oravan talvipesä

Laulu oravasta

(romaanista “Seitsemän veljestä”, 1870)
Makeasti oravainen
makaa sammalhuoneessansa;
sinnepä ei Hallin hammas
eikä metsämiehen ansa
ehtineet milloinkaan.
Kammiostaan korkeasta
katselee hän mailman piirii,
taisteloa allans’ monta;
havu-oksan rauhan-viiri
päällänsä liepoittaa.
Mikä elo onnellinen
keinuvassa kehtolinnas
Siellä kiikkuu oravainen
armaan kuusen äitinrinnas:
Metsolan kantele soi
Siellä torkkuu heiluhäntä
akkunalla pienoisella,
linnut laulain taivaan alla
saattaa hänen iltasella
unien Kultalaan.

Aleksis Kivi         

Tuolla runolla Kotilaiska halusi haastaa atc-kortin tekoon. 

Minusta aihe oli haastava. Mitä tekisin? En välttämättä olisi halunnut oravaa laittaa korttiin, mutta mitä sitten? 

Lopulta annoin periksi, etsin sen muistissani olevan ainokaisen orava-kiiltokuvan ja aloin hahmotella sen ympärille korttia.

Tulihan se lopulta: Oravan talvipesä

Haasteeseen kuului myös L-alkuiset asiat: LEHTI. Kuvassa on lehtileike, jossa leijailee puun lehtiä.

LEIMAKUVA: Ne ovat minulla kuusia.

LANKA: Lankaa käytin ommellessani tuon tähtinauhan korttiin kiinni. Keltaisen sävyistä lankaa.