Ei enempää uutisia

Aloin selailemaan IltaSanomien verkkolehteä, toiveenani löytää eräs asiallinen henkilöhaastattelu. Löytyikin vain liuta niin surullisia ja ikäviä otsikoita, hirveyksiä suorastaan osa, että jätin "lehden" lukemisen siihen paikkaan. En vaan tee mieli lukea yhtään enempää tuollaista kamalaa, kuten siepatusta koiraparasta, raiskauksista, murhista, pahoinpitelyistä, kuolemista...

Nyt on sitten pyykit koneessa ja käyn ne kohta laittamassa kuivaushuoneelle kuivumaan. Tällä kertaa näin, niin saadaan kuivana lapselleni ne sitten huomenna matkaan mukaan. Ja huomenna se vuoden viimeinen päiväkin sitten taas olisi. Vastahan se viime vuonna oli tähän aikaan vuodesta ja nyt taas! huh. Aika rientää...

Aika rientää ja niin ajan kanssa voi tapahtua vaikka ja mitä! Minulla on muutama asia, jotka ovat äärettömän tärkeitä, kuten ettei koskaan pidä jättää kertomatta sitä, kuinka tärkeä toinen on. Tai sopia riitaa ennenkuin nukahtaa tai lähtee eri teille tai nukkumaan mennessä pitää sanoa hyvää yötä ja pusuttaa puolison kanssa. Toki lapsellekin hyvät yöt, jos olemme saman katon alla.

Koskaan ei voida tietää, heräämmekö uuteen aamuun. Tai tuleeko kesken päivää sairaskohtaus, mikä vie elämämme liekin hiillokselle ja sammuu. Tai jos joku ajaa päällemme autolla tai itse ajamme jostain syystä kohti kuolemaa tai tajuttomuutta. Mitä tahansa saattaa sattua, vaikkemme sitä haluaisi tai toivoisikaan. Vaikka kuinka yritämme olla hyvin ja varovasti ja tehdä sitä ja tätä, niin kohtaloamme emme voi paeta. Milloin se aika sitten on, ettemme enää herää, se jää nähtäväksi.

En tietenkään pelkää ja odota sitä pahinta siltikkään, vaikka nuo muutamat asiat haluankin pitää "sääntöinä". Elän ja nautin tästä hetkestä ilman turhia pelkoja. Ja itseasiassa tässä viimeisen kolmen vuoden aikana käymässäni elämänkoulussa ja elämän kasvatuslaitoksessa olen kasvanut sen verran paljon, etten enää pelkää samoin, kuin aikaisemmin menneisyytenikään takia. Uskallan mennä ulos katselematta taakseni ja uskallan tavata uusia ihmisiä. Uskallan vastata puhelimeen ja uskallan mennä nukkumaan vilkuilematta ensin ikkunasta ulos ja sängyn alle. :) Olen aivan varma siitä, että voin olla jo rauhassa. Täällä. Kaukana ja poissa sieltä, missä ei ole hyvä olla.

ja jotta teilläkin olisi hyvä olla, lisäsin pari uutta settiä Inspis-kauppaan.









P.s. Joku onnellinen on ihan pian unelmakorunsa voittaja, sillä enää huominen aikaa osallistua valitsemasi korun arvontaan! "TÄÄLLÄ" Ja samallahan osallistunet tuohon Inspis-kaupan lahjakortinkin arvontaan?

Jauks! Haasteessa on arvonta myös, sillä se kolmen osallistujan raja on ylittynyt. :) Mutta kaikki ajallaan... Haastehan on poikkeuksellisen kauan nyt voimassa, jotta saadaan joulu ja uusi vuosi olla ihan rauhallisin mielin muissakin puuhissa.

Kommentit

  1. Medialakko tekee ihmisestä onnellisemman kuulemma. Siksi oonkin ite lopettanut iltapäivälehtien ostamisen jo kauan sitten :D

    VastaaPoista
  2. Oikeassa olet uutisten suhteen. Minä en halua lukea ihmisten kurjuudesta. Sen tietää lukemattakin, että kauheuksia tapahtuu ja tehdään.Mutta kun lehdet elävät toisten onnettomuuksilla.Ihminen on todella kurja.

    VastaaPoista
  3. Minusta ei ainakaan tulisi toimittajaa uutislehtiin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Hei, kaunis ihminen, soisitko minulle hetkisen..
Mitä pohdit postauksesta tästä?
Entä yleensäkin blogini hedelmästä?
Jätäthän viestin lyhyen tai pohtien pitkään,
Mutta anonyymit haukut tosin eivät johtaisi mihkään!
Olkoon päiväsi sateenkaaren sävyinen, iltasi leppoisa, yösi tyyni.
Ja kun saapuu aamu uusi, jo sängyssä tuumi:
On Inspiksen Viltsu sun ystäväsi vanha taikka uusi.

Ystävyydellä kaunissieluiselle lukijalleni,
Viltsumari