Siirry pääsisältöön

Ajatuksiani

Aamun ajatuksia...

Väsymys. Se tunne sisällä tuntuu voimistuvan ja virtaavan lävitseni kuuman laavan lailla. Voimattomuus. Pelottava tunne siitä, että missä mennään ja mihin päädytään. Tunne siitä, kuinka voimaton ihminen onkaan jonkin suuremman edessä. Kuinka helposti voisi ajatella, että minä itse hallitsen itseäni, vartaloani ja mieltäni. Ja silti, loppujen lopuksi se on täyttä potaskaa! 

Nyt ajatukseni ovat siis paljon syvemmällä vartaloni sopukoissa, kuin siinä, päätämmekö jäädä sohvalle makaamaan vai mennä lenkille. Päätämmekö syödä pizzaa vai salaattia. Ajatukseni risteilevät siellä kroppamme syövereissä, josta emme paljain silmin näe mitään. Tai ehkä jollain laitteella, leikkauksilla.. Mutta näemmekö sittenkään kaikkea?! Emme. 

Ajatukseni ovat luissa ja ytimissä. Siellä, missä vanha kansa sanoi jo kauan sitten, että tunnemme sateet ja tunnemme lämmön. Kolotukset. Kolottamattomuuden. Siellä ne ajatuskeni ovat, missä päätös on jollain suuremmalla päättää, hajoavatko vahvatkin luut ja nikamat, syöpyykö trimmattukin keho, onko kaikki loppu nopeasti, vaikka kuinka olisit positiivinen ja rohkea!? 

Emme me voi päättää, saadaanko sydänkohtaus kesken päivää vai kestääkö sydämemme aina ja ikuisesti. Emme voi päättää, tuleeko jokin syöpäkasvain elimistöämme nakertamaan tai mureneeko luustomme hitaasti mutta varmasti, pikakelauksellakin. Tai järkkyykö mieli niin pahasti, ettemme voi asialle mitään. Aihe on niin ahdistavaa alkaa ajattelemaan, ettei sitä haluaisi pohdiskella. Kaikkihan me kuollaan joskus. Hajoamme. Sammutamme elämänilomme. Joskus on kuitenkin pysähdyttävä ajattelemaankin. 

Ei minulla ollut tarkoitus alkaa ahdistavia asioita kertoilemaan. Ne vaan mietityttävät tällä hetkellä enemmän. Pelkoa, surua, epätoivoa, pettymystä, turhautumista, vihaakin ehkä välillä... 

Ja silti kytee jokin toivon kipinä, usko ja yrittämisen halu. Tahto sinnitellä, jaksaa ja löytää vielä vähän lisää sitä "jotain muuta" ajateltavaa ja jotain, mikä antaisi lisää voimaa silloin, kun itsellä ei sitä olisi tarpeeksi. Jotain, millä kestää vahvana. 

Nyt en voi romahtaa. En antaa vaan mennä. On taisteltava kovempaa. On löydettävä lisää kestoa ja sietoa sille, että äärirajoilta noustaan vielä suuremmille äärirajoille. Pikkusen lisää... 

Ja kun tuntuu siltä, etten enää jaksaisi, jaksaisin silti. Kun en enää kestäisi kovempaa kipua, kestäisin silti. Ja kun en enää haluaisi nousta sängystä ylös, nousen silti. Siitäkin huolimatta, että tiedän, kuinka vaikeaa se alussa onkaan, kun askeleet viiltävät kuin veitsen terien päällä kävelisi. Olen jaksanut tänne asti ja edessäni on vielä kokonainen tulevaisuus. En minä voi luovuttaa!



Ja silloin, kun tulee jotain muutakin vielä niskaan, voisin vain ohittaa asiat ja antaa olla. Jatkaa eteenpäin ilman että ne jäävät sisälleni. Luottaa siihen, että kaikki on siltikin hyvin, vaikkei siltä tuntuisikaan. Vaikka tunnet totuudeksi jonkin, uskot, että poikkeuksiakin on. Ettei aina 1+1 ole 2 vaan järjen vastaisesti se onkin 1 tai 3. Tai sata. 

Ajatuksia... Hyvin syviä ja hyvin mustiakin tänä aamuna. Mutta ne ovat minun ajatuksiani. Keitän teetä ja otan palan joulukakkua. Yritän saada rytmihäiriöt tasaantumaan ja ehkä päivän aikana pienet päikkäritkin paikallaan. Teen sitä, mistä saan iloa ja voimaa: Askartelen pari atc-korttia ja teen yhden DT-haastetyön. Olisiko se vaikkapa koru sitten.  Eiköhän siinä ole suunnitelmia aluksi. Loput tulevat itsestään.

Älä huoli. Ajatukseni ovat hieman solmussa, mutta kaikki on silti ihan hyvin. Aina ei vaan jaksa hymyillä, ei nauraa. Pelot, suru, murheet, turhautuminen, viha,.. 

kaikki ne negatiivisilta kuulostavat tunteet ovat oikeutettuja meille kaikille! Saamme välillä romahtaa, hajota, olla heikkoja. Ei kukaan jaksa vaan antaa kaikkensa ja nauraa! Ja kun aikamme ryvemme pohjalla, alkaa se tilanne naurattaa niin paljon, että nostan pääni ylös mutaisena ja riutuneena ja sitten nauran peilikuvallenikin ja pesen kasvoni puhtaaksi. Puen kauneimmat juhlavaatteeni ylleni arkena ja ostan itselleni kukkia. Laulan yksikseni jotain hassua ja tanssin olohuoneen lattialla. Siitä se sitten alkaa taas minunkin ylösnousemukseni. Sillä henkisellä tasolla. Ja henkisen tason ollessa taas vahva, jaksan paremmin myös fyysisen tasoni. Sen, mikä menee alaspäin...
Se, mistä tässä kaikessa on kyse.

Antakaa mun itkeä pahaa oloani hetki. Jollei kyynelien kera, edes sisälle päin. 
Ja se teevesi kiehuu jo...


Kuva lainattu. Hymyn näemme ulospäinkin

Kommentit

Nanna sanoi…
Riipaisevaa mutta silti kaunista tekstiä! Jaksamista päivääsi <3
Maca sanoi…
Sinulle on suotu kyky ajatella ja tuntea syvästi. Se on siunaus, vaikka tuntuukin joskus kiroukselta. Voimia!
Vilimarika sanoi…
Kiitos! On ihana huomata, että silloin, kun itse ei jaksaisi, on lähellä ihmisiä, jotka jaksavat minunkin puolestani. <3

KUUKAUDEN TOP 3

VUODEN 2016 PARAS LUONNONKOSMETIIKKA TUOTE ja ELÄINKOKEET

Paljon puhututtanut eläinkokeiden käyttäminen kosmetiikkateollisuudessa on ollut minulla mielen päällä taas jonkun aikaa. EU:ssa astui voimaan kosmetiikan ja hygieniatuotteiden koe-eläinkielto 3 vuotta sitten. Sitä ennen voimaan astunut direktiivi kielsi kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden testaamisen eläimillä vuodesta 2009 alkaen. Kielto koski myös raaka-aineita ja esti EU:n ulkopuolella (esim. Kiina) eläinkokein testattujen kosmetiikkatuotteiden maahantuonnin EU:n alueelle.

Hyppäävällä pupulla merkitty tuote ei saa olla myynnissä Kiinassa, missä eläinkokeet ovat pakollisia kosmetiikalle (uudistuneen lakipykälän mukaan heinäkuusta 2014 alkaen shampoita ja hajuvesiä ei enää testata eläimillä.). Kosmetiikkateollisuuden tekemät eläinkokeet eivät ole ainoastaan eettisesti tuomittavia, vaan myös tarpeettomia ja kyseenalaisia. Eläintestit voidaankin korvata eläinkokeettomilla menetelmillä, jotka ovat usein eläinkokeita luotettavampia ja edullisempia.

Jos kiinnostuit aiheesta, löydät Animal…

Aurinko ja HeyDay Sunbeam

Aurinko on tähti, jota Maa kiertää. Aurinko syntyi vajaa 5 miljardia vuotta sitten. Auringonvalo on Suomessa kesällä merkittävin D-vitamiinin lähde ja lisäksi auringonvalo vaikuttaa pimeähormoni melatoniinin eritykseen, joka on suurimmillaan öisin ja talvisin. Melatoniinilla on unettava vaikutus, joten auringonvalon puute päiväsaikaan voi aiheuttaa väsymystä ja häiritä uni-valverytmiä. Luonnollisen valon puute voi myös aiheuttaa kaamosmasennusta. Noin vajaan 5 miljardin vuoden kuluttua auringon energia ehtyy ja aurinko katoaa kokonaan pois. Mutta mitä tehdä, jos meidän oma energia meinaa ehtyä pimeänä kautena eikä auringon energiasta ole tietoakaan?! 

Joku vastannee lähtevänsä etelään aurinkoon, jollekin energiaa tulee kirkasvalolla ja joku ottaa D-vitskut purkista. Kaikki ihan oikein! On myös huolehdittava siitä, että nautimme terveellisiä aterioita ja hellimme ja huolehdimme omasta hyvinvoinnistamme. Hemmottelua, nautintoa, iloa, hymy päivässä ja mitä ikinä keksitkään piristääksesi…

Joulukortti kääreestä kierrättäen

Kun kierrätys on sydämen asia, löytää mitä merkillisimmätkin asiat tiensä askarteluun mukaan. Tällä kertaa pysytään kuitenkin ihan perus kierrätyksessä ja sujautetaan suklaalevyn kääreestä pala korttiin. Lisäksi leimattua, leikattua, teipattua ja yhteen liimattua.Tämä kortti on tilaustyönä tehty.