Siirry pääsisältöön

Anteeksipyyntö ja armeliaisuus


Rakkaat lukijat. Haluan heti alkuunsa pyytää anteeksi jokaiselta teiltä! Mä vihaan sitä kommenttilaatikoissa olevaa salasana-kirjain-numero-härdelliä, mitä ei kunnolla edes näe lukea ja sitten yksikin virhe ja et saa sillä kertaa julkaista viestiä. Mä sitä joskus kokeilin itsekin täällä, mutta armoton sotahan siitä tuli ja boikotti.

Ymmärrän oikein hyvin! Vihaan itsekin siis sitä, kun ei voi kommentoida normaalisti teidän, joilla se on, blogeihin. Saatikka, jos vielä on "vain google-tilin omaaville" se kommentointimahdollisuus. Olen ihan suoraan sanottuna jättänyt muutaman blogin kokonaan pois lukulistalta, koska en voinut kommentoida koskaan enkä osallistua arvontoihin, joita siellä oli yhtenään jne. Härnäämistä se vain mulle olisi ollut.

Mutta siis se, miksi nyt anteeksi pyytelen, niin laitoin tänne nyt toviksi sen samaisen härdelli-vahvistuksen, koska haluaisin robottien lopettavan kommenttipommituksensa! Olen nyt joulukuun ja tammikuun aikana saanut toista sataa! Robotti-anonyymi-enkku-kommenttia! Niissä on tarjottu lainaa, webbisivustoja, deittipalveluja....

Ei se lopu, ellen estä hetkeksi niitä! Ja tottakai olen roskakoriin sullonut kaikki ja poistanut ne! Ovat bloggerilla tiedossa ja sitä rataa. Odotan tovin ja palautan sitten takaisin vapaan kommentoinnin mahdollisuuden.


Olen katsonut telkkarista "hurja remontti"-ohjelmaa, jossa apua tarvitsevat perheet saavat apua kodin rakentamiseen. Ne ihmiskohtalot siellä... Nyt eilen viimeksi oli tämä ohjelma telkkarissa ja siinä pariskunta lapsineen elivät romahdusvaarassa olevassa pienessä talossaan ja auttoivat slummialueen lapsia.

Kaikki halukkaat lapset, joilla ei ollut muutakaan paikkaa, saivat tulla heille ja alueella kulkeviin heidän kolmeen kirkkobussiinsa! Ne bussitkin olivat jo ihan romuja, mutta kulkivat yhä. Niin moni lapsi ja nuori oli selvinnyt tämän hyväsydämisen perheen avulla rikolliselta tieltä, huumeista ja muusta pahasta pois!

 Osa jo aikuinen kertoivat lapsuudestaan näiden kahden enkelin seurassa ja kiittivät, kuinka olivat päässeet pois vankilaan johtaneelta tieltä juuri tästä syystä. Heille mahdollistettiin nyt hurja remontti ja se romahtava talo purettiin ja alettiin rakentaa oikeaa linnaa, jossa mahtuvat kaikki alueen lapsetkin olemaan! voi sitä kiitollisuuden määrää! Lisäksi perhe pääsi Disney worldiin viikoksi, eli siksi aikaa kun taloa rakennetaan.


Tässä samaisessa kylässä/kaupungissa(?) toimii myös koulu jonne slummilapset pääsevät ilmaiseksi. Siellä sama tarkoitus, mutta eri henkilön pitämänä. Ja se koulukin on romahtamassa! Molempia perheitä siis yhdistää vilpitön halu auttaa lapsia ja nuoria. Vilpitön rakkaus toisia kohtaan ja pyyteettömyys! Se, että he antavat kaikkensa toisten eteen! Jopa sillä kustannuksella, etteivät voi koskaan matkustaa tai laittaa kotiaan/kouluaan kuntoon.

Kun kuvausryhmä näki tämän koulun, he päättivät samalla pistää senkin matalaksi ja rakentaa myös sen koulun tilalle uuden palatsin! Ne ilon kyyneleet vanhan miehen silmissä, kun hän sai kuulla tästä!!! Ja ne kaikkilapset, jotka kuulivat, että heille rakennetaan uusi, iso koulu, johon mahtuvat myös ne 40 ei-aiemmin-mukaan-mahtunutta perhettä! Lisäksi myös koko koulu lähti Disney worldiin!

Kerta toisensa jälkeen katsoessani tätä telkkarisarjaa, kyyneleet valuvat niiden ihmisten puolesta. Ne ilon kyyneleet, ne kohtalot, ne hyvyydet! Ei sitä voi edes käsittää, kuinka tuollaisia ihmisiä oikeasti elää maailmassa! Eivät he tee itsestään numeroa, eivät huutele, että "hei, mä oon vähän hyvä tyyppi!". He ovat hiljaa ja tekevät sen, mikä on heistä oikein!


Olemme itsekin vuodattaneet viime syksynä näitä ilon kyyneleitä, kun meille ilmoitettiin, että voimme lakata turhan työn asunnon etsinnästä ja alkaa pakkaamaan ja asettumaan OMAAN KOTIIMME! Yhä tämä tuntuu niin käsittämättömältä! Kuinka tämä voi olla totta?!

Että me oikeasti olemme saaneet kodin, jossa olla ja elää elämämme loppuun saakka?! Ja että saimme itse sen valita! Siis ei tämä voi olla totta! Nipistäkää minua! enkeliperhe, joka kohdallemme osui ja näki ja kuuli tarinamme, halusivat vilpittömästi auttaa meitä ja tarjota mahdollisuuden edes hitusen parempaan elämään! Ja tämä jos mikä on sitä!


Tänään sitten saimme lisää ilouutisia enkeleiltämme. Uusi astianpesukone on tilattu ja se saapuu pian! Tietenkin asennettuna ja kotiin kannettuna. Kävinpä jo tutkimassa koneen tietojakin ja testivoittajakonehan se siellä! Ihan oikeasti, sanattomaksi vetää! Armeliaita ihmisiä on olemassa!




Tähän loppuun vielä haluan muistuttaa uudesta Inspiration haastaa! -atc-haasteesta, jonka tiimoilta myös alan kirjoitella postauksiakin. Aakkosten mukaan siis. Tammikuussa aiheet ovat abc ja keltainen, joten siinä hieman esimakua tulevista postauksistanikin. ;)

Huomenna muuten tulee jotain muutakin uutta... Sekin ihan mielenkiintoinen ja jatkuu kauan! ;) Olkaas kuulolla!


Kommentit

Katja sanoi…
Välillä tulee katseltua tuota kyseistä tv-ohjelmaa, etenkin jos töissä sattuu olemaan muutkin siitä kiinnostuneita. Vähän liian amerikkalaiseen tapaan se on minun makuuni toteutettu, mutta ajatushan on kuitenkin tärkein.

Se on viime aikoina erityisesti ilahduttanut, että rakennusvaiheessa on oikeasti alettu miettiä taloista aiheutuvia kulua, että omistajat pystyvät talonsa ylläpitämään. Ohjelman alkuaikoina kun kantautui juttuja korviin, missä kerrottiin, että olivat joutuneet myymään talon, kun eivät pystyneet niitä ylläpitämään korkeiden asuinkustannusten takia.

Minäkin jaksan uskoa, että ihmeitä tapahtuu ja hyväsydämisiä ihmisiä löytyy aina jostain. Omalla kohdallani varmistin mahdollisuuden auttaa ja tehdä hyvää, omasta varallisuudesta huolimatta, valitsemalla ammatin, jossa voin sitä toteuttaa. Ja olen päivä päivältä tyytyväisempi, että näin valitsin.
Vilimarika sanoi…
Samoilla linjoilla oli oma työhistorianikin. autoin apua tarvitsevia. Suuressa hädässä olevia. Osa sellaisia, joilla oli terveyssyistä paha olla, osalla rodun, uskonnon tms vuoksi vaikeaa. Se työ antoi paljon, vaikka palkkaus olikin mitä oli. Jokainen päivä oli kuitenkin antoisaa ja arvokasta josta palkkio oli se kiitos ja näkeminen siitä, mitä sai aikaan.
Mari sanoi…
Hyvää Uutta Vuotta :)
Oletko huomannut, että tulevatko ne roskakommentit aina samaan postaukseen. Mulla nimittäin tuli ja riitti, että pariin postaukseen laitoin kommentoinnin eston niin nyt ei ole tullut roskaa kuin pari viikossa, sen vielä sietää :D
Vilimarika sanoi…
Mari, valitettavasti ei ollut yksi tai kaksi postausta ja lisäksi niitä on pari tullut Inspis-haaste-blogiinkin, joten ei riittäisi muutamien postausten estäminen. :(
viimeksi meni ohi toviksi, kun laitoin tämän härpäkkeen kommentteihin. :) Kokeillaan taas samaa konstia.

KUUKAUDEN TOP 3

Hyvän mielen kortit + ARVONTA + ALEKOODI

Mitä sinä haluat elämältäsi?
Oletko onnellinen ja voitko henkisesti hyvin? 


Hyvän mielen kortit toimivat sekä yksistään että erinomaisesti hyvän mielen vuosi-kirjan kanssa. Hyvän mielen vuosi on inspiroiva tehtäväkirja, joka tarjoaa tehtäviä hyvän mielen taitojen harjoitteluun viikottain vuoden ajan. Korttien avulla voi harjoitella 53:a hyvän mielen taitoa, jotka esitellään Hyvän mielen taidot -kirjassa.

Vuodenkaan jälkeen kortit eivät todellakaan jouda roskiin, sillä näitä kortteja voi käyttää niin kauan, kuin vaan kortit ehjinä pysyvät. Ihan heti eivät piloille mene säilytysrasiassaan ja kevyen lakkapinnan ansiosta.Myös kirja kannattaa säilyttää ja hyödyntää uudestaan aina, kun haluat virkistää muistiasi kirjan aiheissa.


Maaretta Tukiaisen upeat ajatukset ja Krista Keltasen kuvitukset yhdessä luovat ihastuttavat, värikkäät ja isokokoiset hyvän mielen kortit. Kortit koostuvat tunnelmallisesta valokuvasta ja vahvistuslauseesta. Yksi pakka sisältää 53 korttia ja mukana on myös ohjekortt…

Syyskuun ARVONTA

Tässä se nyt on. Syyskuun arvonta. Montaa päivää ei arvonta kerkeä voimassa ollakaan, mutta kivahan se on välillä pitää pikaisempikin arvonta ja saada voittaja selville nopeaan. Palkinto on minun itseni ostama apteekista, joten sponsoreita tässä ei ole. Kerron silti tuotteesta hieman, jotta tiedät, mistä on kyse.
Se, miksi tämän tuotteen halusin palkinnoksi hankkia, johtaa juurensa omista kokemuksistani. Jos itse koen jonkun tuotteen tai asian hyväksi ja minua auttaneeksi, niin tokihan tahdon tarjota sinullekin mahdollisuuden tutustua sellaiseen.


Palkinto on täysikokoinen vaahtoamaton Salutem-hammastahna. Minulla on niin herkkä suu, etten tavallisia tahnoja voi käyttää laisinkaan, joten nämä vaahtoamattomat ovat tulleet tutuiksi. Nyt kun löytyi kotimainen tuote, oli pakko sitä testata ja sitten hommata palkinnoksikin yksi tuubi. Sinä voit siis olla pian se, jolle tämä lähtee!


Salutem-erikoishammastahna ei sisällä mitään ylimääräistä. Ei makuaineita, väriaineita, vaahtoa muosostavaa …

Keskimmäisen kutsu

Kesä on kaunista luontoaikaa, mutta niin on syksykin. Haaveilin kauan kunnollisesta järkkäristä, ja kun se vihdoin mahdollistui reilu vuosi sitten, olen innoissani ollut kuvaamassa luontoa ristiin rastiin. Tänä syksynä pakkasimme makuupussit, ruokatarvikkeet ja kameralaukun matkaan ja lähdimme kuvausmatkalle noin 100 kilometrin päähän järven rannalle, jossa tiesimme oleilevan ja asustelevan majavia, laulujoutsenia, kurkia, ilveksiä ja jopa karhujakin. Unohtamatta muitakaan luonnon asukkeja. Suurempiin petoihin emme törmänneet, onneksi, mutta lintuja ja erilaisia ötököitä senkin edestä tuli meitä vastaanottamaan ja majavathan ne pitivät meitä puuhakkaina patojensa kanssa. Nyt pääset katsomaan kuviani tältä Keskimmäisen kuvausreissulta.


Ihan ensimmäisenä meitä tervehti ovelan näköinen ruskea perhonen. Hyvin oli tuttavallista laatua eikä välittänyt laisinkaan siitä, että autosta purimme tavaramme mökkiin ja kuvasin häntä useammankin kuvan verran. Kyseessä on Pietaryrttisulkanen.


Sillat h…