ja kuoharia. Voisi mökkeillä ja voisi lentää kuumailmapallolla. Voisi ja voisi... Kaikkea voisi tehdä, mitä vaan haluttaisi, kun vaan olisi rahaa ja terveyttä. Minulta puuttuu molemmat. Siispä askartelin kortin kaupan puolelle. Muita ihanuuksiakin sieltä löytyy. Myös uusia kirppistelyjä. 

"LINKKI VERKKO-KAUPALLE". 

Ei kesä "hukkaan" mene, vaikkei niitä reissuja ja mökkilomia olisikaan vara tehdä. Ei ole huolen häivää luonnon kauneutta katsellessa! Toisinaan istahdan aurinkotuoliin lukemaan kirjaa, toisinaan ihan vaan nautin pitkistä aamu-unista, kun kerrankin voin nukahtaa vielä aamulääkkeiden jälkeenkin. Toisinaan, kun voimat sallivat, löydämme itsemme kätköpurkkien perästä jostakin "ryteiköstä". 

Tässä menneellä viikolla olin hyyyyvin kivulias ja meni monta päivää maatessa sisällä kyyneleet silmissä. Soittelin terkka-asemallekin aikoja, mutta eihän sieltä saa aikoja kesälomien aikaan noin vaan. Ihme, että yksi aika löytyi minullekin, kun kerroin muistakin vaivoistani. Eilen kävin labrassa aamusta ja ensi viikolla sitten lääkäriin. 

Eilen päivällä lähdimme sitten kätköreissulle, eli tuo kuvan mäki alas jalkapelin. Sanotaan, että muu maa mustikka, mutta kyllä tuolla olleet mustikat ja mansikat olivat molemmat kotimaista herkkua. Ilmaista namia.  

Aikaisemmin pohdiskelin ääneen, etten ole sinisiä perhosia nähnyt luonnossa. Nyt tällä retkellä näimme kymmeniä sinisiipiä. Yksi istahti hetkeksi rinnoillenikin katselemaan, mutta lähti sitten lentämään jonnekin. Lisäksi oli paljon hyttysiä, paarmoja sekä purevia ja pissaavia murkkuja. Jestas, kuinka sattui selkään, kun yritin niitä vihollisia saada paljailta jaloiltani pois! Onneksi vasta loppupuolella, sillä eipä se kipu laannu ihan hetkessä. (Ei ole vieläkään täysin hellittänyt). 

Tässä kesän aikana, itseasiassa tässä kuussa, olemme taas pohtineet sitä, kuinka sairas ihmismieli voikaan olla toisilla. Miksi ei vuosienkaan jälkeen voisi antaa jo mennä menojaan exiensä?! Miksi ei etsi itselleen pysyvää suhdetta ja tee töitä sen eteen, että se pysyisi kasassa ja kunnossa?! Miksi vainotaan ja yritetään hallita toista? Miksi etsitään keinoja pitää silmällä, vahtia, tarkistella?  Miksi vainotaan tai aiheutetaan psykologista väkivaltaa? MIKSI?! Eikö oma elämänsä ole tarpeeksi hyvä ilman menneisyyden hahmoja?! Onko todellakin loppuelämän ajan riiputtava kiinni menneisyydessä?! TURHAAN!

Ystäväni sanoja lainaten: "Tietäisipä tämän hetken vahvuutesi, niin ei uskaltaisi lähestyä enää". 

Kesä. 

Mikä sinun kesästäsi tekee ihanan? 

Mistä nautit nimenomaan kesällä?

Istuskelimme laavulla lammen rannalla ja söimme eväitä. Olimme jo käyneet 8 kätköpurkkia hakemassa esille. Voimani olivat sillä mallilla, että seuraavaksi kutsuisi koti ja sauna. Kyllä, saunassa käymme kesälläkin. Se antaa oman hyvän olonsa meille. Ei se lämpö ja hikoilu yksistään, vaan koko saunan tunnelma ja rentouttava tunnelma. Uimaanhan en kykene, mutta ehkä vielä käyn kahlaamassa rantavedessä ja savolaisittain huljuttelen vetä päälleni siinä. 

Oletko koskaan miettnyt sitä, miksi rantavedessä tai uidessa yleensäkin pitää huutaa ja kiljua? Tai vaikka ei uisikaan, niin hyvin monissa paikoissa lapset ja nuoret huutavat ja kiljuvat kovaan ääneen. Sille en vielä ole saanut vastausta. Tänäänkin kaupassa kuului suureen ääneen kahden teinin kimitys ja tui tui-lässytys. Juu, jokainen saa puhua just niinkuin haluaa, mutta miksi pitää huutaa? Tuon kuvan lammen rannallakin oli pari poikaa, joista lähti ääntä. Kuulimme kauas metsäpolulle jo, että ok, lapsia uimassa, mutta oletimme heitä olevan melun vuoksi isompikin määrä. Hiljeni tuokin paikka, kun lapsukaiset lähtivät pois. Mahtuu sitä ääntä maailmaan, mutta ihmettelen vain asiaa. 

Tuolla kätköreissulla kävellessämme katselin "sillä silmällä" ympärilleni ja mietin, miten mukavaa olisi asua maalla. Kuljeskella lenkillä kylän raittia hiekkatietä pitkin. Kuunnella heinäsirkkojen sirritystä. Katsella pellolla taistelevia korppeja. tuoksutella luonnon kauniita kukkasia. Kaikki olisi niin puhdasta, kaunista ja koskematonta. 

Tämän upottavan hiekkatien kapuaminen ylös vei minusta viimeisetkin mehut. Oli kuitenkin kiva olla ulkona ja puhtaassa luonnossa ja hiljaisuudessa. En tykkää kovista äänistä, ruuhkasta, ihmisten tönimisestä päästäkseen eteenpäin, ilman saasteista... 

Tällä retkellämme oli mukava myös tavata pari saman harrastuksen parissa touhuavaa miestäkin. Toinen oli kauempaa, toinen tuttu nimimerkki. Kiva "saada kasvot" tutuille nimimerkeillekin. 

Meillä on itselläkin oma geopurkki piilotettuna ja se on saanut paljon kehuja ja päässyt monelle jo suosikkikätköjen listalle. Mahtavaa! 

Olemme suunnitelleet uutta kätkösarjaa, johon teemme parisen kymmentä purkkia. Iso urakka, mutta olemme jo loppusuoralla. 

Kumpiko sinua kiinnostaa enemmän; Hotelliloma Caribialla vai Ryteikkö Suomessa näin kesälämpimällä? 

Minun valintani on ehdottomasti ryteikkö, sillä Suomen kesä on kaunis, kuuma ja lyhyt. Eri asia sitten syksyllä tai talvella haaveilla lämpimästä, mutta kesät haluan olla kotona ja nauttia.