Voimavarani

Olen ollut "hieman" mietteissäni, kuten eilen kerroinkin. Aina ei vaan jaksaisi. Ja kun ei ole sitä on-off-nappia, mistä painaa ja pitää hetki taukoa. Jos olisikin, menisin välillä lepotilaan tai sammuttaisin virrat tyystin. Lataisin akkuja, olisin piuhassa, restarttaisin tai jotain muuta.Mutta kun meitä ei ole rakennettu tietokoneiksi, vaan vieläkin hienommiksi "laitteiksi", niin jostain on tingittävä ja se on se nappula. 


Jostain on kuitenkin sitä voimaa saatava, sopivasti "Leila-mummakin" aiheesta haastaa meitä kaikkia,  ja kun alan omalla kohdallani miettimään, mikä minulle antaa voimaa, mieleeni tulee muutama asia:
Uuden oppiminen, askartelu, musiikki, värit, läheisyys, kannustus, jokin irtiotto tai extra...

Tällaisia asioita ovat vaikkapa se, että harjoittelen tällä hetkellä virkkaamista. Juu-u! Ihan totta! Mutta se on taas niin pitkä tarina, että kerron siitä erikseen. Ja kyllä, se on kertomisen arvoinen asia. ;) 

Musiikki antaa voimaa vaikeinakin hetkinä. Se herättää ajatuksia ja tunteita. Se poistaa surua tai se vie suruun mukanaan niin syvälle, että on pakko antaa kaiken tulla pois ja sitten taas kasata itsensä. 
Tässä kolme voimavaarani:






Läheisyys ja kannustus ovat yksi voimavarani, jolla jaksan. Kun omat voimat eivät riitä, toinen kertoo, että hän jaksaa puolestani. Että saan olla heikko ja saan levätä. Ja saan joskus olla tekemättä mitään ja vaikka passattavanakin välillä. Ei, en ole silloinkaan itsesäälissä ja ihan toisten armoilla, mutta ajatteleppa, kun olet poikkikatkiväsy ja toinen tekee ruuan ja kattaa pöydän.. Tai ystävä tulee luoksesi tuoreiden pullien kanssa. Eikö tunnukin hyvältä?! 

Jokin irtiotto tai extra... Olen varannut itselleni kampaaja-ajan! Se tulee tarpeeseen, mutta myös piristää kummasti. En ole käynyt leikkauttamassa hiuksiani eikä kukaan ole koskenutkaan näihin muutenkaan kuin toissa vuonna viimeksi. Aina rahat menevät tärkeämpiin asioihin. Nyt löytyi edullinen kampaaja ja täytyy käydä testaamassa, onko hyvä. enköhän minä sen ole ansainnutkin.

Värit ja askartelu yhdessä tai erikseen. Siinä suurikin voimavarani. Talvella tarvitsen räiskyviä värejä vaatteissa ja vaikka sitten huulipunaa tai koruissa kauniita värejä. Kesälläkään en mustavalkoisena halua olla, vaikka valoa onkin. Pinkkiä, turkoosia, oranssia... Valkoinenkin on kesällä kaunista.

Leila-mumman haasteeseen tein jotain käsilläni. Lahjaksi ystävälleni. Maze-book.






Julkaisen sisäsivuja enemmän huomenna tai ylihuomenna. Tässä nyt kuitenkin tämän verran esimakua. 

Kommentit

  1. Upeita energianlähteitä sinulla ja tuo kirjanen on ihan huippu...tahtoo nähdä lisää!!!

    Kiitos osallistumisesta KAIKKI MUKAAN haasteeseeni ja onnea arvontaan.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Hei, kaunis ihminen, soisitko minulle hetkisen..
Mitä pohdit postauksesta tästä?
Entä yleensäkin blogini hedelmästä?
Jätäthän viestin lyhyen tai pohtien pitkään,
Mutta anonyymit haukut tosin eivät johtaisi mihkään!
Olkoon päiväsi sateenkaaren sävyinen, iltasi leppoisa, yösi tyyni.
Ja kun saapuu aamu uusi, jo sängyssä tuumi:
On Inspiksen Viltsu sun ystäväsi vanha taikka uusi.

Ystävyydellä kaunissieluiselle lukijalleni,
Viltsumari