Mun vaan on hyvä olla

ONNELLINEN VAELTAJA

Taivas on korkea, pilven tie on pitkä,
maa vain on matalalla.
Mieli on kevyt kuin valkoinen huivi
ylistuvan ikkunalla.

Taivas on korkea, pilven tie on pitkä,
hämärtää jo vainiolla.
Kaikilla muilla on murheita,
mun vain on hyvä olla.

Taivas on korkea, pilven tie on pitkä,
vaeltelen maailmalla.
Haaveet on hauskat kuin pääskysten pesät

tuulentuvan räystään alla.

TUULENTUPA

Minä menin hattuni alle
ja lähdin maailmalle
pois köyhyyttä pakohon.
Tein tuulentuvan, tein talon,
sain lahjaksi päivänvalon
ja ilmaisen kuutamon.

Runot otin "Olennaista-blogista" tähän korttiin. Osallistun tällä Macan haasteeseen.

Kuva kortissa kertoo juuri siitä rajattomasta maailmasta,  taivaasta ja maasta, vedestä... Rauhasta ja rentoutumisesta. Onnesta.

Toisilla se on kalastus, toisilla jotakin muuta. Itse käyn järven äärellä rauhoittumassa. Olipa se sitten kalastusta, veneilyä tai laiturilla istumista. Siellä rauhoittuu, unohtaa köyhyyden ja pahan olon. Siellä sielu lepää ja onni saa voiton.