Siirry pääsisältöön

Mega valokuvapostaus, huipulla tuulee

Paljon on tehty viikonlopun aikana, joten kaikkea en millään saa yhteen postaukseen tai edes viitsi yhden päivän aikana julkaista. Pääsette nyt kuitenkin nauttimaan meidän kätköreissusta korkeuksiin, mutta myös ihan veden rajaankin. 
Tervetuloa nauttimaan kevätpäivän paisteesta kanssamme huipulle!


Minullahan on korkean paikan kammo, joten jo porrasjakkaralla keikkuminen tuottaa haastetta ja ongelmaa. toki oman haasteensa tuo myös ongelmani tasapainon kanssa sekä se tosiasia, ettei kroppani pysty toimimaan samoin, kuin terveellä tai että yleensäkin selkärangassani on metallikehikko, joka osaltaan estää liikkumisen normaaleissa liikeradoissa. Nämä asiat huomioonottaen olen todellakin voittanut itseni taas tänä viikonloppuna! 

Me seikkailimme vanhalla puolustusvoimien varikkoalueella, jossa näkyvyys on erinomainen ja maisemat komeat joka puolella ja kaikkialla. Ensin kävimme etsimässä panssarivaunureitiltä metsikön reunalta puukalikkaa, mikä oli puukalikoiden ympäröimänä. Eh...
 Löytyi! :)


Maasto oli kuivaa ja louhikkoistakin, joten odotin koko ajan käärmeiden pesien osuvan kohdalleni. Voit uskoa, että säikähdin, kun yks kaks jalkojeni juuresta vilahti jokin mateleva? otus. Kiljahdus! Ja kun tokenin, menin hissukseen perästä ja huomasin, että eihän se madelutkaan, vaan kipitti jaloillaan. Katselimme hetken sisiliskon kanssa toisiamme ja sitten pakitin pois. 


Korkeuksiin paistaa aurinko lämpimästi, joten kukkasetkin kukkivat siellä runsaasti. 


Lähdimme jatkamaan matkaa ja sotilasteitä pitkin siirryimme toisaaalle. Välillä kuuntelimme peipposten laulua, välillä etsimme kätköjä sisältä, ulkoa, alhaalta ja ylhäältä. Myös vaijerissa roikkumasta kahden lyhtypylvään välistä. ;)


Kaikki on särettävä, mitä särkeä pystytään. Eikös se ole niin joidenkin nuorten mielestä? Tai aikuistenkin? Niin oli kokenut tämäkin sotilaiden varasto kovia. Säilyi puolustusvoiman käsittelyssä, muttei nuorten kaljoittelussa. 

'

Keräsimme tölkit ja pullot, ne ehjinä säilyneet, auton konttiin ja hyvät rahat saadaan sitten kauppareissulla niistäkin. Että kiitos vaan nuoriso. Ensi kerralla voisitte jättää vaikka muovikassiin ehjinä ne jemmaan, eikä särkeä pitkin pientareita niitä. 


Katselimme yhtä kätköpaikkaa "sillä silmällä", jotta ei helekutti! Minä + tähystystorni?! 


Koska haluan haastaa itseni ja pelkoni, tietenkin kiipesin edes yhtään epäröimättä, huipulle asti. voin kertoa ihan rehellisesti, että pelotti, oksetti, huimasi ja itketti! Etenkin, kun katselin istuessani tasanteella, tukipilari tiukasti puristettuna sylissäni, että kappas. Puijon torni on tasan samalla korkeudella kuin mekin! Suuretkin puut allamme. Kaiken lisäksi se torni huojui tuulessa! Onneksi Murunen ei pelkää korkeita paikkoja, vaikka kertoikin pelänneensä tuolla. Sai kuitenkin logattua meidät kätköpurkilla. Tietenkin se oli siellä kaikista korkeimmalla! 190metriä järvenpinnan yläpuolella ollessa alkaa äiti tulla mieleen ja sen verran pelottaa meitsiä, että kiire tuli poistua paikalta. 


Yritin kuitenkin pari todistusaineistoa ottaa sieltä huipulta. 


Murunen sai kameran lopulta. 


Kaiken kruunasi tietenkin se tieto, että alapuolellamme oli ollut tänä keväänä ihan äskettäin nuotio...


..joka oli sammutettu vasta liian myöhään. Koko vartiotornin lähiympäristö oli palanut poroksi. Palanut alue oli iso, mutta kuviin sitä en saanut tallennettua. Olisi pitänyt pyöriä ympyrää kuvaten kaikkialta. 


Tulipahan käytyä!


Kevät ja silmut jo puhkeamassa. Toivottavasti ei tule takatalvi ja luonto kuole pakkasesta. 


Huipulta on hyvä laskeutua alemmas, alas... Ja todeta, että jollakin on ollut räjähtävä hätä. 


Löytää mielenkiintoinen räjähdelaatikko sieltä läheltä...


...avata se ja kyniä ei saa ottaa, vaan ne ovat niinkuin varalla. Ettei terä katkea ja olla ilman terää sitten. ;)


juu juu, geokätkö kyseessä. ;)


Nimi logivihkoon ja pakki takaisin piiloon. Oli terotinkin, että jos sittenkin... ;)


Yllättävän puhtoinen oli tämä huussi. Yleensähän ne haisevat kauas. Täällä ei haissut. Tuoksui kukkasrt ja hiekkamaa. 


Rantatietä kotiin. Auton ikkunasta kuvasin. Harvoin ajellaan ihan rantaviivaa pitkin. 


Ihme on, ellei keväisin ole täällä tulva. 


Nautinnollinen reissu, vaikka olikin korkeuksissa ihan kamalaa! ;D 
Ulkona on hyvä olla. 

Hyvää alkanutta viikkoa sinulle!


Kommentit

Kata Maria sanoi…
Mahtavat kätkö maisemat! :)

KUUKAUDEN TOP 3

VUODEN 2016 PARAS LUONNONKOSMETIIKKA TUOTE ja ELÄINKOKEET

Paljon puhututtanut eläinkokeiden käyttäminen kosmetiikkateollisuudessa on ollut minulla mielen päällä taas jonkun aikaa. EU:ssa astui voimaan kosmetiikan ja hygieniatuotteiden koe-eläinkielto 3 vuotta sitten. Sitä ennen voimaan astunut direktiivi kielsi kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden testaamisen eläimillä vuodesta 2009 alkaen. Kielto koski myös raaka-aineita ja esti EU:n ulkopuolella (esim. Kiina) eläinkokein testattujen kosmetiikkatuotteiden maahantuonnin EU:n alueelle.

Hyppäävällä pupulla merkitty tuote ei saa olla myynnissä Kiinassa, missä eläinkokeet ovat pakollisia kosmetiikalle (uudistuneen lakipykälän mukaan heinäkuusta 2014 alkaen shampoita ja hajuvesiä ei enää testata eläimillä.). Kosmetiikkateollisuuden tekemät eläinkokeet eivät ole ainoastaan eettisesti tuomittavia, vaan myös tarpeettomia ja kyseenalaisia. Eläintestit voidaankin korvata eläinkokeettomilla menetelmillä, jotka ovat usein eläinkokeita luotettavampia ja edullisempia.

Jos kiinnostuit aiheesta, löydät Animal…

Aurinko ja HeyDay Sunbeam

Aurinko on tähti, jota Maa kiertää. Aurinko syntyi vajaa 5 miljardia vuotta sitten. Auringonvalo on Suomessa kesällä merkittävin D-vitamiinin lähde ja lisäksi auringonvalo vaikuttaa pimeähormoni melatoniinin eritykseen, joka on suurimmillaan öisin ja talvisin. Melatoniinilla on unettava vaikutus, joten auringonvalon puute päiväsaikaan voi aiheuttaa väsymystä ja häiritä uni-valverytmiä. Luonnollisen valon puute voi myös aiheuttaa kaamosmasennusta. Noin vajaan 5 miljardin vuoden kuluttua auringon energia ehtyy ja aurinko katoaa kokonaan pois. Mutta mitä tehdä, jos meidän oma energia meinaa ehtyä pimeänä kautena eikä auringon energiasta ole tietoakaan?! 

Joku vastannee lähtevänsä etelään aurinkoon, jollekin energiaa tulee kirkasvalolla ja joku ottaa D-vitskut purkista. Kaikki ihan oikein! On myös huolehdittava siitä, että nautimme terveellisiä aterioita ja hellimme ja huolehdimme omasta hyvinvoinnistamme. Hemmottelua, nautintoa, iloa, hymy päivässä ja mitä ikinä keksitkään piristääksesi…

Joulukortti kääreestä kierrättäen

Kun kierrätys on sydämen asia, löytää mitä merkillisimmätkin asiat tiensä askarteluun mukaan. Tällä kertaa pysytään kuitenkin ihan perus kierrätyksessä ja sujautetaan suklaalevyn kääreestä pala korttiin. Lisäksi leimattua, leikattua, teipattua ja yhteen liimattua.Tämä kortti on tilaustyönä tehty.