kerran pimeänä iltana

Oli pitkä ja imeä ilta. Ulkona ei auringonsäteitä näkynyt. Puista lehdet havisseet alas ja tuulenvire heilutti oksia. Jossakin oksat raapivat ikkunoita päästäen narisevan äänen. Narsk kirsk.

Lepakot roikkuivat puiden oksilla, varis rääkäisi illan viimeisen rääkäyksensä ennen yöunia. Missään ei ollut enää ihmispoloja vaeltamassa stressaantuneina katuja pitkin töihin ja kotiinsa, kuten aamulla ja illalla. 

Yhden talon ikkunassa paloi vielä valo. Se oli Viltsun talo ja Viltsun valo. 

Viltsu kirjoitteli viimeistä päivän bloggaustaan ennen tavanomaisia nukkumisrituaalejaan. 

Hän kirjoitti normaalin arkensa tapahtumista. Tässä ote siitä hölynpölyn huuhaasta; 

"Hei, blogini ihanat lukijat, Hei sinä erityisesti!

Tänään en jaksa pahemmin kirjoitella syvällisiä, hienoja postauksia. 

Kerron vain päällisin puolin päivän tapahtumista. 

Ensin aamulla lähdin lenkille ja jumppaan. Murunen jäi ekaa kertaa koko seurustelumme aikana nukkumaan vuoteeseen, kun minä lähden jonnekin. Näin ainakin muistelen. 

Jumppa oli hyvinkin raskas, vaikka tuolijumpasta onkin kyse. Jouduin jättäytymään mummoista jälkeen ja vaikka jostakusta se olis noloa, minulle riitti se tosiasia, etten ole kunnossa. En tahdo pahentaa tilaani. Ja silti, vaikka kuinka rajotin, silti kivut lisääntyivät huomattavasti. En voi käsittää!

Kotona Murusen luo herättelemään häntä. Herätys tapahtui hyvin hellästi suukottaen, mutta koska Murunen vain jatkoi uniaan, alkoi otteenikin koventua. Lopulta räävyin keittiöstä, kuinka helkkari kahvi on mustaa ja hemmetin hyvää ja kohta se palaa pohjaan! :D 

Yritin alkaa jotain tekemään jäykistyneestä ja vihlovasta selästäni huolimatta,  joten se jotain oli atc-korttien kansioon laittoa. Mielenkiintoista puuhaa kaivella vanhoja kortteja esille. Etsiä pareja, samiksia, samaa settiä. 

Kun Murunen lopulta oli töihin valmis, minua hieman hymyilytti. Olin nimittäin päättänyt tehdä hänelle yllätyksen ja yllätys onnistuikin. Pieni lisälenkkeily, sitten kotipuuhia ja tittidii! Ylläri valmis. Yllärin piti olla kuitenkin mukava, mutta toinen ylläri, jonka perhe sai, oli lapsukaisen auton varkaus, sen ruttaus ja toistenkin auton ruttaus lapsukaisen autolla. Voihan VEE!

Vielä olisi ne iltapuuhat. Saunan lämmitys, saunajuomana virkistävä matcha ja sitten saunominen hunajahauteella. 

Olen ollut TOOOODELLA ahkera ja reipas. Olen ansainnut kiitoksen itseltäni. HYVÄ MINÄ! Reipas minä! KIITOS! "

Ihan pimeää tekstiä... Kuka nyt itseään kiittäisi?! 

Ilta pimeni pimenemistään. Jossain siellä, missä ainoa valopilkku himmeänä paistoi, siellä tuoksui huumaava matcha ja toi syyskylmään pimeään ripauksen maailman tuulosia.