Koruja ja kortti sekä kauhua yön aikana

Lämmintä piisaa. Mittari näytti +29C ulkona, sisälämpö taitaa kavuta aikalailla samoihin lukemiin. Meillä kun edelleen on muovit kaikkien ikkunoiden edessä ja ilmastointi kiinni. Ihmiset tuulettavat postiluukkujen kautta tuota tunkkaista ja pölyistä porraskäytävä ilmaa. Jotkut ovat repineet muoveihin suuria reikiä tai alareunat auki kokonaan. Osa tyytyy tukalaan tunnelmaan ja osa sitten viettää evakossa kesänsä. Meillä ei ole mökkiä, joten täällähän ollaan ja pysytään. 

Ulkona pyritään käymään aina kun jaksan liikkua. 

Nyt voit joko siirtyä suoraan postauksen kuviin ja ohittaa loput tekstit, tai sitten lukea kauhukokemuksistani, mitkä eivät välttämättä heikkohermoisille sovi.

On ollut äärettömän vaikea ajanjakso kipujen kanssa, mutta nyt vihdoin alkaa valoa näkyä sillä saralla. Tosin viime yö oli jotain ihan kamalaa! En saanut nukutuksi juuri lainkaan kipujen ollessa kovia ja hankalia sietää. Sitten jossain vaiheessa nukahdin toviksi ja pitkästä aikaa sain lääkkeiden haittavaikutuksena kauhukohtauksen. ONNEKSI Murunen heräsi siihen ja herätti minutkin, juuri ajoissa!

Nimittäin olin alkanut vaikeroimaan ääneen siinä ja itkemään ääneen.

 Itse muistan tilanteesta sen, että uneni oli ensin normaali painajaisuni, mutta mustavalkoinen. Näen lähes aina väriunia. Uni alkoi olla levottomampi ja yritin rauhoitella itse itseäni. Istahdin syrjään keinuun ja aloin keinuttaa itseäni. Jotenkin se tuulenvire tai jokin sai vauhdin kovemmaksi sen verran, etten saanutkaan enää pysäytettyä. Silloin tajusin sen tilanteen! Kyseessä ei ollutkaan oma vauhdin ottaminen tai viaton tuuli, vaan kuolema antoi vauhtia minulle ja tarkoituksella. Vielä pari kertaa vauhtia lisää ja kuolema saisi minusta otteen ja veisi mukanaan! Tuon tajuttuani iski se pakokauhu. Minä kuolisin tähän paikkaan! Minun olisi saatava keinu pysähtymään, mutten saanut sitä millään! en voisi hypätä alas, koska olin liian korkealla. Näin vaan pilvet ja sitä harmaata, mitä uneni oli ollut. Aloin vaikeroimaan, itkemään kauhusta ja yritin keksiä keinon paeta itse kuolemaa! Enää kerta eteen, kerta taakse ja se olisi tässä! Näin jo hahmon alkavan tulla esiin pilvien seasta. suuret kädet, jotka ottavat kiinni minusta ja nostavat keinusta syliinsä ja kantavat minut jonnekin pois tästä maailmasta. Mutta en ollut valmis siihen! En näin! En halunnut kuolla! 

Murunen herätti minut juuri oikeaan aikaan! Rauhoittelin itseäni, vetäsin henkeä muutaman kerran syvempään, huokasin ja kostutin suutani vedellä. Olin helpottunut, että se kokemus oli ohi! 

Nuo kauhukokemukset ovat pahempia, kuin pahimmatkaan painajaisunet.  Ne ovat niin todellisia ja fyysisesti raskaita kaiken muun lisäksi. en tiedä, olisiko siihen oikeasti kuollut, mutta sen tiedän, etten halua ottaa selvää siitä. Kroppani kertoi kovista kivuista ja siitä, että happea tarvitsin lisää. Vaihdoin kylkimakuulle ja henkäisin syvään muutaman kerran vielä. Ajattelin, kuinka onnekas olen, etten ole yksin! Ja mietin, että jotkut kokevat näitä samoja asioita yhtenään käyttäessään väärin näitä lääkkeitä. Jos olisi muu vaihtoehto, en todellakaan käyttäisi päivääkään pitempään aineita, jotka aiheuttavat jotain tällaista! Mutta vaikean kivun hallinnassa ei vaihtoehtoja ole niin paljoa kotioloissa, että voisin poiskaan tätä jättää. 

Nyt sitten keveämpiin aiheisiin, eli uusiin askarteluihini:

Kierrätyshän on se minun juttuni ja kummastelinkin erään ryhmän jäsenen kommenttia siitä, että askartelumateriaalit OVAT kalliita, eikä siitä päästä yli eikä ympäri. Vain kierrätetty on edullista, mutta... Jotenkin ymmärsin vähättelynä kierrätyksen ja että vain kalliilla saadaan kaunista. Että on pakko ostaa kalliita matskuja, jotta voi askarrella jotain oikeasti nättiä! 

Tuo kortti on kierrätettyä matskua täynnä. Ihan kaikki siinä on kierrätystä! Veikkaanpa, että olen kortin tarpeista maksanut 75 senttiä! Postikulut! Ja siis isommalle satsille, en vain tämän kortin tarvikkeille! Todellisuudessa hinta olisi siis ehkä 20 senttiä? Onko kyseessä siis ruma räpellys, koska on niin halpa?  

Tokihan kauneus on katsojan silmissä ja jos ei tykkää tehdä kierrätetystä, ostaa sitten kaupasta kallista. Se on niin jokaisen oma asia ja mielikuvituksellakin osansa. en kuitenkaan alkaisi vähättelemään kierrätetynkään hyvyyttä, kauneutta tai arvoa. 

tokihan tämä kortti on yksi niistä poikkeuksista, joissa siis ihan kaikki on kierrätetty ja hinta siksi noin alhainen, että kyllähän se todellisuus hipoo euroissa, kun korttejakin alan tekemään. Riippuen kortista, voi hinta nousta kierrätykselläkin jopa 3-4 euroon. Ei se silloin ilmainen ole sekään! 

Kierrätys näkyy myös koruissani ja tässä hempeä pinkki nauha kauniilla riipuksella. 

Vihdoinkin riipus sai paikkansa arvoiseltaan paikalta. 

Ja kerrottakoon, että tässä on yhdistetty kaulakoru, rintakoru ja rengas on jostakin ihan muista jutuista. sopivasti työstettynä ei uskoisi! Rock-henkiselle upea riipus!

Lämmintä kesäpäivää ystäväiset!