Kannatatko julki tuontia vai salailua?



Kyselin tovi aikaa sitten eri ihmisiltä, kuinka kynsilakkakoruja tehdään. Minulle vastattiin, ettei niiden ohjeita kerrota, koska sitä varten on olemassa maksulliset kurssit ja ilmainen tieto söisi niin kurssittajien kuin korujen tekijöidenkin leivän. Ymmärsin oikein hyvin vastaukset.

Aloin kuitenkin itse kokeilemaan ja lopulta löysin kuin löysinkin keinon, sen oikeaksi todetun myöhemmin, kuinka ko. koruja tehdään. Olin jo muutamia tehnytkin kun näin Facebookissa julkisen keskustelun siitä, kuinka kynsilakkakoruja tehdään. Oli linkit ohjeisiin ja oli myyntiä tarvikkeillekin. voi sitä turhautumista, kun sen huomasin!

Ensin mietin, alanko kommentoida jotain asiasta siellä, mutta sitten mietin, että mitä se enää hyödyttää? Jokainen jo oli sen lukenut ja oppinsa saanut sitä kautta. Ihan ilmaiseksi.

Tottakai minuakin sapetti, koska samalla se söi nyt minunkin leipääni, plus että olin itse tehnyt hirvittävästi töitä saadakseni itse selville kokeilemalla, kuinka kyseisiä koruja tehtäisiin. Sitten joku menee kertomaan sen kaikille tosta noin vaan. Eh...

Toisaalta mietin, että onhan se ihan hyväkin, että erilaisia ohjeita jaetaan ympäriinsä. Olisinhan itsekin ollut kiitollinen opastuksesta, ihan ilmaiseksi tai ilman omakustannekokeiluja.

Mitäpä olet mieltä? Hyväksytkö kaiken julkiseksi vai pitäisikö salailla ohjeita?

Näitä minun itseni hyvällä omallatunnolla tekemiäni koruja saa yhä Inspiksen kaupasta. Löydät sen tuolta blogini otsikon alta alaotsikosta. :)

Kommentit

Marsa sanoi…
Onhan sitä olemassa laki tekijänoikeuksista.Itse en maksullisia ohjeita julkaise blogissani tai facebookissa.Tästä asiasta on eräissä ryhmissä paljon keskusteltu,mielestäni kannattaa harkita mitä julkaisee ettei tule ikävyyksiä.Mutta kaikki eivät välitä.
MerjaHannele sanoi…
Jos on maksullisia ohjeita, kuten tämä kynsikorujuttu, niin tekisin samoin kuin Marsa. Eli maksullisia tai tekijänoikeudenalaisia juttuja/ohjeita en julkaisisi omassa blogissa tai kirjoittaisi sähköpostiin tai facebookiin. Yleensä löydän ohjeen jostain ja laitan sitten linkin siihen ohjeeseen. Pätisi ehkä maksullisiinkin, maksulliselle sivulle linkki...
Unknown sanoi…
No siis jos mä olisin vaikka käynyt jollain maksullisella kurssilla ja olisin siellä oppinut jonkun uuden tekniikan niin kyllä mä sen voisin opettaa jollekin tuttavalleni. Jos alkaa miettimään sitä, että miten ennenvanhaan hommat meni, jos meidän esi-isät eivät olisi opettaneet vastantekoa, tuohitöiden yms. tekoa ihan ilmaiseksi jälkipolvilleen niin mitä me osattaisiin tehdä ? Ei yhtään mitään. Tai kukaan ei olisi koskaan kertonut karjalanpaistin reseptiä :). Kurssit on sitä varten, että jos joku haluaa mielenvirkeydeksi sinne mennä, siellä ei mielestäni tarvitse sellaista sopimuta allekirjoittaa, jossa vannotetaan, ettei kerro tekotapaa kellekään :). Mun mielestä tiedon ja taidon täytyy kulkea eteenpäin ilman maksua.
Vilimarika sanoi…
Mielestäni tekijänoikeuslakeja ei saa myöskään rikkoa ja sehän mua kismittikin eniten. Näitä vastaavia aiheitahan on käyty leimakuvien ja stanssattujen kuvioidenkin kohdalla muunmuassa. Täytyy olla selvillä, kenen tuotteita saa myydä siltään, kenen valmistettuna esim. kortiksi tai kenen ei missään nimessä mitenkään. Samahan se pätee näihinkin koruihin. Vai? Joka tapauksessa uskon, että kynsilakkakorutkin ym tekniikat tulevat tulevaisuudessa maksuttomiksi ja sitten niitä saa jakaa "perintönäkin" muille, mutta nyt niiden ollessa trndijuttu, se on haluttu pitää uniikkina ja antaa maksaneiden/itse oppineiden saada niillä leipänsä. voisihan tuota asiaa laajentaa hyvinkin pitkälle, että miksi esim. ammattikouluissa maksetaan oppimisesta, kun sen pitäisi olla perinnettä? Toisaalta se laatu ja arvostus siihen halutaan säilyttää. No, tälläkin on kaksi puolta, kuten huomaamme.
Maca sanoi…
Tulipa mieleeni hillanpoiminta Lapissa. Paikkoja ei kerrota, ettei toinenkin löydä lakkoja.
Jos minä olisin keksinyt jotain ja keksinnöstä olisi elanto kiinni, voisin miettiä salaamista. En ole ihan varma, riippuu asian suuruudesta.