Siirry pääsisältöön

Haamujahtia osa 2

Ei heikkohermoisten luettavaksi. ;)
Tämäkin päivä nimittäin meni haamun perässä kulkiessa. Tai siis yritettiin ainakin nähdä haamu tai edes vilaus sen aarteesta. Aarre löytyikin, mutta haamu pysytteli piilossa.


Kerrottakoon pieni tarina tuosta kuvasta ylhäällä.

Ranskalaista sukujuurta omaava Kuopijon Woimawaunuilijat ry:tä edustava kuopiolainen kilpa-autoilija Gerard Eduard Otsonen halusi järjestää kansainväliset säännökset täyttävän rallipikataipaleen seuransa alueella.
Nopeusrajoituksia sinänsä ei tuohon aikaan tunnettu, mutta wanhempi konstaappeli Pokkinen oli lopen kyllästynyt kihlakunnan alueella jo yleistyneisiin kovaäänisesti päriseviin moottoriwaunuihin. Tästä syystä hän asetti G-E Otsosen tavoittamisen ”primääriksi tawoitteekseen” kuten hän itse asian ilmaisi. Valitettavasti kihlakunnan ainoa wallesmannin käytössä oleva ajoneuvo oli 1908 T-Ford joten vaakakupit tulevassa välienselvittelyssä eivät olleet wallesmannin puolella, olihan G-E O:lla kilpaviritteinen Locomobile!
Mainittuna syyskuun iltana wallesmanni tavoitti Otsosen Locomobilen ainoan takavalon tieuralla, joka kaartoi ohi lammen joka nykyisin tunnetaan nimellä Petosenlampi. Alkoi hurja takaa-ajo pitkin savisia hewospeliuria!

Otsonen suuntasi kohti Karttulaan johtavaa hiekkatietä (tielinjausta on sen jälkeen hieman muutettu, nykyisin risteyksen paikalla on ABC-liikenneasema) koska tiesi autonsa olevan nopeampi kovapohjaisella hiekkatiellä. C-O P. käsitti G-E O:n aikeet ja päätti pysäyttää pakenijan hewosuralla koska hänen allaan ollut T-Ford oli siellä kuin kotonaan.
Saavuttaessa hewosuralla kohtaan joka nykyisin tunnetaan nimellä Petosenmutka (v. 1990 asti Otsosenmutka), lipesi woimawaunu Otsosen käsistä seurauksella, että waunu suistui kaarteen ulkopuoliseen metsikköön tuhoisalla voimalla.
Onnettomuuden jälkiselvittelyt vaativat aikansa, johtuen Otsosen toisesta - hieman erikoisesta - ominaisuudesta: hän oli nimittäin täysin näkymätön!
Wallesmanni konstaapeleineen löysi kyllä Otsosen ajaman Locomobiilin mutta Otsosta itseään ei löydetty tuntikausia jatkuneista käsikopeloetsinnöistä huolimatta! Otsosen oletettiin menehtyneen mutta Etelä-Kuopion (nyk. Petonen) juoruämmät kertoivat vielä vuosikausia tarinaa ”tyhjätakkisesta miehestä” josta ei jäänyt varjoa, vain veritippoja poluille…
Tapaus on säilynyt ratkaisemattomana näihin päiviin asti, mutta paikalle pystytettiin myöhemmin Otsosen erikoisominaisuutta kuvaava huomaamaton muistomerkki: tapausta tuntemattomalle muistomerkki oli täysin näkymätön vaikka olikin aivan näkyvissä.
Muistomerkiksi kelpuutettiin laatta, johon kirjoitettiin ainoastaan Otsosen nimikirjaimet GEO. Myöhemmin laatta on varastettu.

Näitä maisemia lähdimme tänään katselemaan ja juuri tuota kolaripaikkaakin tutkimaan. Olihan siinä oma tunnelmansa tuon tarinan takia. Katsella sitä mutkaa, katsella niitä polkuja, katsella sitä rotkoa... Entä jos kuitenkin joku katselee meitä? Entä jos jostakin näkyisi pala autoa? Kenties haamu? 
Hrrr...

Lähdimme seuraavaa tarinaa seuraamaan. Edesmennyttä paviljonkia katselemaan. Portaat ylös ja siinä se oli. Perustukset jäljellä. 


Samaisessa paikassa kiipeilimme kalliota ylös, alas ja sivuttain. Kunto ainakin kasvoi, jos ei muuta löydettykään.

Niin, paitsi isoakin isompi etana. Ensin mietittiin, liekkö espanjan siruetana, mutta väritys oli niin erilainen, että kyllä tuo todettiin ihan perinteiseksi etanaksi.


Etana, etana näytä sarves... Ja kyllä! huomenna ON pouta!


Retkemme johdatti meidät myös ylävesisäiliötä kiertämään ja vapauden aukiolle istuskelemaan. Tällainen päivä tänään. :)


Kommentit

Riina Itkonen sanoi…
Selvästi hyvä päivä !
Oi miten tuollainen haamuilu on hauskaa
ViliMarika sanoi…
Päivä oli oikein hyvä, kun ei kiirettä ollut. Sai omaan tahtiin kulkea ja ihastella maisemia, ihan niinkuin yleensäkin meidän reissuilla. Harmi vaan, että ilta ja yö oli taas vaikeampia. Herättiin koko perhe yöllä huutooni... Kahdesti.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Super SaltBalans testissä

5. kesäkuuta 2013

Luin Pirkka-lehdestä mainosta, jossa kerrottiin yhden pillerin auttavan turvotukseen, silmäpusseihin, laihdutukseen, selluliittiin, magnesiumin puutteesta johtuviin kramppeihin tai suonenvetoon, runsaan hikoilun aiheuttamaan mineraalikatoon sekä hillitsemään suolan käytön haittoja. Itse kiinnitin huomiota erityisesti turvotukseen, silmäpusseihin ja kramppeihin. Lisäksi kesäkuumalla hikoilu sekä tietenkin selluliittiäkin löytyy, joten ne myös lisäpotkuna tuossa purkissa. 
En ole mitään laihdutuspillereitä edes halunnut kokeilla, koska niissä yleensä on jokin yhtenevä pointti: Ota tämä pilleri, juo vettä ja liiku paljon ja laihdut 5 kiloa vähintäänkin! Haloo! Ilman sitä pilleriäkin laihtuisi niillä ohjeilla! Mutta tällainen oireita lievittävä pilleri voisi ollakin kokeilun arvoinen. Toimiiko vai ei, sen tietää vain kokeilemalla. Mainos kun ei väittänyt mitään ihmeitä eikä pyytänyt tekemään suolan vähentämisiä tai muitakaan temppuja, jolloin tietenkin se auttaisi itsess…

Exfoliating Socks Lavender Kuorivat sukat käyttökokemukset

Kotimainen kosmetiikan verkkokauppa, Sunrise Cosmetics, joka tunnetaan muovituotteita valmistavana ja kosmetiikkaa maahantuovana yrityksenä, lähti mukaan jalkahoitoni toteuttamiseen Iroha naturen kuorivilla sukilla. 
Syy siihen, miksi tarvitsin apua, oli se, että kaikista voiteista ja raspaamisista, liuottamisista ja muistakin kotikonsteista huolimatta sairauksieni yhteissumma aiheuttaa jalkapohjieni kuivumista, hilseilyä ja paksuuntumista. Muutaman kerran kuukaudessa jopa repeilivät verille saakka. Luulin jo, ettei muuta apukeinoa olekaan, kuin voidella hoitavilla, paksuilla voiteilla usean kerran päivässä. Parhaillaan/pahimmillaan olinkin paksu kerron voidetta jalkapohjissa ja muovipussit päälle. Sillä konstilla ei kuitenkaan kävelä liukastelematta ja muutenkin pussi rullautuu helposti varpaisiin, jos esim. jalat liikkuvat mattoa/sänkyä vasten. Mitä hävittävää minulla siis oli siinä, että kokeilisin vielä yhtä uutta juttua, eli kuorivia sukkia.
Sunrise Cosmeticsin verkkokaupasta lö…

Kahvin ja mandariinin yhteinen liitto

Kahvi on yksi koukuttavimmista nautintoaineistamme, joita käytämme sen enempiä miettimättä, koukuttaako se vai ei. Kuitenkin niinä aamuina, kun heräämme aamupalalle, ja huomaamme kahvin loppuneen kaapista, koukutuksen vieroitusoireet huomataan hetkessä. Kahvia on vain saatava!

Kahvin keksijöinä pidetään arabeja, jotka valmistivat kahvia luultavasti jo 1200-luvun tienoilla Jemenissä. Eurooppaan kahvi tuli 1600-luvulla ja maailman suurin kahvintuottajamaa on Brasilia, joka tuottaa noin 1/3 maailman kahvista. Me suomalaiset olemme  maailman ahkerimpia kahvinjuojia asukasta kohti, sillä suomalainen kuluttaa paahdettua kahvia keskimäärin 10 kiloa vuodessa. Minusta se on hassua, sillä itselleni kahvi tuo ensisijaisesti mieleen ennemminkin turkkilaisen kahvin tai jonkin kahvintuottajamaan, kuin Suomen. Olenko siis liian lähellä...?!


Toinen herkku, joka ainakin minulle maistuu erittäin hyvin, on mandariini. Ihanan mehukas, hedelmäinen ja raikas hedelmä, joka saa auringon paistamaan sisältämme…