Siirry pääsisältöön

Enkeleistä kirjoitin

Jösses, mikä päivä takana! Enkeleitä, onko oikeasti enkeleitä olemassa?! Minä vaan kysyn ja vastaan samalla, että on on! Olenhan nähnyt enkeleitä ihan aina ja kaikkialla! Ihmisten muodossa, eläiminä, kuullut kuiskauksina, nähnyt tekoina... Enkeleitä on joka puolella, jokaisella, jokaisessa meissä.

En ala kelaamaan menneitä ja toistelemaan jo olemassa olevien kirjoitusteni satoa. Kerron tästä päivästä, tästä viikosta, muutamia asioita, mitä mieleeni tulee muutenkin. Ei vain enkeleinä.

Se atc, jonka tiimoilta kyselin... Sininen enkeli.. lähtee jollekin. Asian angel meni vaihdettavaksi. Kiitos vastauksistanne! Joskus sitä ajattelee, että jokin asia on selkeästi jotenkin. Vaikka nyt se atc, että "tuon lähetän, tuon vaihdan". Siltikin haluan välillä laajempaa näkökulmaa asioihin, jottei se minun luuloni/ajatukseni olisi se ainoa mielipide. Hyvä nytkin oli saada ajatuksia toisilta ja erityisesti niitä perusteluja, miksi.


Ideoitanne kaipaan yhä, sillä tahtoisin tehdä itselleni enkeli-kaulakorun ja enkeli-korvikset. Materiaaleina olisivat kuvan isot siivet ja pienet siivet. Ongelmana on vain se, että isot siivet ovat samansuuntaiset, eli niitä ei periaatteessa saisi vierekkäin, ellei toinen ole väärinpäin. Onko sitten kaunis noin? 

Kuinka siis, tai minkälaisen riipuksen tekisin? 
Entä korviksiin ideoita, ettei pelkästään koukussa roiku siipi. Onko jotain valmiita korulinkkejä tiedossa?

Ja ei, en ole alkanut tykkäillä enkeleistä sen enempää, vaikka enkeleistä puhunkin. Yhä ihastelen erikoisempia enkelikorttejanne, kuten mustat enkelit, haavoittuneet enkelit jne, mutta ne kiiltokuvaenkelit eivät ole mun juttuni. Jotenkin vain tekisi mieli silti noista siivistä jotain tehdä ihan itselleni. Ja juu ei, en ole mikään mustiin pukeutunut saatanan palvoja, vaikka mustista enkeleistä huokailenkin ihastuksesta. Ne ovat vain niin mystisiä, tuntemattomampia, salaperäisen kiehtovia. 


Aamulla minulla oli taas ammottava migreeni. Oli työ saada itseni sängystä ylös. Enkeleille kiitos, että antoivat minulle oikeasti kunnolliset yöunet! En tiedä, mitä olisi päivästä tullut väsyneenä. Kun migreenin sain pois, alkoi kesken aamupalan sydän ravata rinnassani toista sataa lyöntiä pitkälti minuutissa. Lepopulssista siis kyse. Sitten alkoikin lyöntejä jäädä välistä minuutin sisällä noin 12 kertaa. Jokainen välistä jäänti muljautti rinnassa niin voimakkaasti, että silmissä näkyi kirkkaita tähtiä. Mitään muuta siinä ei oikein osannut tehdä, kuin sulkea silmät, huokaista syvään ja yrittää ajatella kauniita ajatuksia. Tiedän, rytmihäiriöt eivät tapa, mutta kun alkaa silmissä välähdellä, ei olotila ole mikään helppo. Kesti sitä parikin tuntia varmaan. Sitten se vaan alkoi hellittää ja voitin sydämeni kanssa käydyn taistelun. Enkeleitä, niitä on varmasti seuranani katsomassa, että kaikki aina kääntyy parhain päin. 

Kivut alkavat taas tälle viikkoa lievittymään ja niiden myötä tulleet muut oireet kaikota. Luvassa tosin armoton väsymys ja nukahtelu, mutta sen kestää paremmin, kuin ainaisen liian kovan ja lamaavan kivun. Jollain on se kipu kuitenkin saatava aina "unohtumaan", ja sitä varten on askartelu. Yläkuvassa olevat pienet korvakorut enkeleillä ovat yksi näitä kivun tuomia tuotoksia. Noille on jo saaja tiedossa. Laitan enkeli-atc:n mukaan. Kenelle? Se selviää ajallaan. 


Lähettämisiä varten olen tehnyt muitakin askarruksia. Kiitoskortteja tilaajille...


... ja tilaajalahjoja. Pieniä asioita, mutta jospa ne saajilleen toisivat iloa. 


Iloa minulle on tuonut pienet asiat, mutta toisaalta ne pienet ovat kaikista tärkeimpiä samalla. Niin vaikkapa päivän ruoka, joka vaan yksinkertaisesti ON sydäntäni lähellä, maukasta ja ihan parasta! 
Jasmin-riisiä, Kebab-lihaa ja kuvasta puuttuvaa Naan-leipää. TAIVAALLISTA! Siihen vielä salaattia sinihomejuustokastikkeella, niin mitä voi muuta nälkäinen toivoa?! Juomaksi vettä!



Ai jälkkäriäkö se nälkäinen vielä olisi ollut vailla?! Kävisikös Mango-passion-mousse?! Meille se kävi oikein hyvin! Maistui ihan enkelin jälkiruualta!



Meille kävisi myös oikein hyvin se, että vastuu kannettaisiin asioista. Kerron asian, joka hieman vaivaa mieltä. 

Meille asennettiin uusi kone keittiöön ja asentaja tuumasi, että eräs putki on irti ja rikki ja sitä rataa. Hän ei ota vastuuta mahdollisista vesien lattialle tulemisista. Paperiin siis tuli merkintä tällaisista seikoista. Minusta taas se oli ihan kunnossa, mutta minkäs teet, kun ammattilainen väittää toisin! Paha siinä on alkaa ammattimiehen kanssa inttämään! 

Soitin paikalliseen kiinteistön huoltamoon ja pyysin apua tässä asiassa. Sieltä tuli tavis huoltoukkeli joka tuumaa, että kaikki on kunnossa! 
Joo. Laitatko sen paperille ja nimi alle, jotta vastuu siirtyy teille, eikä mahdollisesta tulevasta, vuosien päästä vaikka, vuodosta tulisi meille ongelmia. 
Vastaus oli, ettei hän ole alan asiantuntija, joten nimeä ei tule paperiin. Jos haluamme ammattilaisen, maksamme laskut itse. 

Mä en alkanut moista hyväksymään, koska enhän minä sitä alunperinkään väittänyt, että rikki olisi tai tarvittaisiin ketään sinne! Kaikkihan on asentajasta kiinni! Ja mun on pakko pyytää ammattilaiset paikalle, koska JOS jotain tulee, vakuutus ei korvaa mitään! 
Huhuu... Kuuleeko kukaan siellä lippiksen takana?! Mun vika se ei ole! 

Tyyppi tuumaa, että ok, hän selvittää asiaa, mutta nimeä ei paperiin pistä. 
Lähti ovesta ja palasi muutaman minsan päästä nöyränä poikana. Oli soittanut etiäpäin ja saanut luvan leikkiä hiekkalaatikolla... Eikun siis kutsua sen ammattimiehen paikalle ja heidän maksamana. Jippii! 
Annoin puhelinnumeroni ja hän lupasi järjestää miehet paikalle. 

Päivä-pari meni ja ovikello soi aamusella.
Jaahas... Nytkö sieltä tullaan?
Joo, näin oli. Kaksi alan ammattimiestä paikalle kertomaan, että meillä kaikki on kunnossa. Kumoamaan siis alkuperäisen asentelijan hömpötykset. 
Tuumasivat, ettei oltu vastattu puhelimeen... 
Vastasin, ettei ollut soinut puhelin. 
Tuumaa siihen, että taisi olla väärä numero sitten... 
Vastaan: Annoin kyllä oikean. 
Tämä jatkaa: Eipä meillä kun ei ollut numeroa ollenkaan! 
WTF?!

Kiva kaiken lisäksi... 

Olette vasta neljännet täällä käyneet, plus puhelimessa ollut viides heppu... Joko saisi mustaa valkoiselle?! 

Ei saa! Pitää selvittää ensin, onko totta, että kaikki on kunnossa! 
Näin ammattimiehet soittavat maahantuojille ja kysyvät, ovatko he itse oikeassa. Eli numero kuusi.... Sitten lähtevät pois ja soittavat, että numerolla 7 toimiva jeppe antoi luvan allekirjoittaa lanketit vastuusta. 
Nyt odotamme, kuinka kauan menee allekirjoittamisessa ja tuoko joku näistä sankareista sen vai laitetaanko kahdeksas hemmo tuojaksi. On mennyt jo 4 vuorokautta viimeisestä tapaamisesta... 

Vastuu... Iso sana! 


Nyt vastuullisena naikkosena annan teille lepoa kirjoituksiltani. Siirryn tekemään jotain käsilläni pöydän äärelle. 

Kommentit

Tottakai enkeleitä on olemassa jokapaikassa ja vaikka miten paljon.

Minä en ole korunikkari. Jotenkin tuli mieleen muotti, jolla voisi tehdä toisen siiven kokonaan eri materiaalista Fimosta vai mikä se oli. Eri värinenkin se voisi olla. Pikkuisen sähkön sinistäkin mukana, Jos teet kaksi muottia, saat kadet samanpariset. JEEE :D
Ihanaa päivää
Varasin voimanlähteen sinulle ja kerätään kuoreen taas vaikka 10 korttia. Se sopii minulle, sillä töissä on kamalan kiirettä.
Nanna sanoi…
Ihania koruja olet tehnyt! Onpas se konehomma nyt mutkikas juttu:/
Riina Itkonen sanoi…
No voihan sankarit sentään mitä tyyppejä. Ihan älytöntä tämä touhu, kukaan ei ota vastuuta mistään. No, omassa elämässänihän olen tämän huomannut, niinkuin tiedätkin :)

KUUKAUDEN TOP 3

Hyvän mielen kortit + ARVONTA + ALEKOODI

Mitä sinä haluat elämältäsi?
Oletko onnellinen ja voitko henkisesti hyvin? 


Hyvän mielen kortit toimivat sekä yksistään että erinomaisesti hyvän mielen vuosi-kirjan kanssa. Hyvän mielen vuosi on inspiroiva tehtäväkirja, joka tarjoaa tehtäviä hyvän mielen taitojen harjoitteluun viikottain vuoden ajan. Korttien avulla voi harjoitella 53:a hyvän mielen taitoa, jotka esitellään Hyvän mielen taidot -kirjassa.

Vuodenkaan jälkeen kortit eivät todellakaan jouda roskiin, sillä näitä kortteja voi käyttää niin kauan, kuin vaan kortit ehjinä pysyvät. Ihan heti eivät piloille mene säilytysrasiassaan ja kevyen lakkapinnan ansiosta.Myös kirja kannattaa säilyttää ja hyödyntää uudestaan aina, kun haluat virkistää muistiasi kirjan aiheissa.


Maaretta Tukiaisen upeat ajatukset ja Krista Keltasen kuvitukset yhdessä luovat ihastuttavat, värikkäät ja isokokoiset hyvän mielen kortit. Kortit koostuvat tunnelmallisesta valokuvasta ja vahvistuslauseesta. Yksi pakka sisältää 53 korttia ja mukana on myös ohjekortt…

Syyskuun ARVONTA

Tässä se nyt on. Syyskuun arvonta. Montaa päivää ei arvonta kerkeä voimassa ollakaan, mutta kivahan se on välillä pitää pikaisempikin arvonta ja saada voittaja selville nopeaan. Palkinto on minun itseni ostama apteekista, joten sponsoreita tässä ei ole. Kerron silti tuotteesta hieman, jotta tiedät, mistä on kyse.
Se, miksi tämän tuotteen halusin palkinnoksi hankkia, johtaa juurensa omista kokemuksistani. Jos itse koen jonkun tuotteen tai asian hyväksi ja minua auttaneeksi, niin tokihan tahdon tarjota sinullekin mahdollisuuden tutustua sellaiseen.


Palkinto on täysikokoinen vaahtoamaton Salutem-hammastahna. Minulla on niin herkkä suu, etten tavallisia tahnoja voi käyttää laisinkaan, joten nämä vaahtoamattomat ovat tulleet tutuiksi. Nyt kun löytyi kotimainen tuote, oli pakko sitä testata ja sitten hommata palkinnoksikin yksi tuubi. Sinä voit siis olla pian se, jolle tämä lähtee!


Salutem-erikoishammastahna ei sisällä mitään ylimääräistä. Ei makuaineita, väriaineita, vaahtoa muosostavaa …

Keskimmäisen kutsu

Kesä on kaunista luontoaikaa, mutta niin on syksykin. Haaveilin kauan kunnollisesta järkkäristä, ja kun se vihdoin mahdollistui reilu vuosi sitten, olen innoissani ollut kuvaamassa luontoa ristiin rastiin. Tänä syksynä pakkasimme makuupussit, ruokatarvikkeet ja kameralaukun matkaan ja lähdimme kuvausmatkalle noin 100 kilometrin päähän järven rannalle, jossa tiesimme oleilevan ja asustelevan majavia, laulujoutsenia, kurkia, ilveksiä ja jopa karhujakin. Unohtamatta muitakaan luonnon asukkeja. Suurempiin petoihin emme törmänneet, onneksi, mutta lintuja ja erilaisia ötököitä senkin edestä tuli meitä vastaanottamaan ja majavathan ne pitivät meitä puuhakkaina patojensa kanssa. Nyt pääset katsomaan kuviani tältä Keskimmäisen kuvausreissulta.


Ihan ensimmäisenä meitä tervehti ovelan näköinen ruskea perhonen. Hyvin oli tuttavallista laatua eikä välittänyt laisinkaan siitä, että autosta purimme tavaramme mökkiin ja kuvasin häntä useammankin kuvan verran. Kyseessä on Pietaryrttisulkanen.


Sillat h…