Postin kanssa risteyksessä

Postissa ihmetellään, miksi suomalaiset eivät enää lähetä kirjeitä ja kortteja, kuten ennen. Miksi yhä enemmän ja enemmän lähetetään persoonattomia tekstiviestejä?
-Hinnat ja palvelun laatu sekä tuloslähtöisyys, sanon minä!
Vaikka vastaankin itseni puolesta, uskon vastaavani samoin, kuin muutamat? muut Postin entiset kirje- ja korttiasiakkaat. Lopullisen vahvistuksen saanen sitten oletukselleni, kun näen jakojen määrän tälle "persoonattomalle viestille". Jos joku tätä yleensäkään jakaa, tai lukee.

 

Annas kun kerron hieman omasta elämästäni Postin asiakkaana;  
En ollut vielä koulussa, enkä osannut kirjoittaa, kun sain ensimmäisen kirjeenvaihtokaverin. Molemmat tiesimme, että meidän äidit lukevat ja kirjoittavat kirjeet, jotka me sanelimme heille. Minä koristelin kirjeen tarroilla ja piirtäen ja  mukaan sujautin kiiltokuvia. Siihen aikaan kirje ja kortti maksoivat muistaakseni 90 penniä.  (Ainakin alle 1 Suomen markan se oli. Ajallisesti siis tuo olisi se, mutta tämä nyt ei niin oleellista ole. 80 tai 90 penniä siis). 

Kun opin  kirjoittamaan ja lukemaan, kirjekavereiden määrä kasvoi. Yhä tänä päivänäkin osa ensimmäisistä kirjekavereistani ovat ystäviäni. Tuohon aikaan maksoin Postiin viikkorahoistani kirjeiden ja onnittelukorttien lähetyksen. Samalla liityin Postipankin kultapossukerhoon, joka lisäsi postitustarvetta kilpailujen ja piirustusteni kautta. Oli hauskaa nähdä oma piirustus kerholehdessä.

Kasvoin Postin kanssa käsi kädessä. Aloin tilaamaan lasten sarjakuvalehtiä ja tein itsekin sarjakuvalehtiä ystävilleni ja postitin ne heille. Meillä oli todella hauskaa. Teininä tilaamani lehdet muuttuivat teinilehdiksi, aikuisena aikuisten. Aina olen lukenut paperiversioina lehteni, enkä ole innostunut verkkolehtien tilaamisesta. -Vielä.

Jossain vaiheessa innostuin swappaamisesta ja erilaisia vihkosia kulki kirjekuorissa aluksi muutama, mutta myöhemmin täysinä C5 ja C4 kuorina. Se oli harrastus, joka vei mukanaan. Etenkin kun mukaan tuli ulkomaalaiset kirjekaveritkin. Eritoten Helposti-kuoret olivat suosiossani ja joka kerta kun oli rahaa kasassa pari kymppiä, ostin paketin helposti-kuoria.

Posti nosti hintojaan vuosi vuodelta. Ensin oli alettava karsia friendshipbookit pois, seuraavana decot. Hintojen noustessa karsin kirjekavereistakin ja lopulta ulkomaan kirjeenvaihdon kokonaan. Sen sijaan lähettelin atc-kortteja reiluine tarvikeylläreineen vaihtokavereilleni. Pidin arvontoja, joissa oli sopivia tuotteita Helposti-kuoreen sujauttaa ja yllätin muutenkin ystäviäni lahjoilla. Siis Suomessa olevia. Tänä päivänä entiset kirjekaverini ulkomailta ja Suomesta ovat aika kivasti löytyneet takaisin Somen kautta. Niin, nettiin. Kun Posti nosti helposti-kuorien hinnan, oli se lopullinen niitti swappailulle. Samalla jäi paksut yllätykset. Korkeintaan maxikuorissa jotain kevyttä. Ja hinnat nousivat nousemistaan. Oli aika jättää kirjeenvaihtokin kokonaan.

Siirryin postittamaan atc-kortteja, runovihkoja ja kevyitä maxilähetyksiä sekä postikortteja, kunnes hinnat olivat sitä luokkaa, että myös korttien lähettäminen oli turhauttavaa. Itse kortti tuntui olevan edullinen verrattuna postimerkkiin, vaikka postimerkin sijaan kortin piti olla se pääosassa oleva. Oli fiksumpaa lähettää tekstiviesti tai soittaa, kuin lähettää kortti. Etenkin kun puhelinoperaattorit tarjoavat rajattomia liittymiä. Soita vaikka 50 puhelua samaan edulliseen hintaan, kun sama määrä postikorttien lähettämisestä veisi perikatoon. Ja ei, en edes ole puhelinoperaattorilla töissä! Tämä ei siis ole mainos kenellekään. -Päinvastoin.

Sittemmin Posti lopetti maxi-kirjeiden jakelun kotiin. Hinnat kohosivat huikeassa suhteessa aiempiin vuosiin. Oli aika jättää atc-vaihdotkin yksittäisiin satunnaisiin vaihtoihin, koska varaa ei työkyvyttömänä enää ollut postittamiseen senkään vertaa. Samaa kuulin työssä käyviltäkin samoihin aikoihin, joten minun vähävaraisuuteni ei ollut se ainoa syy tai mielipiteeni minun yksin.

Viime vuosina on Posti vähentänyt henkilökuntaa ja lisännyt töidensä määrää kotitöinä, kuten nurmikon ajelu, kotihoito tai kukkien kastelu ja lemmikkien ruokinta siinä sivussa. Ajatus hyvä, mutta hinnat korkealla ja liekkö se nyt juuri Postin virka? Etenkin, kun samaan aikaan postilähetykset jaetaan yhä useammin vääriin osoitteisiin tai kadotetaan kokonaan. Tiistaisin kirjepostin jakelu on lopetettu koko maassa. Nyt uusin? pohdinta Postin johdossa on, josko laitetaan Kiinasta tuleviin lähetyksiin jokin Postin oma lisämaksu. Eihän käsin lajittelu ole enää järkevää, vaan Posti haluaa lajitella entistä enemmän koneellisesti lähetyksiään. Ja samaan aikaan suomalaiset jättävät yhä enemmän pakettejaan automaatteihin omatoimisesti naputellen kaikki tiedot valmiiksi, jottei virkailijaa tähänkään enää tarvita. Asiakaslähtöistä?

Totta, että kaipaan paperikirjeen tuoksua, tarroja kirjekuoreen liimattuna, korttien kimaltavia ääriviivoja jne, mutta ei näillä hinnoilla! Posti on estänyt ainakin minulta postittamisen ainaisten hintojen “tarkistuksella”. Eikä siihen auttanut nimen vaihto Postista Itellaksi tai huomatessaan menneensä pahasti mönkään, takaisin Postiksi.

Onko Posti tekemässä uudestaan Itellat ja ajamassa asiakkaansa muiden syliin? Kun asiakas on poissa, ei hän palaa takaisin huomattuaan muiden olevan asiakaslähtöisiä oikeasti. Ei pakosta. Kun huomataan muiden kuljetusyhtiöiden jakavan edelleen Kiinan lähetykset edullisesti, on myöhäistä vaihtaa uudistusyritys entiseen. Asiakkaat ovat jo poissa. Vai olenko väärässä? Voisiko siis tässä olla meidän, asiakkaiden, ratkaisu? Siirtyä kokonaan PALVELUJEN äärelle?! Visiona ainakin kiehtova.

En enää ole edes vihainen. Nyt on vain verenpunainen, raastava suru, kaipaus ja entistäkin suurempi tarve siirtyä Postin palveluista kauemmas. Aikamme käsikädessä on tullut risteykseen, josta en tiedä, jatkammeko yhdessä vai erikseen. Haikeana muistelen niitä aikoja, kun Posti oli vielä asiakaslähtöinen. Nyt yritän vielä kerran puristaa Postin kättä, ettei se irrottaisi kokonaan otettaan minusta. Mutta olenko minä tarpeeksi Postille? Onko kiikarissa suuremmat kuviot, kuin mitä minulla tavallisena postittajana on ollut tarjota? Enkö merkitse enää mitään tässä suhteessa?

Mielipiteeni on omani, eikä tarkoituksenani ole aiheuttaa joukkoboikottia Postin suhteen sen enempää kuin ryntäystä nettiinkään. Tai muihin yrityksiin. Mielenkiinnolla kuitenkin katselen, onko ajatusteni kanssa muita, vai olenko yksin tämän suruni kanssa.

Kiitos kun jaksoit lukea ja kommentti olis kiva.
Entinen Postin suurkuluttaja, Viltsu