Siirry pääsisältöön

Haamujahtia osa 2

Ei heikkohermoisten luettavaksi. ;)
Tämäkin päivä nimittäin meni haamun perässä kulkiessa. Tai siis yritettiin ainakin nähdä haamu tai edes vilaus sen aarteesta. Aarre löytyikin, mutta haamu pysytteli piilossa.


Kerrottakoon pieni tarina tuosta kuvasta ylhäällä.

Ranskalaista sukujuurta omaava Kuopijon Woimawaunuilijat ry:tä edustava kuopiolainen kilpa-autoilija Gerard Eduard Otsonen halusi järjestää kansainväliset säännökset täyttävän rallipikataipaleen seuransa alueella.
Nopeusrajoituksia sinänsä ei tuohon aikaan tunnettu, mutta wanhempi konstaappeli Pokkinen oli lopen kyllästynyt kihlakunnan alueella jo yleistyneisiin kovaäänisesti päriseviin moottoriwaunuihin. Tästä syystä hän asetti G-E Otsosen tavoittamisen ”primääriksi tawoitteekseen” kuten hän itse asian ilmaisi. Valitettavasti kihlakunnan ainoa wallesmannin käytössä oleva ajoneuvo oli 1908 T-Ford joten vaakakupit tulevassa välienselvittelyssä eivät olleet wallesmannin puolella, olihan G-E O:lla kilpaviritteinen Locomobile!
Mainittuna syyskuun iltana wallesmanni tavoitti Otsosen Locomobilen ainoan takavalon tieuralla, joka kaartoi ohi lammen joka nykyisin tunnetaan nimellä Petosenlampi. Alkoi hurja takaa-ajo pitkin savisia hewospeliuria!

Otsonen suuntasi kohti Karttulaan johtavaa hiekkatietä (tielinjausta on sen jälkeen hieman muutettu, nykyisin risteyksen paikalla on ABC-liikenneasema) koska tiesi autonsa olevan nopeampi kovapohjaisella hiekkatiellä. C-O P. käsitti G-E O:n aikeet ja päätti pysäyttää pakenijan hewosuralla koska hänen allaan ollut T-Ford oli siellä kuin kotonaan.
Saavuttaessa hewosuralla kohtaan joka nykyisin tunnetaan nimellä Petosenmutka (v. 1990 asti Otsosenmutka), lipesi woimawaunu Otsosen käsistä seurauksella, että waunu suistui kaarteen ulkopuoliseen metsikköön tuhoisalla voimalla.
Onnettomuuden jälkiselvittelyt vaativat aikansa, johtuen Otsosen toisesta - hieman erikoisesta - ominaisuudesta: hän oli nimittäin täysin näkymätön!
Wallesmanni konstaapeleineen löysi kyllä Otsosen ajaman Locomobiilin mutta Otsosta itseään ei löydetty tuntikausia jatkuneista käsikopeloetsinnöistä huolimatta! Otsosen oletettiin menehtyneen mutta Etelä-Kuopion (nyk. Petonen) juoruämmät kertoivat vielä vuosikausia tarinaa ”tyhjätakkisesta miehestä” josta ei jäänyt varjoa, vain veritippoja poluille…
Tapaus on säilynyt ratkaisemattomana näihin päiviin asti, mutta paikalle pystytettiin myöhemmin Otsosen erikoisominaisuutta kuvaava huomaamaton muistomerkki: tapausta tuntemattomalle muistomerkki oli täysin näkymätön vaikka olikin aivan näkyvissä.
Muistomerkiksi kelpuutettiin laatta, johon kirjoitettiin ainoastaan Otsosen nimikirjaimet GEO. Myöhemmin laatta on varastettu.

Näitä maisemia lähdimme tänään katselemaan ja juuri tuota kolaripaikkaakin tutkimaan. Olihan siinä oma tunnelmansa tuon tarinan takia. Katsella sitä mutkaa, katsella niitä polkuja, katsella sitä rotkoa... Entä jos kuitenkin joku katselee meitä? Entä jos jostakin näkyisi pala autoa? Kenties haamu? 
Hrrr...

Lähdimme seuraavaa tarinaa seuraamaan. Edesmennyttä paviljonkia katselemaan. Portaat ylös ja siinä se oli. Perustukset jäljellä. 


Samaisessa paikassa kiipeilimme kalliota ylös, alas ja sivuttain. Kunto ainakin kasvoi, jos ei muuta löydettykään.

Niin, paitsi isoakin isompi etana. Ensin mietittiin, liekkö espanjan siruetana, mutta väritys oli niin erilainen, että kyllä tuo todettiin ihan perinteiseksi etanaksi.


Etana, etana näytä sarves... Ja kyllä! huomenna ON pouta!


Retkemme johdatti meidät myös ylävesisäiliötä kiertämään ja vapauden aukiolle istuskelemaan. Tällainen päivä tänään. :)


Kommentit

  1. Oi miten tuollainen haamuilu on hauskaa

    VastaaPoista
  2. Päivä oli oikein hyvä, kun ei kiirettä ollut. Sai omaan tahtiin kulkea ja ihastella maisemia, ihan niinkuin yleensäkin meidän reissuilla. Harmi vaan, että ilta ja yö oli taas vaikeampia. Herättiin koko perhe yöllä huutooni... Kahdesti.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Hei, lukijani! Ihana, kun olet siinä!
Mitä mieltä olet tämän postauksen sisällöstä?
Jätä minulle kommentti.
Myös moikkaus riittää.
Silloin tiedän sinun käyneen täällä.
Tulethan toistekin!

KUUKAUDEN SUOSITUIN POSTAUS :

Hampaiden hoito ja herkkä suu vaahdossa

"Hammas on kova kalkkipitoinen suussa sijaitseva muodostelma, jollaisia on monilla selkärankaisilla. Hampaiden pääasiallinen tarkoitus on ruoan mekaaninen hienontaminen." Näin Wikipedia aloittaa kuvaamaan hampaita. Lisään vielä, että terveet hampaat nostavat itsetuntoa ja vähentävät riskiä sairastua. Kyllä. Vialliset hampaat aiheuttavat mm. Kipua, hermokipua, tulehdusta, mätimistä...  Pitkälle edennyt karies voi tuhota hampaan täysin. Hoitamaton leukaluun tulehdus voi johtaa jopa yleistulehduksen kautta kuolemaan.

Laitoin aamukahvin tekeille ja laittauduin valmiiksi tätä päivää varten. Nätit ja mukavat vaatteet korvaavat trendikkyyden, mutta laveran voiteilla ja meikeillä saan tehtyä itsestäni mielestäni kauniin, niinkuin nyt näillä avuillani tehdä voi. Mietin lukemaani hampaista ja muistan aiemmin käydyt blogikeskustelut herkkäsuisista lukijoista.


Hampaistani tahdon pitää huolta ja säilyttää omani niin kauan kuin voin. Hampaat ovat osa minua ja hyvinvointiani. Hampaat ovat …