Kenkää kiusaajille!

Kuvassa minun tämän päivän urakkani. ;) Kiitos Leikkihoitaja!

Lisäksi ajatuksena tehdä koristeellinen tulitikkuaski. Hmm...

Lämmin mate höyryää kupissani. Parvekkeen lasi-ikkunat ovat huurussa, koska kissa-herra halusi käydä siellä katselemassa tipuja. Tänä aamuna minulla on energiaa toisella tavalla, kuin pari päivää sitten. Juu, nyt voi sanoa, että lääkitys on kohdallaan. ;)

Eilen tapahtui jotakin sellaista, mitä olen jo vuoden, ellei ylikin yrittänyt järjestellä. Nimittäin löysin itselleni talvikengät! 

Onhan niitä minulle sopivia kenkiä ollut koko ajan, jos tarkoitetaan sillä kokoa ja näköä. En minä mitään muotivirtausta ole etsinyt, en nipottanut laadusta tai muutenkaan, mutta kriteerini ovat olleet alhainen hinta, lämmin kenkä ja se, että kenkä mahtuu jalkaan! Se yhtälö on ollut mahdottomuus! no joo, ulkoisesti sen verran, että en halunnut Canada-kenkiä, jotka ovat raskaat jalassa ja muutenkin ISOT enkä myöskään lapsuudesta tuttuja toppatalvikenkiä. Muistatko ne vielä?

Ei vissii liian suuria toiveita olisi ollut? Niin no se, että kanta ei olisi korkea, kuten tänä päivänä on talvikengätkin korkokenkiä! Huh. Mulla heittää tasapaino muutenkin jo tämän jäykkyyteni takia, saatikka sitten korkokengät jäätiköllä!

Etsiskelin sitten viime vuonna ihan turhaan sopivia halpoja kenkiä. Hintaa oli ihan järestään 60-120 euroa kaikissa kriteerit täyttävissä kengissä. No, olihan ne kauniita kenkiä. Oli upeita nilkkureita ja ihania karvareunoja. Oli vaikka ja kuinka! Mutta mistä minä sen satasen repisin?!

Nyt sitten tein tilauksen taas kerran. Kokeillaan, miltä ne nuokin tuntuisivat. Olisi ainakin edulliset, koska eivät ole muodissa enää. So what? Kunhan olisi lämpimät ja sopisivat jalkaani. (Mun pohje alkaa jo nilkasta levenemään ja se ON paksu! Siksi saappaat ja vähänkään korkeammat nilkkurit eivät mahdu).

Katsokaas tätä kenkää:

Kelpaisi mulle. Mutta tuo kanta on liikaa! Ja hinta 60 euroa! Ei käy minulle.

Ja hinta... Niin, se on totta, että kun kerran maksat, saat pitkäksi aikaa kestävät ja laadukkaat hyvät kengät, mutta kun ei ole sitä summaa, niin ei ole! siksihän me peruttiin se ilmaiseksi saamamme matkakin ulkomaille! Ei ollut vara lähteä maksamaan muita kustannuksia! Ei ole rahaa niin ei ole! Ihan turha sanoa, että jos nyt jostain olisi sen saanut säästettyä tai lainattua! Lainaatko sinä mulle rahaa?! Ja niin pitkälle maksuajalle, että voin maksaa takaisin?! Minulle ei ole tarkoittaa ei ole:a. Jollekulle toiselle se tarkoittaa hieman tiukempaa linjaa.

Mutta kenkiin...

Katsokaas tätäkin ihanaa kenkää:

Tuossa kengässä on vikana hinta (50 euroa) ja liian korkea varsi. Ei mene jalkaan! Ja turha ottaa sitten liian isoa kenkää, mikä hölttäsee nilkassa, mutta mahtuu pohkeesta.

Tai tämä!

Menisi jalkaani, olisi varmaankin lämmin, kanta ei liian korkea... HINTA?! 60 euroa!

Juu, ei kiitos!

Olen kuulkaas ikionnellinen siitä, että kengät, jotka ostin, löytyivät! Ne ovat nauhalliset, eli saa hieman pelivaraa leveyteen. On lämmin karva ja on vettä hylkivä pinta. Ovat mustat, mikä oli minulle ihanne, vaikkei välttämättömyys. Niissä on tilaa villasukallekin. Matala kanta ja paksu pohja. Uskon, että noilla tarkenee! No, ainakin tuhat kertaa paremmin, kuin viime talven kengillä. :D

Ja hinta... siis en edes kehtaa sanoa! Uusia kenkiä ei tahdo tuolla hintaa löytää enää mistään, mutta nuohan ovatkin poistuva tuote, jämäkokoja ja hinnat siksi naurettavan halpoja! IHANAA!

Ei mitkään kaunottaret, eivätkä vimpan päälle ihanan näköiset, mutta tuolla hintaa ei voi vaatiakkaan täydellisyyttä! Tärkeintä on kuitenkin se tieto, että rahat riittivät, hyvä omatunto sen suhteen ja kengät todellakin ovat juuri niin sopivat ja lämpimät, mitä pitääkin olla! WAUDE!

tuossa ne mun uudet kengät ovat. :) Ja juuri noiden nauhojen takia tosiaan noin korkea varsi sopii. 

Ainoa virhe tossa on se, että tuo läppä olis saanut olla leveämpi.

Sitten vakavempiin aiheisiin.

Uutisissa luki järkyttävä otsikko, joka oli ihan pakko avata ja lukea loppuun.

"UUTINEN"

Koululuokassa kidutettiin 12-vuotiasta tyttöä! Tapaus on tapahtunut Virossa ja kahden tytön voimin. Tapahtumat on kuvattu kännykällä ja tuo tilanne kestää noin 7 minuuttia.

Kaikki tuo siksi, ettei tämä 12-vuotias tyttö tuonut pyydettyjä tupakoita kouluun.

 Rehtorin mukaan tapauksesta tiedettiin jo aiemmin, 

mutta poliisin puoleen käännyttiin vasta sitten kun asiasta oli tullut selkeämpi kuva.

                           Tyttö ei opiskele enää koulussa, jossa hänet pahoinpideltiin.

Tiedän, mitä on olla koulukiusattu ja tiedän senkin, kun aikuisetkaan siellä koulussa eivät puutu asioihin. Päinvastoin lähtevät mukaan kiusaamiseen. Mielestäni koulukiusaaminen on niitä aiheita, joista ei voi puhua liikaa ja joihin täytyy puuttua rohkeammin ja nopeammin. Ei odottaa sitä riittävää näyttöä! 

Olen aiheesta omakohtaisesti kertonut aikaisemminkin jo verstaan aikoina ja ohimennen täälläkin ("tässä"), mutta kerrottakoon nyt uusille lukijoillenikin, että minun kohdallani se kiusaaminen kesti 8 vuotta. Toka luokasta ysin loppuun. Opettajatkin olivat mukana siinä yläasteella. ala-asteella opettajat eivät puuttuneet asiaan, koska silloin sen piti riittää, kun asiasta kerran sanottiin tyyliin "soo soo, ei saa kiusata". Ainoa opettaja, joka puuttui oikeasti, oli toka luokan ope, joka muutti pois hetikohta. Eli kaikki jatkui.

Minua ei voi sanoa kidutetuksi, mutta melkoista julmuutta se lapsien touhu kuitenkin oli. Se oli pelottelua, uhkailua, haukkumista, syrjimistä, lyömistä ja potkimista. Tavaroitani varastettiin, piiloteltiin ja särettiin. Minua kampattiin nurin ja kukaan ei uskaltanut olla seurassani, ettei tulisi heistäkin kiusattuja. Kolme likkaa olivat ystäviäni, mutta hekin kiusasivat minua aina välillä. He joko innostuivat siitä itsekin, koska olivat lapsia edelleen tai sitten se oli se pelko. En tiedä.

Muistan murrosiässä halunneeni kuolla tästä syystä. Nyt kun muistelen aikaa, niin siitä se uskokin Jumalaan lähti. Turvan hakemisesta. Mutta myöhemminhän uskonikin katosi. 

Pinnasin paljon koulusta, etenkin uimahalli-reissuilta tai liikunnasta. Myös kaikki sellainen, missä muuten saattaisi "sattua jotain". Retket, tapahtumat... Hyvin niukasti lähdin mukaan. Jos mahdollista, pinnasin. Tai hain turvaa jostakin toisesta, opettajan vierellä tai muuta. Mutta kerrankin minut revittiin opettajan kädestä isolla joukolla ja vietiin suuren männyn taakse ja hakattiin ja potkittiin  siellä. Opettaja seisoi vain ehkä 10 metrin päässä ja kun hän tuli paikalle, kaikki kielsivät tehneensä mitään, eikä asialle tehty mitään. Ei se riittänyt, että nousin ylös maasta, puistelin vaatteitani, hiukset sekaisena ja hiekassa, kyyneleet silmissä... Lapsesta se oli kamalaa!

Mietin, eikö opettajat siihen aikaan uskaltaneet puuttua? Vai mikä oli se syy?

Minun syyni kiusattuna olemiseen olivat mm liian suuret silmät, liian suuret huulet, liian lihava (myös silloin, kun olin oikeasti liian laiha), en omistanut muotivaatteita, meillä oli ulkovessa, mulla ei ollut omaa huonetta, olin arka ja hiljainen lapsi, pelokas lapsi. Olin helppo kohde. Mutta ei, en itkenyt suoraa itkua, en huutanut apua. En mikään itkupilli ollut kuitenkaan. Päinvastoin keräsin kaiken sisälleni.

Tuo tämän päivän uutinen Virosta sai muistelemaan tuota omaa lapsuuttani. Se oli henkisesti raskasta ja harmittaa, etten saanut nauttia koulunkäynnistä, mikä myöhemminkin on ollut iloni ja olen tykännyt oppia uutta. Harmittaa, kuinka monesta asiasta jäin paitsi lapsena. Mutta ei, en ole katkera enkä jäänyt menneisyyteen roikkumaan. Se, mitä en silloin saanut, kasvatti toisaalta. Ja nyt olen kuitenkin se Joutsen, mikä silloin oli ruma ankanpoikanen. Ne jotka minua kiusasivat, ovat häviäjiä tänä päivänä. Minä olen voittaja! Minulla on puhdas ja vahva  itsetunto, itsekunnioitusta ja olen pää pystyssä. Olen nähnyt kiusaajiani aikuisena ja voi, kuinka reppanoita he olivatkaan! Pää alaspäin, elämää peläten. Sitä he piilottelivat silloin lapsena jo!

Tiedättekös, että lapsena minua kiusattiin mm. silmieni takia. Tänä päivänä sanon, että silmäni ovat juuri yksi minun parhaista puolistani. ;)

Toivon hartaasti, että tuo tyttö uutisissa on saanut paremman tulevaisuuden uudessa koulussa. Että hänen tilanteessaan se uusi mahdollisuus olisi parempi, toimiva! Voimia jaksaa!

Voi, kunpa meistä jokainen voisi tänään tehdä tästä päivästä juuri sellaisen, kuin itse haluaa. Olla iloinen ja onnellinen! Saavuttaa jotakin. Nauttia!

ViliMarika