Ahneus

Ahneus on niin kiero epeli, ettei sitä haluaisi ihan heti tavata. Tai niin ainakin aluksi tulee mieleeni, mutta toisaalta, onhan ahneuttakin useampaa eri laatua. Hyvän ja pahan laatuista ahneutta. 

hedelmäkiisseli ja kermavaahto

Ahneus. Haluammeko ahnehtia ympärillemme lisää ja lisää kaikkea?! Vaikkapa siksi, että halvalla saa tai jopa ilmaiseksi? Tai ostamisen ilosta, lisää, lisää, LISÄÄ! Ahneus saada tavaraa, vaatteita, tarvikkeita...Tai ruokapöydässä minä minä minä ekana, jotta varmasti kerkeän saada kaikkea, eniten ja parhaat päältä?! Pakko ostaa pois ennenkuin joku toinen kerkeää ostaa? Tai varastoon, jos vaikka tarviis joskus. Syödään vielä vähän, kun ilmaiseksi saadaan, ihan vaan siksi, ettei tule illalla nälkä ja jotta säästyy rahaa ja jotta tulee paha olla... Selityksiä riittää. 

Milloin tulee raja vastaan? 

Chai latte

Onneksi ahneudestakin voi parantua, kun selvittää ensin perimmäiset syyt ja parantaa ne ensin. 

Materia-ahneudesta tuli kuitenkin kysymys mieleeni: Missä menee keräilyn, ahneuden ja hamstraamisen rajat?

chai latte

Ahneutta sekin, kun haluamme oppia lisää ja lisää! Ihan hyvää ahneutta haluta tietoa enemmän. Opiskelemme ja erikoistumme, käymme kursseilla ja janoamme uutta tietoa. Minulla opiskelun jano oli valtava nuorempana. Ahnehdin kaiken tiedon, mitä saatoin saada. Se halu tietää lisää ja lisää oli kyllä ihan uskomatonta! Sittemmin janoni sammutettiin. Kun vihdoin olisi taas ollut ovet auki, en enää kyennyt töihin ja opiskeluihin. Menikö kaikki hukkaan? Ei sentään! Kaikki se tieto, jota sain aikaisemmin, on ollut hyväksi ihan normaalissa elämässänikin. 

uppomuna

Mielestäni ahneus on yksi inhottavimmista piirteistä, mitä voimme saada, jos puhutaan tuosta negatiivisesta ahneudesta. Ajatellaan vaikka jokin kuvitteellinen tilanne. Vaikka atc-vaihto. Teen ensin rakkaudella ja ajatksella atc:n. Joku haluaa vaihtaa sen kanssani. Ilahdun siitä ja laitan kuoreen ja mukana pari kiiltokuvaa. Saaja avaa kuoren, nakkaa atc:n edstä pois ja alkaa innosta pinkeenä tutkia kuoren muuta sisältöä. Voi sitä pettymyksen määrää, kun kuoressa ei olekkaan kuin pari kiiltokuvaa! Missä kaikki nauhat, kuvat, paperit, koristeet, heteet, kimalteet, kohojauheet, stanssatut jutut... ?! Pelkkä atc ja pari kiiltaria?! Antaapa olla, ei enää ikinä ton kanssa atc-vaihtoa! 

Eikö kuulostakin ihan kamalalta ajatukselta?! Ja sitten vielä kirjeessä pitäisi lukea, että "anteeksi, ettei mulla ollut mitään tämän kummempaa laittaa. Toivottavasti kelpaavat". 

Hmm... Entäs se perimmäinen idea, että nimenomaan se ATC oli se TÄRKEIN?! 

En minä ainakaan halua tuntea huonoa omaatuntoa siitä, ettei aina ole laittaa A5 tai A4-kokoista kuorta täyteen härpäkettä ja sinne jonnekin se atc sekaan. Toisinaan saatan laittaakin enemmänkin tai tehdä jonkin yllärilahjan, Ilahdun itsekin siitä, jos kuoressa on jokin extrakin,  mutta ei se saa olla se odotetuin asia, että saa paljon kaikkea! Sen korttivaihdonhan sen olisi oltava se paras asia! 

Ilahdutaan sitten jos kuoressa on muutakin, mutta ei anneta sen tulla ahneudeksi saakka. 

Ahneus voi olla myös liiallista työn tekoa. Jos minä vielä tuon tekisin ja tuon ja kun kerran aloitin, voin tehdä tuonkin loppuun... annetaan valta ahneudelle viedä mukanaan. Joissakin asioissahan se on hyväkin asia, että tulee kerralla tehtyä vaikka valokuvien järjestely kansioihin tai siivous, mutta toisinaan se on pahasta, jos vaikkapa kroppa sanoo, että en jaksa enää, mutta mieli sanoo, että sinähän jaksat! Valitettavasti tätä huomaan yhä itsessäni välillä. Kroppani kun EI kestäisi yhtään ylimääräistä, mutta pää sanoo, että on tehtävä välillä jotain ihan itseni mielenterveyden vuoksi jo. No, rajansa kaikella, mutta toisinaan sitä vielä vähän lisää tekee, ja sitten on niin kipeä, että oksat pois. 

Kyllä minä siis tiedostan omia virheitäni, paheitani ja väärin tekemisiäni, mutta aina kaikki ei ole niin yksiselitteistä, että teen vain oikeita ratkaisuja ja toimin kaikessa täydellisesti. Ihmisiä me kaikki olemme. Eikö totta?! 

Ahneudeksi lasken miin voiton nälän, kuin loppuun palamisenkin jossakin määrin. On tietysti otettava huomioon se, vaaditaanko meiltä ulkoiselta taholta jaksamista enemmän, kuin oikeasti jaksamme tai onko taustalla esim. jokin sairaus, mikä väsyttää liikaa. Mutta se, että teemme liikaa töitä vain rahan takia tai siksi, että "ei ne pärjää ilman minua" tms, se on se raja.

Ahneutta on rahan ahneus ja ahneutta on vallan ahneus. Ahnehditaan toiseltakin elämä itselle. Hallitaan ja hajoitetaan. Saavutetaan itselle lisää ja lisää mainetta. Narsismissa ahneus on yksi piirre. Liika urheilu on ahneutta siinä, missä kaikki muukin enemmän tavoittelu. Ja listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle.

Missä sinä huomaat olevasi ahne?