Siirry pääsisältöön

Kätköilyyn hurahtanneet


Geokätköillessä mitä ihmeellisimpiin paikkoihin tulee lähdettyä ja kummallisimpiakin kätköjä löydettyä. Sen saattaa arvatakin, kun tämmöset kaks touhoo pistivät hynttyyt yhteen ja päättivät, jotta aletaan harrastaa jotain yhessä. Jokufiksumpi saattas alkaa golffata tai keilata, mutta me päätettiin alkaa geokätköillä. Hullun hommoo, mutta kuka on terveeks meitä väittänytkään?

Geokätköilyyn tarvitset itsesi ja seikkailumielen lisäksi gps:n, mikä voi olla puhelimessasikin jo valmiina tai ostettu erikseen, koordinaatit geocaching.com-sivustolta ja nimimerkin, jolla loggaat/kirjaat itsesi purkin löytäneeksi. aiemmin oli ittellänikii sellanen puhelimen reuhka, jolla kepitin ja nuolta vaan seurasin. Sitten valkkasin toisen puhelimen vartavaste gepsin mukkaan. Mitä sitä puhelimella muutakaan? Ai juu, tosiaan... Puhumaan! Yleensä se onkii silleen, jotta äiti taikka joku muu naisimmeinen soittaa just sillon, kun oot saanunna sen gepsin päälle ja lähestyt kätköä. siinä mielessä parempi olis olla gepsi ihan erillään puhelimesta ja puhelin visusti äänettömällä taskussa. Hätävarana. en ees tajua, miten ne ossoovat soittaa sillon, ku oon siellä kätköllä...

Joissakin kätköissä on haastetta enemmän, jolloin kuvauksessa voi olla maininta esim. apuvälineiden tarpeellisuudesta. Apuvälineitä voivat olla köysi, magneetti, taskulamppu, pitkä keppi, tikapuut, pylväskengät, pihdit, ruuvimeisseli... Vain mielikuvitus on rajana siinä, millaisen kätkön kukin tekee.
Joku on tainna männä kätkölle jopa kumihanskoilla, tuulitakissa ja suihkumyssy päässäkin. :D Ihan vaan, jottei hämikset hyppis kauluksesta sisälle tai sotkeutus hiuksiin. Ite oon vaatetuksessa turvautunu uikkareihin tai sitten just sen näkösenä tuolla metiköissä, että onhan ne vastaantulijat suattanneet aatella, jotta mistähän tuokii on karannunna. No mutta! Metästä tietennii! Sukat lahkeitten päällä mykkyrällä. Paidan kaulus tiukasti puffilla tukittuna. Lippis päässä. Kumihanskat on meilläi, mutta semmoset työmiehen kintaan näköset enemmänkii. Pistosuojat niissä kuulus olevan kanssa. Tiijä minne kätesä tyrkkee... Niin ja kamera! Se on matkassa aina mukana. Tärkein vehe! Millä muute todistas käyneensä just siellä, missä on käynyt millonkii. 


Sinun ei tarvitse tehdä yhtään kätköä itse, vaikka harrastaisitkin geokätköilyä. Tokihan sinulla on siihen mahdollisuus, jos haluat. Toisten tekemiä kätköjä on maailma täynnä ja tulee koko ajan lisää. Ihan siellä sinun lähelläsikin. ;)
Meillä on yksi. Oma pieni "geolapsi". Tuolla se kotonurkkien perukoilla on. Pitäskii käyvä camoomassa se uusiks. Siis naamioimassa. Tiijätkö... Laittaa lisää matskua purkin päälle. Ei löydä koirankusettajat tai teinit ryyppireissuillaan. Kunhan sitten ei niin hyvin camoa, että joku teini sen purkin päälle rykäsee ihtiään. 

Itseasiassa meillä on suunnitelma. Tärräytettään parkymmentä uutta kätköö kerralla. :D
siinä ku alkaa priimiumjäsenillä kännykät piippaamaan, jotta uus kätkö tulla tupsahti, nii lähipitäjä on ihmeissään! Sitä föörst tu faindia eli ekana löytänyttä, kun jokkainen tavoittellee. saap merkinnän sivulleen että näin ja näin monta ekana löydettyä on saanu. siinä on kuulkaas moni ukko ja eukko juossu pitkin ja poikin aamutuimaan tai ehtoon aikaan niitä ehtimässä. Legendat kertoo jopa hääaterialta sulhon karanneen kätkölle. Enkä tarkota piilopullolle, vaan oikeesti, geokätkölle. :D
Tärkeitä asioita geokätköilyssä ovat 
*huomaamattomuus
*luonnon ja toisten kunnioittaminen
*seikkailuhalukkuus
*Kärsivällisyys

On muitakii, mutta en kai minäkään kaikkee muista tähän hättään!
Kun etsit geokätköjä, sinun tulee tehdä se niin, ettei kukaan ulkopuolinen "jästi" huomaa, mitä olet tekemässä. Hyvin helposti uteliaisuus herää jästeillä ja tyhmyys tulee mukaan kuvioihin ja kätkö tuhotaan tai jopa hävitetään paikaltaan.

Niinku se meidän lapsonen. Ensin sen löysivät, sitten löysi orava sen ja sitten koko paikka myllerrettiin ja tuhottiin. Meni hyvä piilopaikka muussiksi. Hävettää niihe puolesta, joka sen teki!
Geokätköilyssä ideologia on, että luonnossa ollaan luontoa ja toisia kunnioittaen. Paikkoja ei tuhota vaan ollaan varovaisia ja ennemminkin roskia kerätään pois kätköreissuilla. Toisten pihoihin tms ei myöskään mennä, vaikka kuinka oikaisisi sitä kautta. 

Jos on intoo kätkölle lähtee, sitten jaksaa kävellä pitemmänkii kautta. Muussa tapauksessa jääköön kottiin! Niin se vaan on! Ja roskat... Ei niitä kukaan halua omalle tontilleenkaan, niin miks toistenkaan tontille heitetään? Kerätään pois jo erreyksessä roskiintuneet jutskat ja sitten hymyillään, ku ollaan robinhuudeina toimittu. Paitsi ettei rikkailta otettu ja köyhille annettu, vaan että... Ööö.. mitä mä selitän?



Toisinaan kätkö voi olla nopeasti löydettävissä ja ihan siinä kauppareissun varrella. Toisinaan joudut lähtemään pitkillekin retkille kävellen, kiipeillä, kumarrella ja konttailla luolissakin. Olenpa joutunut hakemaan joskus kätkön sukeltamallakin. 

Toisinaan meillä tehdään niin, että toinen jää oottamaan kun toinen käy vaikeimmissa paikoissa. arvaatko, kumpi meillä oottelee ja kumpi kiipeilee ja konttailee enemmän? ;) Parhaani mukkaan yritän ja voi sitä voiton riemua ku oon ylittännä ihten. Siis en mitenkää kuperiskeikalla itten yli ja ali ja pötkölleen, vaan ihan että kiipeen kallion korkeimmalle kohdalle tai alimman kiven alle.

Kärsivällisyyttä vaaditaan, jos kätkö ei ala löytyä, vaikka kuinka pörräät nollapisteessä. Naamiointi voi olla taitavasti tehty tai paikka niin hyvin piilossa, ettei se vaan löydy helposti kokeneemmallakaan kätköilijällä. Toinen kärsivällisyyden paikka on se, jos tiedät, minne mennä, mutta jästit ovat paikalla. On odotettava! Tai jopa jätettävä siltä kertaa kätkö etsimättä.

Toisinaan kärsivällisyyttä ei koetella juurikaan, mutta auta armias, jos se vanaha rellu ajaa just samaan aikaan parkkiin siihe kätkön kuppeeseen ja alkaa keinuttaa. Oottele siinä sitten, että millo nuoren parin puuhat loppuuvat ja pääsee kätkölle niin, jotta parilla on jo takas housut jalassa. Ja nuoren parin.. Parraillaan ollaan törmätty iäkkäimpiinkin hellustelijoihin, kirkon pihalla, takana siellä... Puiden lomassa suoraan nollapisteessä! sillo kysy luontoa olla hiljaa. 



Annetaan rauha pikkulintujen pesimisille, naapureille, lomailijoille, ihan kaikille mitä maailmassa onkaan meidän ja kätköjen lisäksi! Niillä on oikeus olla, ihan ku meilläkii, siellä missä ovatkaan.

Wikipedian kertomus geokätköilystä löytyy, kun klikkaat klikkiä: "KLIK"

Jos kiinnostuit, kipase lisätietoja vaikka näistä linkkisistä:



KATSO VIDEO




Kommentit

Teea.K sanoi…
Hii olipas kiva postaus, ja mukavasti kerrottu.

KUUKAUDEN TOP 3

Hyvän mielen kortit + ARVONTA + ALEKOODI

Mitä sinä haluat elämältäsi?
Oletko onnellinen ja voitko henkisesti hyvin? 


Hyvän mielen kortit toimivat sekä yksistään että erinomaisesti hyvän mielen vuosi-kirjan kanssa. Hyvän mielen vuosi on inspiroiva tehtäväkirja, joka tarjoaa tehtäviä hyvän mielen taitojen harjoitteluun viikottain vuoden ajan. Korttien avulla voi harjoitella 53:a hyvän mielen taitoa, jotka esitellään Hyvän mielen taidot -kirjassa.

Vuodenkaan jälkeen kortit eivät todellakaan jouda roskiin, sillä näitä kortteja voi käyttää niin kauan, kuin vaan kortit ehjinä pysyvät. Ihan heti eivät piloille mene säilytysrasiassaan ja kevyen lakkapinnan ansiosta.Myös kirja kannattaa säilyttää ja hyödyntää uudestaan aina, kun haluat virkistää muistiasi kirjan aiheissa.


Maaretta Tukiaisen upeat ajatukset ja Krista Keltasen kuvitukset yhdessä luovat ihastuttavat, värikkäät ja isokokoiset hyvän mielen kortit. Kortit koostuvat tunnelmallisesta valokuvasta ja vahvistuslauseesta. Yksi pakka sisältää 53 korttia ja mukana on myös ohjekortt…

Syyskuun ARVONTA

Tässä se nyt on. Syyskuun arvonta. Montaa päivää ei arvonta kerkeä voimassa ollakaan, mutta kivahan se on välillä pitää pikaisempikin arvonta ja saada voittaja selville nopeaan. Palkinto on minun itseni ostama apteekista, joten sponsoreita tässä ei ole. Kerron silti tuotteesta hieman, jotta tiedät, mistä on kyse.
Se, miksi tämän tuotteen halusin palkinnoksi hankkia, johtaa juurensa omista kokemuksistani. Jos itse koen jonkun tuotteen tai asian hyväksi ja minua auttaneeksi, niin tokihan tahdon tarjota sinullekin mahdollisuuden tutustua sellaiseen.


Palkinto on täysikokoinen vaahtoamaton Salutem-hammastahna. Minulla on niin herkkä suu, etten tavallisia tahnoja voi käyttää laisinkaan, joten nämä vaahtoamattomat ovat tulleet tutuiksi. Nyt kun löytyi kotimainen tuote, oli pakko sitä testata ja sitten hommata palkinnoksikin yksi tuubi. Sinä voit siis olla pian se, jolle tämä lähtee!


Salutem-erikoishammastahna ei sisällä mitään ylimääräistä. Ei makuaineita, väriaineita, vaahtoa muosostavaa …

Keskimmäisen kutsu

Kesä on kaunista luontoaikaa, mutta niin on syksykin. Haaveilin kauan kunnollisesta järkkäristä, ja kun se vihdoin mahdollistui reilu vuosi sitten, olen innoissani ollut kuvaamassa luontoa ristiin rastiin. Tänä syksynä pakkasimme makuupussit, ruokatarvikkeet ja kameralaukun matkaan ja lähdimme kuvausmatkalle noin 100 kilometrin päähän järven rannalle, jossa tiesimme oleilevan ja asustelevan majavia, laulujoutsenia, kurkia, ilveksiä ja jopa karhujakin. Unohtamatta muitakaan luonnon asukkeja. Suurempiin petoihin emme törmänneet, onneksi, mutta lintuja ja erilaisia ötököitä senkin edestä tuli meitä vastaanottamaan ja majavathan ne pitivät meitä puuhakkaina patojensa kanssa. Nyt pääset katsomaan kuviani tältä Keskimmäisen kuvausreissulta.


Ihan ensimmäisenä meitä tervehti ovelan näköinen ruskea perhonen. Hyvin oli tuttavallista laatua eikä välittänyt laisinkaan siitä, että autosta purimme tavaramme mökkiin ja kuvasin häntä useammankin kuvan verran. Kyseessä on Pietaryrttisulkanen.


Sillat h…